Eri formaattien tulevaisuus - Neal Manowitz vastaa

[mjuhani]

Jos ottaa hyviä kuvia, ei formaatilla ole merkitystä. Ja jos ottaa huonoja kuvia, ei formaatilla ole merkitystä. MOT

[hkoskenv]

Jos ottaa hyviä kuvia, ei formaatilla ole merkitystä. Ja jos ottaa huonoja kuvia, ei formaatilla ole merkitystä. MOT

No ei kai millään huonojen ihmisten tekemisillä ole merkitystä, paitsi kaikenlainen häiriö ja mokat voivat haitata kunnon ihmisiä. Onneksi meillä on hyviä ihmisiä, jotka ottavat vain hyviä ja merkityksellisiä kuvia hyvillä kameroilla oikeissa olosuhteissa. Ja jalomielisimmät heistä jaksavat sen lisäksi yrittää valistaa kameratekniikasta keskusteluun aikaansa haaskaavia huonoja ymmärtämään rappiotilansa syvyyden. Se on ensimmäinen askel pitkällä kehityksen tiellä kohti hyvää ihmisyyttä ja merkityksellisiä valokuvia formaateista piittaamatta.

[mjuhani]

Jos ottaa hyviä kuvia, ei formaatilla ole merkitystä. Ja jos ottaa huonoja kuvia, ei formaatilla ole merkitystä. MOT

No ei kai millään huonojen ihmisten tekemisillä ole merkitystä, paitsi kaikenlainen häiriö ja mokat voivat haitata kunnon ihmisiä. Onneksi meillä on hyviä ihmisiä, jotka ottavat vain hyviä ja merkityksellisiä kuvia hyvillä kameroilla oikeissa olosuhteissa. Ja jalomielisimmät heistä jaksavat sen lisäksi yrittää valistaa kameratekniikasta keskusteluun aikaansa haaskaavia huonoja ymmärtämään rappiotilansa syvyyden. Se on ensimmäinen askel pitkällä kehityksen tiellä kohti hyvää ihmisyyttä ja merkityksellisiä valokuvia formaateista piittaamatta.

Hyviä kuvia ottavat ihmiset ovat hyviä ihmisiä, huonoja kuvia ottavat ihmiset ovat huonoja ihmisiä? Formaatista riippumatta. Tää on kovaa logiikkaa.

[temama]

Valokuvat ovat valokuvia - niillä voi olla paljon eri merkityksiä ja käyttötarkoituksia, mutta tottakai formaatilla on joku merkitys ainakin teknisessä mielessä!
Eri formaatit ovat kuin erillaisia työkaluja, eikö? Niillä saa vähän erillaista jälkeä suhteessa toisiinsa.

[erilainen]

näkemykseni on, että lähi- ja keskipitkässä tulevaisuudessa kinokoon peilittömät tulevat olemaan se mihin panostetaan. croppeja, tuumasia ja mitä niitä pikkukennoisia onkaan, tulee olemaan entry levelissä ja kompakteissa. ihan niin kuin nykyäänkin, mutta painotus ja kehitys tulee olemaan 24x36 millisissä.

keskikoon ja isompiin en usko, ainakaan tavallisille kuolevaisille kuluttajille suunnatuissa tuotteissa. ammattilaiset sitten eriasia, ja heilläkin omat suppeat segmentit mihin keskarit yms. menee.

kinokoko, siinä näkemykseni ja veikkaukseni. voi olla taas huvittavaa lukea tätäkin viestiä + 5 vuoden päästä ja nähdä kuinka väärässä olin, taas.

[rgbmode]

Ehkä noin 99% otetuista digikuvista katsotaan nykyään monitoreilta, luuritihruista 4K:hon asti. Minun nykyinen croppikamerani tuottaa noin 6000 x 4000 pikselin kuvia, mikä on selvästi enemmän kuin nykyisen monitorini 2560 x 1440 resoluutio. Normaalisti pienennän useimmat kuvat tästäkin.

Kroppi merkitsee myös pienempiä ja kevyempiä laseja, sekä esim. helpomman syväterävyyden säätelyn telekuvissa.

Siispä en näe ollenkaan käytännöllistä hyötyä siirtymisessä tätä suurempaan kennokokoon, puhumattakaan että siitä vielä pitäisi maksaa enemmän. Mutta ymmärrän toki laitehifistelyn sekä ammattikuvaajien ehkä toisenlaiset tarpeet. Mutta luulen että pitkässä juoksussa isommat välineet jäävät suhteellisen pienen joukon käyttöön, ja sen merkitys pienenee. Kino sinänsä on myös nostalginen asia.

Luulen että materiaalitekniikka ja IT-kehitys mahdollistavat tulevaisuudessa päinvastoin vielä entistäkin pienemmät kuvausvälineet. Luurit tästä jo ovat antaneet esimakua.

[hkoskenv]

Kroppi merkitsee myös pienempiä ja kevyempiä laseja, sekä esim. helpomman syväterävyyden säätelyn telekuvissa.

Siispä en näe ollenkaan käytännöllistä hyötyä siirtymisessä tätä suurempaan kennokokoon, puhumattakaan että siitä vielä pitäisi maksaa enemmän. Mutta ymmärrän toki laitehifistelyn sekä ammattikuvaajien ehkä toisenlaiset tarpeet. Mutta luulen että pitkässä juoksussa isommat välineet jäävät suhteellisen pienen joukon käyttöön, ja sen merkitys pienenee. Kino sinänsä on myös nostalginen asia.

Sama koskee APS-C:tä ja muita järkkärikroppeja. Nekin ovat isoja, kömpelöitä ja kalliita verrattuna puhelimiin ja kuvien tekninen ero on hyvin pieni. Se suuri enemmistö, joka ei teknisestä hifistelystä piittaa, ei osta myöskään kroppijärkkäreitä. Ja ne, joille tekniikka on tärkeää, eivät jää nykyhinnoilla kroppeihin. Kropit ovat jääneet väliinputoajiksi, vaikka ovatkin toiselta kantilta ihan järkeviä kompromissejä. Mutta niin järkevälle kompromissille usein käy markkinoiden melskeissä, kun järkevät ostajat ovat harmillisen hintatietoisia eivätkä maksa mitä vain uusimmista ja hienoimmista herkuista.

Mutta täytyy sanoa, että kropit ovat sinnitelleet kauemmin kuin itse olen vuosien varrella veikkaillut. Ilmeisesti niillä on riittävä käyttäjäkunta, että jonkinlaisia malleja kannattaa tehdä.

Luulen että materiaalitekniikka ja IT-kehitys mahdollistavat tulevaisuudessa päinvastoin vielä entistäkin pienemmät kuvausvälineet. Luurit tästä jo ovat antaneet esimakua.

Luuria pienemmät kamerat ovat hankalia yleiskäyttöisenä kamerana. Mutta valvonta- ja actionkäyttöön sellaisia varmaan tulee enemmän (ja on jo).

[rgbmode]

Puhelinkamerat tuntuvat jo nyt soveltuvan hyvin esim. laajakulmakuviin. Onko jengillä käytössä sellaisia luureja, jotka osaavat tallentaa yleiseen RAW-muotoon, esim. dng? Entä lopputuloksen laatu nykyään vrt. järkkärit?

[hkoskenv]

Puhelinkamerat tuntuvat jo nyt soveltuvan hyvin esim. laajakulmakuviin. Onko jengillä käytössä sellaisia luureja, jotka osaavat tallentaa yleiseen RAW-muotoon, esim. dng? Entä lopputuloksen laatu nykyään vrt. järkkärit?

Muistaakseni jotkut puhelimet tallentavat RAWia. Tiedostomuodoista en tiedä. Yleensä kai kuitenkin paras tulos saavutetaan käyttämällä puhelimen omia muunnosalgoritmeja. Ne yhdistelevät valotuksia ja tekevät kaikenlaista erikoista, mihin tavalliset kamerat eivät pysty.

Laatu on 100 % mielipideasia. Tiukan teknisessä mielessä AI-algoritmit tuottavat valheellista informaatiota mutta taiteellisessa tai visuaalisessa mielessä se voi olla parempi ja säästää paljon käsittelytyötä. Tuosta löytyy mielipiteitä laidasta laitaan ja tuskinpa hyödyt paljoa niistä. Se on kokeiltava itse. Vaikka minä suhtaudun nörttinä penseästi puhelimiin, suosittelen kokeilemista varsinkin, jos painotat visuaalisuutta yli teknisen informaatiosisällön etkä tykkää raahata roinaa mukana.

[rgbmode]

Puhelinkamerat tuntuvat jo nyt soveltuvan hyvin esim. laajakulmakuviin. Onko jengillä käytössä sellaisia luureja, jotka osaavat tallentaa yleiseen RAW-muotoon, esim. dng? Entä lopputuloksen laatu nykyään vrt. järkkärit?

Muistaakseni jotkut puhelimet tallentavat RAWia. Tiedostomuodoista en tiedä. Yleensä kai kuitenkin paras tulos saavutetaan käyttämällä puhelimen omia muunnosalgoritmeja. Ne yhdistelevät valotuksia ja tekevät kaikenlaista erikoista, mihin tavalliset kamerat eivät pysty.

Laatu on 100 % mielipideasia. Tiukan teknisessä mielessä AI-algoritmit tuottavat valheellista informaatiota mutta taiteellisessa tai visuaalisessa mielessä se voi olla parempi ja säästää paljon käsittelytyötä. Tuosta löytyy mielipiteitä laidasta laitaan ja tuskinpa hyödyt paljoa niistä. Se on kokeiltava itse. Vaikka minä suhtaudun nörttinä penseästi puhelimiin, suosittelen kokeilemista varsinkin, jos painotat visuaalisuutta yli teknisen informaatiosisällön etkä tykkää raahata roinaa mukana.

Taitaa nykyään olla niin, että jos puhelimen kameralta odottaa RAW-tukea - jota pidän tärkeämpänä kuin AI-algoritmien tarjoamia valmiskuvia - niin täytyisi nykyään ostaa melko tyyriitä pitkälti yli tuhannen euron malleja.

[aikaarska]

Puhelinkamerat tuntuvat jo nyt soveltuvan hyvin esim. laajakulmakuviin. Onko jengillä käytössä sellaisia luureja, jotka osaavat tallentaa yleiseen RAW-muotoon, esim. dng? Entä lopputuloksen laatu nykyään vrt. järkkärit?

Joo, itse kuuluun niihin jotka tykkäävät käyttää luuria laajakulma kuviin. Nykyisen luurini Oneplus 9Pro laajakulma on 14mm kinovastaava ja 50mp kennolla (Sony IMX766).
Minusta kyseisen luurin optiikka on varsin onnistunutta, mukaanlukien ultralaajis. Myöskin kuvien reunat pysyy suht. skarppina.

Tottakai luurien rajat tulee jossakin vastaan . Jos varustan oman 42mp kinojärkkärin hyvällä 14mm laajakulmaobjektiivilla, niin kyllähän se tekee parempaa ja yksityiskohtaisempaa valokuvaa kuin luurini. Myös värintoisto on paremmin hallussa.

Mutta kaikki on suhteellista mitä laatuun tulee.Kyllä monesti se luurin tarjoama 12.5mp ultralaajis on vaan ihan tarpeeksi.Yllättävän usein.
Voin myös kuvata täyden reson 50mp kuvia, mutta mielestäni niiden laatu ei kuitenkaan vastaa sitä mitä voisi odottaa. Mielummin kuvaan 12.5mp kuvia, ja niitä tarvittaessa myös RAW (DNG) muodossa...12.5mp DNG kuvat ovat myös hyvin jälkisäädettävissä.

[hkoskenv]

Taitaa nykyään olla niin, että jos puhelimen kameralta odottaa RAW-tukea - jota pidän tärkeämpänä kuin AI-algoritmien tarjoamia valmiskuvia - niin täytyisi nykyään ostaa melko tyyriitä pitkälti yli tuhannen euron malleja.

No sitten jos haluat käsitellä kuvan itse aidosta datasta tai muuten tekniikka on tärkeää, kannattanee olla skeptisempi luurien suhteen.

[rgbmode]

Alkaako kennokoon kasvattaminen tulla yhä selvemmin tiensä päähän, kun lähes kaikkiin käytännöllisiin kuvaustarpeisiin riittävä resoluutio on jo aikaa sitten saavutettu? Tekniikka (keino) alkaa silloin korvata varsinaisen päämäärän ja muuttuu harrastajien sijaispäämääräksi. Näinhän on käynyt monilla muillakin teknisillä aloilla.

Analogiana tulee mieleen merkittävän hiukkasfysiikkaklusterin haaveet nykyisen Ison Hadrontörmäyttimen seuraajasta, vaikka teoreettiset perusteet uusien hiukkasten löytämisestä laitteiston kokoa ja tehoa vielä nykyisestä lisäämällä ovat kuulemma aika niukat.

[temama]

Kysymyshän ei ole vain siitä miten kennot kehittyy, vaan miten (ja millainen) optiikka piirtää tietylle alalle (eri formaatit).
Minä uskon, että eaim. Kinoformaatti jää vielä hyvin pitkäksi aikaa. Pienemmät formaatit saattavat kuolla aikaisemmin pois, koska esim luurien kuvantamistekniikka paranee kokoajan. Toki tekniikka kehittyy myös järjestelmäkameroissa, ja niihin tulee laskennallista AI kuvantamista myös.
Isommalle formaatille löytyy käyttäjäkuntaa niin kauan kun optiikkassa ja siihen liittyvissä ratkaisuissa ei nähdä merkittävää vallankumousta!

[rgbmode]

Kysymyshän ei ole vain siitä miten kennot kehittyy, vaan miten (ja millainen) optiikka piirtää tietylle alalle (eri formaatit).
Minä uskon, että eaim. Kinoformaatti jää vielä hyvin pitkäksi aikaa. Pienemmät formaatit saattavat kuolla aikaisemmin pois, koska esim luurien kuvantamistekniikka paranee kokoajan. Toki tekniikka kehittyy myös järjestelmäkameroissa, ja niihin tulee laskennallista AI kuvantamista myös.
Isommalle formaatille löytyy käyttäjäkuntaa niin kauan kun optiikkassa ja siihen liittyvissä ratkaisuissa ei nähdä merkittävää vallankumousta!

Varmaan käyttäjäkuntaa löytyy jatkossakin monenlaiselle kalustolle. Mitä tulee valtavirtaan, ehkä tarina ”kun esikoinen syntyy, isä hankkii järjestelmäkameran” yhä useammin korvautuu tarinalla ”kun esikoinen syntyy, isä tarvitsee kalliimman puhelimen”.

Lisäksi, sitten kun mummokin laittaa nettiin puhelimella ottamiaan tarkkoja kuvia, perinteinen järkkäri hienoine laseineen ei enää välttämättä takaa tekniikan puolesta entistä kuvavelhostatusta.

[temama]

Olen samaa mieltä, että järkkäri huonolla pimeällä kittizuumilla ei ole enää vaihtoehto.

[hkoskenv]

Alkaako kennokoon kasvattaminen tulla yhä selvemmin tiensä päähän, kun lähes kaikkiin käytännöllisiin kuvaustarpeisiin riittävä resoluutio on jo aikaa sitten saavutettu? Tekniikka (keino) alkaa silloin korvata varsinaisen päämäärän ja muuttuu harrastajien sijaispäämääräksi. Näinhän on käynyt monilla muillakin teknisillä aloilla.

Ei kennokoon kasvattaminen ole ollut iso juttu sen jälkeen kun kinokennot tulivat harrastajien käyttöön. Keskikoon kennot ovat marginaalihifistelyä eikä ole näköpiirissä, että se tilanne muuttuisi. Se ei ole niinkään kennoista kiinni vaan siitä, että mielekkään suorituskykyisen optiikan hinta kasvaa vielä jyrkemmin koon funktiona kuin kennon eikä niissä ole samanlaista valmistustekniikan kehitystä. Jos myös siitä, että sellainen kalusto on jo epäkäytännöllistä useimmille. Teknisiäkään tarpeita isommille kennoille ei juuri ole jotain astronomisia erikoisuuksia lukuunottamatta, joten kehitys ei kannata.

Analogiana tulee mieleen merkittävän hiukkasfysiikkaklusterin haaveet nykyisen Ison Hadrontörmäyttimen seuraajasta, vaikka teoreettiset perusteet uusien hiukkasten löytämisestä laitteiston kokoa ja tehoa vielä nykyisestä lisäämällä ovat kuulemma aika niukat.

Se on totta. Toisaalta jos teorian kehittely tökkii havaintojen puuttuessa, tieteenalaa uhkaa kehityksen pysähtyminen. Uusi kiihdytin antaa toivoa, että löytyy joku uusi juttu, jolla päästään teorioissa eteenpäin. Tiedeyhteisön kannattaa suunnata rahaa ehkä yleisemmin muille tieteenaloille, joilla on odotettavissa suurempia löytöjä, mutta mitä muutakaan hiukkasfyysikot voisivat haluta, jos haluavat saada urillaan uusia löytöjä? Aikuisopintotuen korotuksia uudelle alalle suuntautumiseen?

Mutta enpä tiedä miten tuo toimii analogiana harrastamiseen. Eivät tekniikkaharrastajat tavoittele uraa valokuvaajana tai mullistuksia valokuvataiteeseen vaan pieniä onnen tunteita pakettien aukomisesta ja tiiliseinäkuvien terävyyden ihmettelystä. Uusi "mullistava" kamera on pian SER-romua, kun julkaistaan uusia "mullistavia" markkeja.

[rgbmode]

Alkaako kennokoon kasvattaminen tulla yhä selvemmin tiensä päähän, kun lähes kaikkiin käytännöllisiin kuvaustarpeisiin riittävä resoluutio on jo aikaa sitten saavutettu? Tekniikka (keino) alkaa silloin korvata varsinaisen päämäärän ja muuttuu harrastajien sijaispäämääräksi. Näinhän on käynyt monilla muillakin teknisillä aloilla.

Ei kennokoon kasvattaminen ole ollut iso juttu sen jälkeen kun kinokennot tulivat harrastajien käyttöön. Keskikoon kennot ovat marginaalihifistelyä eikä ole näköpiirissä, että se tilanne muuttuisi. Se ei ole niinkään kennoista kiinni vaan siitä, että mielekkään suorituskykyisen optiikan hinta kasvaa vielä jyrkemmin koon funktiona kuin kennon eikä niissä ole samanlaista valmistustekniikan kehitystä. Jos myös siitä, että sellainen kalusto on jo epäkäytännöllistä useimmille. Teknisiäkään tarpeita isommille kennoille ei juuri ole jotain astronomisia erikoisuuksia lukuunottamatta, joten kehitys ei kannata.

Analogiana tulee mieleen merkittävän hiukkasfysiikkaklusterin haaveet nykyisen Ison Hadrontörmäyttimen seuraajasta, vaikka teoreettiset perusteet uusien hiukkasten löytämisestä laitteiston kokoa ja tehoa vielä nykyisestä lisäämällä ovat kuulemma aika niukat.

Se on totta. Toisaalta jos teorian kehittely tökkii havaintojen puuttuessa, tieteenalaa uhkaa kehityksen pysähtyminen. Uusi kiihdytin antaa toivoa, että löytyy joku uusi juttu, jolla päästään teorioissa eteenpäin. Tiedeyhteisön kannattaa suunnata rahaa ehkä yleisemmin muille tieteenaloille, joilla on odotettavissa suurempia löytöjä, mutta mitä muutakaan hiukkasfyysikot voisivat haluta, jos haluavat saada urillaan uusia löytöjä? Aikuisopintotuen korotuksia uudelle alalle suuntautumiseen?

Mutta enpä tiedä miten tuo toimii analogiana harrastamiseen. Eivät tekniikkaharrastajat tavoittele uraa valokuvaajana tai mullistuksia valokuvataiteeseen vaan pieniä onnen tunteita pakettien aukomisesta ja tiiliseinäkuvien terävyyden ihmettelystä. Uusi "mullistava" kamera on pian SER-romua, kun julkaistaan uusia "mullistavia" markkeja.

Eihän tuo analogia todellakaan täydellinen ole. Se tuntuu kuitenkin yhteiseltä, että kun koko homman tavoitteisiin nähden tietty tekninen laatutaso on saavutettu (valokennojen ja optiikan resuluutiot ja dynamiikka, toisaalta hiukkasten törmäysenergiat ja mittauslaitteiden tarkkuus), teknisillä jatkopanostuksilla voi olla jyrkästikin laskeva hyöty/panos -käyrä.

[hkoskenv]

Eihän tuo analogia todellakaan täydellinen ole. Se tuntuu kuitenkin yhteiseltä, että kun koko homman tavoitteisiin nähden tietty tekninen laatutaso on saavutettu (valokennojen ja optiikan resuluutiot ja dynamiikka, toisaalta hiukkasten törmäysenergiat ja mittauslaitteiden tarkkuus), teknisillä jatkopanostuksilla voi olla jyrkästikin laskeva hyöty/panos -käyrä.

No tuossa mielessä se toimii kaikessa, missä tekniikkaa käytetään. Mitä korkeammalla tasolla ollaan sitä kalliimpaa ja monimutkaisempaa tekniikan kehitys edelleen eteenpäin on. Ja se tosiaan vaikuttaa kamerateollisuudessa hyvin rajusti tällä hetkellä, kun ihmiset ovat hylänneet perinteiset kamerat. Kun myynnit laskevat, tuotekehitys romahtaa väkisinkin.

Tuo pätee myös jossain määrin valokuvaharrastajien kannalta, joille kamera on työkalu muiden tavoitteiden saavuttamiseen. Kamerat ovat jo riittävän hyviä kaikkeen paitsi jonkin tarkoitukselliseen erikoisuuden tavoitteluun (ne hiilikellarit keväthanki taustalla) ja trendi on ennemmin saada sama riittävä suorituskyky pienemmässä ja halvemmassa muodossa. Mutta kameraharrastajilla on toinen lähtökohta. He ovat kiinnostuneet tekniikasta ja suorituskyvystä ja siinä ei tule ikinä mitään kyllästymispistettä. aikka kamerat olisivat kuinka hyviä, he keksivät tavat vertailla niitä.

[rgbmode]

Olen jo vuosia sitten tarjonnut jälkikasvulle täydessä iskussa olevaa kakkosrunkoa laseineen, mutta ei vaan kelpaa, kun luurilla saa kuulemma helpommin tarvittavat kuvat, ja jakaminenkin sujuu samalla laitteella.

Ei siis nappaa enää hienon kameran riiputtaminen kaulalla, objektiiveilla zoomailu ja parametrien säätö. Puhumattakaan kallisarvoisten ruuvattavien metalli-lasi kojeiden, insinööritaidon täsmällisten helmien, pitäminen kädessä.

Ehkä pikku hiljaa järkkäreillä on nuoremman polven keskuudessa puolihuvittunut isi-kameran status. Niinkuin musiikin puolella ”isi-rock” (dad rock).