Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Pääskyset ovat saapuneet, joten se on kesä nyt.

Töihin lähtiessäni kurkkasin taivaalle. Siellä näkyi haloja. 22 asteen rengas, ylläsivuava ja allasivuavan kaaren kera. Lisäksi 46 asteen ylläsivuava ja zeniitinympäristön kaari.

Kävin uudestaan kurkkaamassa taivasta siinä kymmenen tienoilla ja sitten tuli hoppu. Sanoin työkavereille, että otan ruokatauon vähän ajoissa, hyppäsin autoon ja ajoin Littoistenjärvelle.

Ja kyllä kelpasi ihailla näitä haloja.

Perskules, komiaa on. Tuo keskimmäinen ihan ykkönen.

Känön kirjoitti: ↑Touko 02, 2024 21 : 23 Perskules, komiaa on. Tuo keskimmäinen ihan ykkönen.

+1

Känön kirjoitti: ↑Touko 02, 2024 21 : 23 Perskules, komiaa on. Tuo keskimmäinen ihan ykkönen.

+1

Odotettu revontulimyrsky saapui reilun viisi tuntia etuajassa. Mikä oli Suomea ajatellen oikein sopivaa. Paras myräkkä kun osui juurikin syvimmän yön hetkeen.

Kuvia on paljon, mutta tässä ehkäpä se olennaisin.

Todella onnistunut otos, taulun ainekset..

On kyllä huima otos.

No onhan tuossa harvinainen muuttuja taivaan osalta. Sellaisenaankin kelpo maisemakuva mut nyt jotenkin maailmanlopputeemainen melkein. Ei ihme et joskus muinoin on ollut paljon uskomuksia ja jumaltarinoita luonnonilmiöihin liittyen. Halokuvissa selvä silmä taivaalla.

Upea kuva. Joo, kyllä viikonloppuna oli vuosikymmenen mahdollisuudet nähdä ja kuvata reposia!

Kiitos.

Joo, tuota kuvaa on yritetty sen kymmenen vuoden ajan.

Muilta osin yön kuvat on tarkistamatta, yhäti.

Mitkä fiiilikset itelle jäi kun sait kuvan? Joskus ihmetelly omia reaktioita omien tavoitteiden suhteen.

Maffer kirjoitti: ↑Touko 16, 2024 18 : 08 Mitkä fiiilikset itelle jäi kun sait kuvan? Joskus ihmetelly omia reaktioita omien tavoitteiden suhteen.

Sairaan hyvä, täpinöissä, samaan aikaan "oisko pitänyt jotain tehdä toisin" ja toisaalta, tyhjä olo. Mitä nyt? Ja jopa heti kun kuva oli valmis tietokoneen näytöllä, tuli hetkeksi olo "eikö tuo tuon kummempi nyt ollut?"

Joka kerta kun tavoitteen saavuttaa, tulee sellainen iloinen mutta tyhjä fiilis.

Tuo kuva, hain taskulampun kanssa edustaa ja kun se löytyi, kamera paikalleen ja pari testiotosta. Sitten odottelin. Sen parikymmentä minuuttia varmaan napsin hiljalleen kuvia ja kun homma alkoi taivaalla etenemään, tuli kuvia lähemmäs sata alle kymmenen minuutin aikana.

Lopulta revontulet eivät enää olleet hyvän näköisiä (koko taivaan laajuinen sekamelska), joten kamera laukkuun ja rannalle.

Tuuli oli tosi kovaa, mikä huoletti aluksi, mutta tuolla koskessa, kallioiden välissä, ei tuullut oikeastaan yhtään.

Jooh, vähän samankaltaisia kokemuksia ollut joskus ja jouluna kun on jonkun kuvan saanut kohtuu hyväksi. No, toivotan tälle kuvalle onnea ja menestystä tulevaisuudessa. Olisi aika.

Maffer kirjoitti: ↑Touko 16, 2024 19 : 30 Jooh, vähän samankaltaisia kokemuksia ollut joskus ja jouluna kun on jonkun kuvan saanut kohtuu hyväksi. No, toivotan tälle kuvalle onnea ja menestystä tulevaisuudessa. Olisi aika.

Kiitti.

Millaisia itselläsi on olleet fiilikset?

Matti_JH kirjoitti: ↑Touko 13, 2024 9 : 19

Eläkeläinen taas näin jälkijunassa huomioineen...

Todella kaunis ja tasapainoinen kuva, pitkän puurtamisen eli kuvaamisen timantti siulla siinä palkintona. Onnittelut kuvaajalle.

Matti_JH kirjoitti: ↑Touko 18, 2024 17 : 08

Maffer kirjoitti: ↑Touko 16, 2024 19 : 30 Jooh, vähän samankaltaisia kokemuksia ollut joskus ja jouluna kun on jonkun kuvan saanut kohtuu hyväksi. No, toivotan tälle kuvalle onnea ja menestystä tulevaisuudessa. Olisi aika.

Kiitti.

Millaisia itselläsi on olleet fiilikset?

Suoraan sanoen kertalaakista tyhjiä. Ääripäässä oli harrastuksen vaihto ja siihenhän se on melkein lipsahtanutkin eli tullut vaihdettua kamerat eväisiin repussa ja nyt tulee kuittia sukulaisilta ja tutuilta siitä et missä kamera on. Sulla tuntuu olevan rautaisempi tahto ja visioita kuville jäljellä vaikka oletkin välillä pohtinut homman raadollisuutta. Kyll sille tarvii hattua nostaa. Yöpilvikuvistakin on havaittavissa iterointia paremmaksi ja paikka pysyy - se o sitkeän (maisema)kuvaajan merkki se.

Monta kertaa tullut jo tätä viimeisintä kuvaa ihasteltua ilman kommentointia. On todella hieno ja hienoa, et pitkä uurastus sai viimein palkinnon.

Kiitos kaikille.

Tässä vähän isompana. Täysikokoinen kuva on joku 7700x5000 p, eli saisi siitä sellaisen lähemmäs parimetrisen taulun teetettyä.

https://mattihelin.kuvat.fi/kuvat/isot/ ... /_full.jpg

Hiukan täytyy vielä viilata eli käsin lisäillä pari tasoa, että saa tuon heinikon täysin skarpiksi.

On hienot rentukka-revot. Omaan makuun tosin (taas) hiukan liikaa saturaatiota.

Nyt oli sellainen ukkonen, että ei tarvisi toista tulla.

Iltapäivällä kuuden maissa päätin lähteä pihatöihin. Ennusteessa oli selkeää. No, vielä mitä. Astuin ulos ja totesin, että täällähän alkaa satamaan. No, sisälle ja lapsen kanssa bubble bobblea pelaamaan.

Kohta jyrähti. Ja heti perään uudestaan. Kun kymmenkunta pamahdusta oli kuulunut, totesin, että ei tuo pilvi taida heti kuolla. Joten ripeästi kameralaukku olalle, autoon ja parin kilometrin päähän sateesta.

Ja olihan se upea pilvi. Rakenne oli hiukan mössäinen, mutta kauniit raesadejuovat antoivat pilvelle luonnetta. Hivenen viherrystäkin näkyi, mikä on melko harvinaista.

Salamoita pilvi viskoi melko taajaan. Pari kaunista maasalamaa tuli nähtyä ja liuta pilvisalamoita sekä välähdyksiä sateen seasta. Erikoinen pilvi. Se pysyi lähes paikoillaan, sadealue välillä lähentyen, karatakseen taas seuraavassa hetkessä kauemmas. Salamat löivät noin 3-10 kilometrin päässä.



Kun salamointi alkoi harvenemaan ja pilvi hajoamaan, siirsin hiukan kameraa ja tiukensin polttoväliä, että saisin vielä muutaman kuvan loittonevista salamoista. Sitten.

Välähdys, kova rasahdus, kuin puu olisi katkennut, paineaalto ja hirvittävä pamahdus. Salama iski lähelle. Liian lähelle. Ja mikä pahinta, tunsin välähdyshetkellä otsassani terävän napsahduksen. Otin kameran ja riensin pikavauhtia lähellä olleeseen autoon.




Istuin hetken vain paikoillani. Syke hakkasi toistasataa. Salama säikäytti perin juurin. Tällä kertaa hengenlähtö alkoi olemaan todellakin lähellä.

No, onneksi tässä ollaan vielä ja ukkoskammoa ei syntynyt, vieläkään. Mutta jatkossa täytyy olla entistä varovaisempi. Kolmas kerta kun salama antoi pikku tärskyn. Tällä kertaa tosin selvästi pahimman.

Kartan mukaan salama olisi iskenyt noin 170m etäisyydelle, +- x metriä, paikannuksen tarkkuudesta riippuen. Mutta alle 300 metriä selvästi, koska välähdystä seurasi ääni käytännössä välittömästi.

Liedon keskustassa ukkonen aiheutti tulvimista sekä paikoin paksuja raekinoksia.



Ukkosseikkailua seurasi noin tunnin kuluttua kaunis sateenkaari. Kaari(kaaret) näkyi todella pitkään, noin tunnin ajan. Loppua kohti kaari oli erittäin oranssinpunainen.

Kaunista katseltavaa. Vielä kun olisi vasen puoli ollut yhtä selkeä kuin oikea, olisi homma ollut liki täydellisyyttä. No, hyvä näinkin.