Joo, ja tuollainen järjestelmien välinen ristiin vertaus on haastavaa, kun ei voi vakioida mitään ja käytännössä kokonaisuus on niin monimutkainen että aika sumealla logiikalla mennään. Ei löydy edes teoriassa vertailukelpoista paria ja järjestelmän sisälläkin tuotteet eroaa keskenään kuin yö ja päivä. Voigtländer vs nifty fifty on ihan eri asia kuin Oly 25mm F1.2 vs nifty fifty. Jokainen runko, linssi yms. muuttaa vähän koko kokonaisuuden painopistettä, esim. yksi parempi runko voi muuttaa koko pelin kun sen saa siitä eteenpäin joka linssin perään. Oli miten oli, tuo 25mm vs 45mm oli nolo nukahdus multa.aikaarska kirjoitti: ↑Helmi 19, 2022 11 : 55 Joo, tämähän se just on ikuisuusongelma näiden croppien kanssa, että jos ruvetaan miettimään kinovastaavuuksia...Olen vuosien varrella tullut lopputulokseen, että kino on melko ihanteellinen kompromissi alle 100mm polttoväleillä (eli objektiivien koko - hinta - suorituskyky - syväterävyyden hallinta), mutta esimerkiksi tele polttoväleillä joku m43 pystyy tarjoamaan todella järkeviä vaihtoehtoja. Myös makroilu on m43 kameroilla helppoa. Periaatteessa myös ultralaajikset voivat toimia pikkukennolla hyvin, koska bokeh ei niissä muutenkaan ole tärkeä.
Tottakai m43 kameroilla onnistuu valokuvaus myös 20-100mm kinovastaavilla polttoväleillä. Tällä alueella kinoon saa kuitenkin todella järkeviä ja hyviä kiinteäpolttovälisiä objektiiveja.
Vertaamisen vaikeudesta yksi parempi esimerkki järjestelmän sisältä. Liittyen siihen mitä hkoskenv kirjoitti kuvanlaadusta ja sen määrittelystä. Otetaan suureeksi pelkästään bokeh, unohdetaan terävyys, kontrasti, tarkennusnopeus yms. Järjestelmän sisällä voin käyttää samaa runkoa. Olen vertaillut joskus semi kunnolla 25mm sektorilla m43:ssa Voigtländer 25mm F0.95:ttä ja Olympus 25mm F1.2:sta, Olympus 25mm F1.8:a, Panasonic 25mm F1.4:sta, Pana 25mm F1.7:a ja vielä Mitakon Speedmaster 25mm F0.95:ttä. Joitain samaan aikaan, joitain eri aikaan. Nuo ovat ihan erilaisia. Ihan ylivoimaisesti kaunein bokeh on Oly 25mm F1.2:ssa. Eniten saattaa tulla noissa F0.95 versioissa, minusta Voigtländerissä Mitakonia enemmän, mutta Oly F1.2 on niin paljon rauhallisempi että sitä vaikuttaisi olevan määräänsä enemmän. Pana 1.7:ssa sellainen tosi lievä bokeh, heti kohteen takana, antoi sipulirengasta. Kauempana normaalimpi. Tasaisin taas koko kuva-alalla (siten että ei muutu keskeltä nurkkaan) on Oly F1.8mm:ssa. Pana 25mm F1.4 ja Oly F1.2:ssa bokehia on nurkissa vähän vähemmän kuin keskellä, ainakin 1.2:ssa johtuen siitä että tarkennustaso ei ole suora, vaan nurkat taittuvat ihan vähän taaksepäin. Se joskus vähän ärsyttää kun sen tietää. Molemmissa johtuen myös sitä, että vinosti kulkeva valo kulkee kapeampaa reittiä kuin suoraan kulkeva, mekaniikka leikkaa nurkkaan menevästä valosta osan pois (näkyy bokeh-palluran kissansilmä-muodossa). Tuosta syystä Pana F1.4 ja Oly F1.8 parissa on bokehia nurkissa aika lailla sama määrä, keskellä Panassa on enemmän. Voigtländerillä taas äärinurkissa on enemmän bokehia kuin keskellä, huomasin että se taas johtuu siitä että tarkennustaso kääntyy nurkissa todella rajusti eteenpäin kohti kuvaajaa, päinvastoin kuin F1.2pro. Siitä syystä sen äärinurkat sen ovat tasomaista kohdetta kuvattaessa (perinteinen tiiliseinä) epäterävät vielä aukolla 2.8... Noiden F.0.95 linssien bokeh on kovin rauhatonta, koska bokeh-pallurat ovat kovin teräväreunaisia. Paranee vähän himmentämällä. Oly F1.2 taas on nätin pehmeäreunaista, sen pehmeä bokeh taas huononee vähän himmentämällä.
Määritä tuosta sitten jotain absoluuttista mittaria bokehille ja sen määrälle kun kaikki elää ja noilla on luonne-eroja, miltä osaa kuva-aluetta ja millä aukolla. Se todellisuus on jotain paljon enemmän kuin aukosta ja polttovälistä laskettu matemaattinen vertailuluku siitä paljonko saat bokehia, eli se teoria. Se teoria antaa vain suuntaa.