Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
mremonen kirjoitti:Itse olen havainnut harrastavani nimenomaan valokuvausta. Siis harrastus on valokuvaus, ei mikään genre. Kesän aikana on tullut kuvattua agilityä, kansainväliset hevoskilpailut, skeittausta, ilmailunäytös, kaupungilla haahuilua, ym. Niin ja keväällä käärmeitä.
Minkälaisesta suosituksesta olisi ollut sinulle hyötyä, kun aloit kuvaamaan? Siihen voit vastata tämän hetkisen kokemuksen perusteella.
Mainitut kohteesi ovat kaikki liikkuvia. Kuvaatko myös paikallaan olevia kohteita, kukkavaaseja, laitteita, henkilöitä, studiokuvia, ym.?
mremonen kirjoitti:Joo, ei kroppi ole mikään täyskennon harjoituslaite, vaan ihan oma kamera.
Samoilla linjoilla. Minä olen kuvannut ja kuvaan asiakkaille puhelimella, kroppikameralla ja kinokennoisella. Suurin osa on kinokennoisella, ja silloin ehkä hinta on ainut este suositella sitä myös aloittelijoille. Sitä kuitenkin kysytään, jos kuvaan kinokennoisella, miksi suosittelen aloittelijalle kroppikameraa, eli miksi en kuvaa kaikkia kroppikameralla?
hkoskenv kirjoitti:Aika harva on valmis sijoittamaan kinojärjestelmään tai näkemään vaivaa käytetyn kaluston hankkimiseen vajaalla tietotaidolla. Entry level-järkkäri on aika pieni tappio siinä vaiheessa, kun kameraharrastus siirtyy kinovaiheeseen. Valokuvauksen harrastajista läheskään kaikki eivät siirry koskaan, jos kroppikalusto vastaa heidän tarpeisiinsa.
Voihan se olla toisinpäinkin. On suositeltu kinokennoista ja pian huomaakin tarvitsevansa nopeampaa kameraa ja pidemmälle ulottuvia objektiiveja. Ajatus on siinä, että se kaikkein halvin vaihtoehto ei välttämättä ole se sopivin ja voi antaa väärän tai liian vaisun mielikuvan kuvaamisen ja kameroiden sekä objektiivien mahdollisuuksista.
mremonen kirjoitti:Joo, ei kroppi ole mikään täyskennon harjoituslaite, vaan ihan oma kamera.
Samoilla linjoilla. Minä olen kuvannut ja kuvaan asiakkaille puhelimella, kroppikameralla ja kinokennoisella. Suurin osa on kinokennoisella, ja silloin ehkä hinta on ainut este suositella sitä myös aloittelijoille. Sitä kuitenkin kysytään, jos kuvaan kinokennoisella, miksi suosittelen aloittelijalle kroppikameraa, eli miksi en kuvaa kaikkia kroppikameralla?
niinpä. Kino on paras kompromissi (laitteiden koko, kuvanlaatu, dof taiteilu ym.)
apsc croppi tuli aikanaan lähinnä sen takia kun isoja kinokennoja oli niin kallis valmistaa. apsc on sellainen hätävara budjetti ratkaisu. toki tavallisille perhenapsijoille parempi kuin kännykamera.
tehodia kirjoitti:Voihan se olla toisinpäinkin. On suositeltu kinokennoista ja pian huomaakin tarvitsevansa nopeampaa kameraa ja pidemmälle ulottuvia objektiiveja. Ajatus on siinä, että se kaikkein halvin vaihtoehto ei välttämättä ole se sopivin ja voi antaa väärän tai liian vaisun mielikuvan kuvaamisen ja kameroiden sekä objektiivien mahdollisuuksista.
Olen samaa mieltä. Tässä hommassa on niin paljon henkilökohtaisia mieltymyksiä, että ihan vain luetun tiedon ja toisten kokemusten perusteella ei kukaan löydä itselleen parasta kalustoa. Jokaisen on maksettava oppirahoja, enemmän tai vähemmän.
Joskus olisi tietenkin parempi ostaa suoraan kallis järjestelmä, ainakin jälkiviisaana ajatellen, mutta kyllä siinäkin on tietty yleinen logiikka, että aloitetaan harrastus halvemman pään välineillä ja edetään kohti parempaa sitä mukaan kun itselle selkenee mikä on mahdollista noin yleensä ja oman budjetin puitteissa ja mitä (esim. opettelua tai vaivannäköä) eri laitteiden hyödyntäminen vaatii.
okei, korjataan vähän. aikanaan apsc croppi tuli kun kinokennot oli niin kallista valmistaa. sittenmmin ollaan tietty tehty laadukasta apsc croppia ja kennoteknoloogiakin on parantunut, MUTTA
apsc digihässäkkä kuitenkin alkoi siitä kun ei ollu kunnollista teknlogiaa tehdä tarpeeksi halavalla kinokennoja.
itse en enää croppii palaa, se on varma. ellen nyt ryhdy kuvaamaan ammatikseni villieläimiä tai macroa, niin silloin se menee jossain tilanteessa.
okei, korjataan vähän. aikanaan apsc croppi tuli kun kinokennot oli niin kallista valmistaa. sittenmmin ollaan tietty tehty laadukasta apsc croppia ja kennoteknoloogiakin on parantunut, MUTTA
apsc digihässäkkä kuitenkin alkoi siitä kun ei ollu kunnollista teknlogiaa tehdä tarpeeksi halavalla kinokennoja.
itse en enää croppii palaa, se on varma. ellen nyt ryhdy kuvaamaan ammatikseni villieläimiä tai macroa, niin silloin se menee jossain tilanteessa.
Kyllä se panee miettimään, kannattaako vähintään kahta tonnia sijoittaa vain pikkuisen suurempaan kennoon, kun cropilla saa aivan vastaavan hyvälaatuisia kuvia useimpiin tarkoituksiin, lukuunottamatta joitakin poikkeuksia missä ylisuurilla resoilla on jotain merkitystä. Painokin lisääntyy.
Nostin tuon linkin siksi kun tässä K1 -ketjussa ruvettiin taas keskustelemaan yleisesti cropin ja kinon hyvyydestä. On syytä muistaa että resoluutioero on nykyään aika vähäinen tai olematon. Joskus on hyötyä vähän pienemmästä terävyysalueesta, joskus suuremmasta syväterävyydestä. Joskus on hyötyä objektiivien laajemmasta, joskus taas pitemmästä päästä. Jne.
Onko muuten saatavilla tilastotietoa cropin vs. kinon markkinaosuuksista ja niiden kehityksestä? Kaikki merkit yhteensä.
rgbmode kirjoitti:
Kyllä se panee miettimään, kannattaako vähintään kahta tonnia sijoittaa vain pikkuisen suurempaan kennoon, kun cropilla saa aivan vastaavan hyvälaatuisia kuvia useimpiin tarkoituksiin, lukuunottamatta joitakin poikkeuksia missä ylisuurilla resoilla on jotain merkitystä. Painokin lisääntyy.
Nostin tuon linkin siksi kun tässä K1 -ketjussa ruvettiin taas keskustelemaan yleisesti cropin ja kinon hyvyydestä. On syytä muistaa että resoluutioero on nykyään aika vähäinen tai olematon. Joskus on hyötyä vähän pienemmästä terävyysalueesta, joskus suuremmasta syväterävyydestä. Joskus on hyötyä objektiivien laajemmasta, joskus taas pitemmästä päästä. Jne.
Onko muuten saatavilla tilastotietoa cropin vs. kinon markkinaosuuksista ja niiden kehityksestä? Kaikki merkit yhteensä.
ai kino vaan pikkusen isompi. ei se huvikseen ole se 1.5x croppikerroin apsc systeemissä. ero on huomattava. sama kun sanois että lillerikennoinen m43 on melkein yhtä iso kun apsc ja ero kinoonkaan ei niin iso.
markkinaosuuksista on lienee turha puhua koska on selvää, että cropit myy enemmän kun niitä ostelee tuhannet ja tuhannet tavalliset kuluttajat. ei siis vain aktiiviset harrastajat jne.
tiedän, että croppi vs. kino saa aikaan hulvattomia keskusteluketjuja ja älämölöä täällä, mutta senkin uhalla tää on hyvä ottaa esille koska ollaan sellaisen kameran ketjussa jota ollaan nimenomaan odotettu sen KINO kennon takia! , vaikka penataxi arpoi vuosia, että kannattaako sellaista tehdä.
No pena-pojat, kannattiko?!?!
rgbmode kirjoitti:
Kyllä se panee miettimään, kannattaako vähintään kahta tonnia sijoittaa vain pikkuisen suurempaan kennoon, kun cropilla saa aivan vastaavan hyvälaatuisia kuvia useimpiin tarkoituksiin, lukuunottamatta joitakin poikkeuksia missä ylisuurilla resoilla on jotain merkitystä. Painokin lisääntyy.
Nostin tuon linkin siksi kun tässä K1 -ketjussa ruvettiin taas keskustelemaan yleisesti cropin ja kinon hyvyydestä. On syytä muistaa että resoluutioero on nykyään aika vähäinen tai olematon. Joskus on hyötyä vähän pienemmästä terävyysalueesta, joskus suuremmasta syväterävyydestä. Joskus on hyötyä objektiivien laajemmasta, joskus taas pitemmästä päästä. Jne.
Onko muuten saatavilla tilastotietoa cropin vs. kinon markkinaosuuksista ja niiden kehityksestä? Kaikki merkit yhteensä.
ai kino vaan pikkusen isompi. ei se huvikseen ole se 1.5x croppikerroin apsc systeemissä. ero on huomattava. sama kun sanois että lillerikennoinen m43 on melkein yhtä iso kun apsc ja ero kinoonkaan ei niin iso.
markkinaosuuksista on lienee turha puhua koska on selvää, että cropit myy enemmän kun niitä ostelee tuhannet ja tuhannet tavalliset kuluttajat. ei siis vain aktiiviset harrastajat jne.
tiedän, että croppi vs. kino saa aikaan hulvattomia keskusteluketjuja ja älämölöä täällä, mutta senkin uhalla tää on hyvä ottaa esille koska ollaan sellaisen kameran ketjussa jota ollaan nimenomaan odotettu sen KINO kennon takia! , vaikka penataxi arpoi vuosia, että kannattaako sellaista tehdä.
No pena-pojat, kannattiko?!?!
Kuten sanottu, ero resossa on vähäinen tai olematon, ja se ero mikä on, tuppaa sijoittumaan sellaisiin suurennoksiin, joita hyvinkin harvoin käytännössä tarvitaan.
Markkinaosuuksista on hyvinkin relevanttia puhua, koska ne heijastavat niitä tarpeita joita valokuvaajilla on, tai vähintäänkin ne mittaavat sitä vastinetta rahalle, jonka digijärjestelmän ostajat katsovat saavansa. Talousteorioissa kuitenkin yleensä lähdetään siitä että kuluttajat pääosin toimivat rationaalisesti ja tarpeidensa suuntaisesti.
Moni on "odottanut" kinokennoa Pentaxille, eikä vähiten jo Pentaxin laadukkaita filmiajan objektiiveja omistavat. Minäkin voisin harkita digikinon ostamista, mutta samalla mietiskelen, kannattaako se, ja saanko tarpeeksi vastinetta ja hyötyä hintaan ja muutamiin haittoihinkin - kuten esim. koko ja paino - nähden. Siksi tämä mietiskely ja vertailu Pentaxin laadukkaisin croppivaihtoehtoihin sopii kyllä tähänkin ketjuun.
Hankin croppikennoisen kameran kesällä eli Sonyn a6300. Ihan vaan sen takia että siinä on 4K videotallennus sisäisesti. Kinokennoisena olisi joutunut hankkimaan 3x kalliiman (A7s2) samoilla tallennusominaisuuksilla. Tuo a6300 vaikuttaa paremmalta kuin A7s lukuunottamatta pimeäkuvausta niin stilleissä kuin videossakin. Jotain kehitystä tapahtunut kolmessa vuodessa. Tämä siis näin lomakuvaajan näkökulmasta jolle 12M kennokin riittäisi, olisi se kroppi tai kino :) D500 olisi ollut toinen vaihtoehto mutta tuplasti kalliimpi ja huonommat video-ominaisuudet.
Oma laite ainakin pukkaa kunnolla valkoista dottia yli 30 sekunnin valotuksissa jos ottaa usean pitkän putkeen. Loppupelissä siis Sonyn kanssa tasapelissä pitkissä valotuksissa - kumpikin romu.
D750 tai D800e taitaa olla pitkissä vieläkin paras vekotin Sonyn kennoilla olevista. 5Ds(r) Canonilla vähintään yhtä hyvä.
Oma laite ainakin pukkaa kunnolla valkoista dottia yli 30 sekunnin valotuksissa jos ottaa usean pitkän putkeen. Loppupelissä siis Sonyn kanssa tasapelissä pitkissä valotuksissa - kumpikin romu.
D750 tai D800e taitaa olla pitkissä vieläkin paras vekotin Sonyn kennoilla olevista. 5Ds(r) Canonilla vähintään yhtä hyvä.
Kuulostaa kovin samanlaiselta kuin Olyn E-M1 joka hävisi lokinpaskojen määrässä E-M5:lle. Oliko siinä se kriittinen raja 20 vai 30 sekuntia, sitä en jaksa muistaa. Vanhassa 5D3:ssa noita täpliä ei edes parin minuutin valotuksissa kovin montaa ole.
En mää sanonu että se huono olisi. Vanha eemeli menee vaan parisen minuuttia vielä pidempään. Kyllä 810:n voi toki tuohon Nikonien joukkoon laskea.
D3x:n voi myös laskea mutta niitä ei oikein saa enää mistään jos sellaista metsästää. Niissä oli variaatiota aika paljon yksilöissä, oma kesti nollan asteen kieppeillä melkein 15min ilman LENR-toimintoa.
Oma laite ainakin pukkaa kunnolla valkoista dottia yli 30 sekunnin valotuksissa jos ottaa usean pitkän putkeen. Loppupelissä siis Sonyn kanssa tasapelissä pitkissä valotuksissa - kumpikin romu.
D750 tai D800e taitaa olla pitkissä vieläkin paras vekotin Sonyn kennoilla olevista. 5Ds(r) Canonilla vähintään yhtä hyvä.
En kutsuisi Pentax-paskomiseksi kun se kuuluu kennon ominaisuuksiin, että pitkillä valotuksilla niitä valkoisia pikseleitä tuppaa tulemaan. Tuossa linkittämässäsi ketjussa keskusteltiin siitä, että Nikon D8xx malleissa oli samaa ilmiötä (sama kenno). Mutta sittemmin Nikon ilmeisesti julkaisi jonkun firmware päivityksen joka vähensi niitä (eli suomeksi sanottuna softapohjainen poisto niille).
Samaahan tekee ainakin jotkut RAW konverterit (CaptureOne) RAW filuille.
'Why should I feel lonely ? is not our planet in the Milky way?'