studiosalamat ja agrekaatti

[Hannu KH]

Omista eeällistä osa on semmosia, jotka pelaavat sisätilassa OK, mutta ulosvietynä lakkaavat toimimasta (ilmankosteus tms?)

Olen huomannut että ainakin EL750S:n orjakenno "hirttää kiinni" jos valoa on liikaa. Eli kun vie salaman ulos auringonpaisteeseen tai puolipilviseenkin, niin se ei suostu laukeamaan vaikka synkkapiuhalla yrittäisi suoraan. Eikä auta orjan kytkeminen pois päältäkään, ainoa mikä tuntuu tehoavan on orjan silmän paketoiminen pahvilla/teipillä niin ettei siihen osu valoa -> tarvitaankin sitten salamakohtaiset radiovastaanottimet tai synkkapiuha jokaiseen...

Mulla ainakin yksi EL 500 simahtaa jos vie sen ulos kesällä aamupäivällä varjoon (kosteus???), ei toimi orjalla eikä synkkakaapelilla. Kirkkaassa kuivassa auringonpaisteessa toimii toisinaan ja studiossa aina.

[fiero]

Yksi saksalainen jäbä tappoi itsensä kun se kuvaili sisäkäyttön tarkoitetuilla studiovehkeillä pihalla ja alkoi pikkasen tihruttamaan vettä. Kosketti salamalaitetta ja se oli sitten siinä.

[valotus]

Yksi saksalainen jäbä tappoi itsensä kun se kuvaili sisäkäyttön tarkoitetuilla studiovehkeillä pihalla ja alkoi pikkasen tihruttamaan vettä. Kosketti salamalaitetta ja se oli sitten siinä.

Eipä noita salamalaitteita, olivat ne sitten kompakteja tai voimaosallisia, ole tarkoitettu minkäänlaiseen kosteaan käyttöön. Aika totiseksi vetää kun muutama sata tai tuhat joulea purkautuu väärää kautta ja kun korkeajännitteillä pelataan, niin kovin paljon ei tarvitse edes härnätä.

Joitain vuosia sitten studiossa irtosi Bronin 3200 Ws generaattorin sisuksista pieni jäähdytyslevy ja tipahti tietysti väärään paikkaan. Itse olin sivummalla konttorin puolella ja olin aivan varma että nyt tuli vähintäänkin ruumiita, sen verran lujaa paukahti...

[fotom]

Äkkiseltään tuntuisi siltä , että kemia ei pysy perässä eli lyijy ei ehdi hapettua riittävän nopsaan tahtiin syvällä kennon levyssä jotta saisit likikään yhtäjaksoisesti paukutettua 200 A:lla. Vastaavasti et myöskään pysty lataamaan akkua vastaavasta kemiallisen reaktion hitaudesta johtuen. Mututuntumalta voisin sanoa , että 200 A/2s paukkuja tai liki vastaavia voi ottaa auton akusta korkeintaan toistakymmentä peräperää ennenkuin kennon pinta on täysin reagoineen lyijyn kattama. Kestää aikansa että reaktio ehtii levyyn syvemmälle.

Tekniikan Maailma 18/2003 testasi akkuja ja testissä missä akut olivat jököttäneet 1,5 vuorokautta 20 asteen pakkasessa, rääkättiin akkuja 200A virralla 15 sekuntia jonka jälkeen samanmittainen tauko ja taas kuormitettiin. Optima pärjäsi 395 sekuntia, eli n. 26 kuormituskertaa. Tosin testi ei ihan tähän tarkoitukseen totuutta kerro, sillä akkuja kiusattiin kunnes jännite laski 7,5 volttiin. Toisaalta, jos akkua voi pakkasessa ottaa noinkin paljon sähköä ulos, on oletettavaa että kesäkelissä tai nollan kieppeillä saataisiin vähintään sama tulos ellei jopa parempi. Ja yleensä studiosalamat latautuvat alle sekunnissa joten parisen sataa välähdystä akusta voisi saada. Liian tyhjäksikään akku ei mene, kun inverttereissä on yleensä jännitteenrajoittimet akun suojelemiseksi.

Mitä tulee akun lataamiseen, niin uusien autojen tietokoneet saa kyllä sekaisin jännitepiikeillä. Mutta onneksi on vielä viime vuosituhannen teknologiaa liikenteessä jolloin täyden akun rinnalle voi melko huoletta kytkeä tyhjän kaveriksi. Annetaanhan sitä apuvirtaa parkkipaikoille hyytyneille autoillekin ilman että paikat käryää. Pakkasessa akku ei ota itseensä kovinkaan nopeasti sähköä, mutta lämmin akku kesäkelissä latautuu juuri niin nopeasti kuin laturi ennättää amppeereita perille toimittamaan.

Ongelmana tässä on kuitenkin kyllin laadukkaan invertterin löytäminen joka tuottaisi laadukasta sähköä. Voi olla, että pitää mennä asiantuntevan ja oikealla asenteella varustetun myyjän luokse oskilloskooppi mukana ja toivoa että tuotteen saisi testata ennen ostopäätöstä. Luonnollisesti esim. raksavaloilla kuormitettuna.

edit: mainittakoon että auton startti nappaa melko helposti 200A virran ja joskus on joutunut starttaamaan pidempäänkin kuin pari sekuntia joten eiköhän akut sen kestäne. Varsinkin jos käytetään erikoisakkuja, kuten Exide Ultraa tai Optiman tuotteita.

edit2: Testin Optima oli näköjään 75Ah:n ja 350€ akku. Paljonkohan salamoita varten tehdyt akkupaketit oikein maksavat?

edit3: Exiden akku maksaisi vain hieman päälle 80€ joten eipä taida olla muusta kuin invertteristä kiinni tämä projekti.

[Guzzi]

Inverttereitä löytyy kahta päätyyppiä:

-Modifioitu siniaalto tarkoittaa sakara-altoa, johon on
tehty puoliväliin ylimääräinen pykälä aaltomuodon tasoittamiseksi.
Herkimmät laitteet voivat saada häiriöitä tai eivät toimi ollenkaan.

-Puhdas siniaalto vastaa aika hyvin verkkosähköä.

Jälkimmäiset painavat ja maksavat n. tuplasti edellisiin verrattuna.

[fotom]

Jälkimmäiset painavat ja maksavat n. tuplasti edellisiin verrattuna.

Onko laitteissa jotain merkintää painon ja hnnan lisäksi mistä tietäisi kumpaa tyyppiä invertteri edustaa?

[fotom]

Flash Feederin hinta on näköjään paikasta riippuen 700-1000 puntaa joten omatekoisen sellaisen pohtiminen ei liene ajanhukkaa.

[bobotti]

Liian tyhjäksikään akku ei mene, kun inverttereissä on yleensä jännitteenrajoittimet akun suojelemiseksi.

Eli kriittinen kysymys kuuluu , että missä jäniteessä se invertteri katkaisee sen syötön kun lyijyakun ampeerimäärä on juuri verrannollinen tuohon jänniteenalenemaan.

edit: mainittakoon että auton startti nappaa melko helposti 200A virran ja joskus on joutunut starttaamaan pidempäänkin kuin pari sekuntia joten eiköhän akut sen kestäne.

Lukkokuormitustilanne 800 A ja akkussa jännitettä hetkellisesti n 8 V:a Kaikki tosin riippuu akun mallista ja rakenteesta. Kannattaa muistaa se , että autonakku saa sitten myös heti virtaskaa sisäänsä tuon virtapiikin jälkeen eli kun auto käynnistyy. Jos auto ei käynisty ja rääkää akun loppuun niin on hyvä mahdollisuus että akku tuhoutuu kennoissa tapahtuneen muodonmuutoksen vuoksi eli levyjen tilavuus vaihtelee riippuen kemiallisesta purkauksesta.

edit3: Exiden akku maksaisi vain hieman päälle 80€ joten eipä taida olla muusta kuin invertteristä kiinni tämä projekti.

Syväpurettavat akut ja autonakut ovat mielestäni kaksi eri asiaa eli huomautan mahdollisesta lyhyestä akun eliniästä. Aurinkokennoissa porukka oli yhteenaikaan ihastunut halpoihin autonakkuihin kun aurinkokennon akut olivat paljon kalliimmat. Käsitääkseni se kävi kaliiksi pidemänpäälle.


Veikaan että tämä on taas niitä tilanteita , että selkeää yhtä syytä ei ole miksei kaikki muutkin ole toteuttaneet ko ratkaisua vaan homma kaatuu pikku osatekijöihin. Kerro kuitenkin kuinka asiassa kävi - kiitos :)

[JuhaHoo]

Itse siirryin vuosi sitten akkujen käyttöön. Ei haise eikä melua.
www.innovatronix.com

sami

Onkosta nuo toimineet kuinka hyvin? Tilasitko nuo suoraan tuolta Filipiineiltä? Oliko tuossa prosessissa mitään mutkia?

[Guzzi]

Jos invertteri on puhdas siniaalto (pure sine wave), niin takuulla
lukee pakkauksessa.

[sakulju]

Onkosta nuo toimineet kuinka hyvin? Tilasitko nuo suoraan tuolta Filipiineiltä? Oliko tuossa prosessissa mitään mutkia?

Toimii hienosti. Ei mutkia.
Suomessa piti vain vaihdattaa nuo töpselin paikat täkäläiseen malliin.

Lisää vehkeistä löytyy täältä:

http://www.robgalbraith.com/bins/conten ... -7883-7908

sami

[Tipe]

Tuossahan on tuo sopivuuskarttakin olemassa ja esim. Elinchrome FX:ien omistajille turha laite.

Ilmeisesti vanhemmat kamppeet pelaa, mutta nää uudet elkektronisesti säädetyt ei välttämättä diggaa noista.

[sakulju]

http://www.innovatronix.com/cgi-bin/pro ... mpatib.asp

[koowee]

Nostetaan tämä threadi jälleen kun en löytänyt muuta keskustelua missä olisi puhuttu Tronix Explorer laitteista..

Onkos kenelläkään foorumilaisella kokemuksia tuosta Tronix Explorer XT setistä ja toimivuudesta esimerkiksi Elinchromin studiosalamoiden kanssa (yhteensopivuustaulukon mukaan pitäisi toimia)? Kaikki käyttökokemukset kuullaan mielellään.
Sakuljun kommentit näyttivät koskevan tuota vanhempaa 1200-mallia.

Ja jos jollakin on kokemuksia muista vastaanvan hintaluokan laitteista niin kommentteja ja kokemuksia kuunnellaan.

[Konditiona]

Täällä on toinen edullisista feedereistä käyttäjäkokemuksia porukalta kaipaava kooho.

Vähän tuntuu siltä, että oma kohkaaminen studiovalojen kanssa siirtyy koko ajan enemmän ja enemmän studion ulkopuolelle, joten mukana kulkeva virransyöttö olisi aika looginen juttu. Ja moiselle voisi löytyä myös vuokralaisia aina silloin tällöin kun aika monella on studiotuikut mutta paljon harvemmalla inverttereitä.

[ramii]

hups

[Konditiona]

Eräs palstalainen kertoi puhelinkeskustelussa, että nuo halvemmatkin laitteet toimivat kuulemma varsin näppärästi. Merkittävin ero kalliimpiin ratkaisuihin on turvallisuudessa, ei toimivuudessa. Tämä siis toisen käden tietoa.

Studiosalamalaitteiden kanssa kannattaa muistaa että mäjäytykset ovat aika kovia. Ymmärtääkseni defibrillaattorit antavat maksimissaan noin 300Ws vastaavan mäjäytyksen eli lähes kaikki studioflässit antavat sellaisen täräyksen, joka riittää pysäyttämään sydämen. Turvallisuuteen, kosteuteen, laitteiden kuntoon ja laatuvaatimuksiin yms. liittyvät asiat jokainen voi päättää ja päätellä tuon tiedon perusteella.

[tommiu]

Ymmärtääkseni defibrillaattorit antavat maksimissaan noin 300Ws

Defibrillaattorit antavat maksimissaan 360 joulea

[Perry]

Ymmärtääkseni defibrillaattorit antavat maksimissaan noin 300Ws

Defibrillaattorit antavat maksimissaan 360 joulea

=360Ws joten aika sama asia.

[Konditiona]

Ymmärtääkseni defibrillaattorit antavat maksimissaan noin 300Ws

Defibrillaattorit antavat maksimissaan 360 joulea

=360Ws joten aika sama asia.

Joo... Jokainen tajunnee tässä vaiheessa että mitä ne studiotuikkujen isot kondensaattorit ja inverttereiden kyky tuupata riittävästi tavaraa riittävän nopeasti noin turvallisuusmielessä oikein meinaavat.