Marsalkka Spegen suuri valokuvaketju

[Maffer]

Juu, siihen ennen finaalihuuhtelua voi käyttää erillistä kemiaa juuri veden optimaaliseen valumiseen pois filmistä kuivauksessa. Kokeilin (MV filkka, Ilford ILFOTOL) pesuvaiheessa lisättävää kemiaa että vesi valuisi pois tasaisesti. Mutta en kokenut siitä olevan juuri hyötyä.

Sen sijaan, käytän tuota 4x5" päivänvalotankkia jossa on kemian kaatoaukko + ilmausaukko myös huuhteluun. Hoidan huuhteluvaiheen avaamalla molemmat kolot ja juoksutan hanasta 10min vettä toisesta portista sisään ja mömmöt valuu sit toisesta ulos. Oikein hyvä ja siisti ratkaisu eikä jää mitää roinaa filmiin. Ripustan laakafilmit pyykkipojilla kuivumaan pyykkitelineeseen.

[©pjm]

Kalkin poisto vedestä tapahtuu asentamalla vedenpehmennin eli kalkinpoistaja vesijohtoon.

[Maffer]

Joo, toki jos se on kovaa vettä, pitää sille varmaan tuo pehmennys tehdä.

Kuivausvaihe kuitenkin on tärkeä ettei mene roplaamaan puolimärkää filkkaa. Laaka-arkit roikkuu omalla painollaan pyykkipojassa hyvin ja niistä se vesi päätyy mallikkaasti toiseen päätyyn mistä kuivuu pois. 120mm filmillä olen tehnyt niin, että filmiliuska toisesta päästä verhonripustimilla roikkumaan ja toiseen päähän samanlaiset ripustimet joissa kiinni vaikka mato-ongen lyijypaino. Pysyy suorana se liuska niin valuma on hyvä ja tasainen.

Kinofilmi saattaa mennä käkkäräksi ja eihän siitä ainakaan mikään kuiva tasaisesti. Omat touhut rajoittuu kuitenkin 120mm rullaan ja sit 4x5".

Lämpöisessä ilmassa en kyl oo myöskään kuivannut noita. Kuivassa kylläkin. Siinä ne saattaa möllöttää parikin viikkoa. Mikäs kiire siinä ois...

Ja jos ei muu toimi, niin hoitaa sen huuhtelun sitten tislatulla vedellä.

[helumiah]

Kaneralaukku.comista löytyy paljon hyviä ohjeita… ite oon noista ongelmista ja jopa pölyongelmista päässyt eroon, kun lopuksi laitan filmit minuutiksi akkuveteen missä on kostutusainetta, esim. Ilfotol. Nykysin käytän kyllä joka vaiheessa akkuvettä, on sen verran halpaa.

[helumiah]

Rollei RWA oli se kostutusaine jota eräs herra Vatanen suositteli ja piti ihmeaineena… sitä oon käyttänyt aina ja hyvä on

[Maffer]

Kyll juu, tislattu/akkuvesi. About samaa tavaraa. Jos tulee tehtyä esihuuhtelu (Fomapan 200:lla tulee yleensä tehtyä), niin tuollaisella puhdistetulla vedellä huljuttelen parit kierrokset tankissa.

[spege]

Kiitos hyvistä neuvoista, pitää laittaa korvan taakse.

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, onko joku kokeillut filmin loppuhuuhtelussa toveri temaman suosimaa Jaloviinaa? Itsellä tuli tämä mieleen yhtenä vaihtoehtona, koska kyseisen leikatun konjakin rusehtava väri voisi samalla tuoda kuviini vielä enemmän kaipaamaani vanhan hyvän ajan tunnelmaa. Vai sisältääkö Jaloviina liikaa epäpuhtauksia, jotka kuivuessaan jättävät tahroja filmipinnalle? Mitä sanoo Jaloviinan asiantuntija toveri temama?

Hieman mieltäni askarruttaa myös sellainen asia, riittivätkö nämä julkaisemani kymmenen filmivalokuvaa tyydyttämään toistaiseksi kansan ja alemman päällystön visuaalisteknilliset laatutarpeet. Valokuvakenraalit temama ja Maffer näyttivät kuvilleni ainakin vihreää valoa, mutta mikä on kansan syvien rivien mielipide, onko vaikeneminen myöntymisen merkki.

Kysyn tätä sillä, että voinko pitää nyt tovin virkavapaata raskaan kesälomani jälkeen vai pitääkö minun sännätä heti ikuistamaan uusia valokuvia savolaisen luonnon ja elämäntavan ihmeistä.

[Iiwana-80]

Kansan syvä rivi sanoo, että aika tavanomaista dokumenttikuvaa, jonka arvo nousee joka päivä, kun ympäristö muuttuu. Vuosikymmenen, ja useamman, päästä asian ymmärtää kun maisemat ja ihmisten ulkoinen habitus on muuta kun tänään.

Väreistä en pidä, mutta se taitaa olla enemmän katsojan silmässä kun itse kuvassa.

[spege]

Hyvää lauantai-iltaa kaikille DC.netin kansalaisille ja valokuvaupseereille tasapuolisesti.

Olen ollut viime aikoina kesälomani jälkeen ansaitulla virkavapaalla raskaista valokuvamarsalkan työtehtävistäni. Pitkä kuuma kesä on auttamatta takanapäin ja edessä on pimeä syksy ja kylmä pelottava talvi. Suur-Savon ammattivalokuvaajain pääesikunnasta saamieni salaisten tietojen perusteella EU suunnittelee nimittäin energiansäästösyistä uutta direktiiviä, joka tulee kieltämään tulevana talvena digikameroiden akkujen lataamisen ja rajoittamaan myös tietokoneiden käyttöä kuvankäsittelytarkoituksiin kahteen tuntiin viikossa.

Kun sähkövirtaa tulee kuitenkin vielä toistaiseksi töpselistä, päätin ottaa tänään itseäni niskasta kiinni ja julkaista kansan suureksi riemuksi kuuden valokuvan muistosarjan menneen kesän näkymistä täältä Savon Pariisista, suomalaisen valokuvakulttuurin pääkaupungista. Nämä kuvat eivät ole mitään sieluttomia, halpoja ja helppoja digiräpsyjä, vaan suurella savolaisella sydämellä aidolle Kodakin värifilmille Carl Zeiss 3D-zoomobjektiivilla varustetulla Contax TVS III-kompaktikameralla ikuistamiani ja myös itse kehittämiäni ja digitoimiani filmivalokuvia.

Tovottavasti nämä kesäiset savolaisvalokuvat tyydyttävät DC.net kansan ja upseereiden korkeat visuaalisteknilliset laatuvaatimukset, jotta ahkera työskentelyni ja kaikki siihen käyttämäni kallis sähkövirta ei mennyt hukkaan.

Kuva 1


Kuva 2


Kuva 3


Kuva 4


Kuva 5


Kuva 6

[hkoskenv]

Hyvää lauantai-iltaa kaikille DC.netin kansalaisille ja valokuvaupseereille tasapuolisesti.

Kuin myös.

EU suunnittelee nimittäin energiansäästösyistä uutta direktiiviä, joka tulee kieltämään tulevana talvena digikameroiden akkujen lataamisen ja rajoittamaan myös tietokoneiden käyttöä kuvankäsittelytarkoituksiin kahteen tuntiin viikossa.

Ei kai sentään. Se riittää, että kulutat sähköä viihdetarkoituksiin tuulisina öinä, jolloin sähkö on lähes ilmaista.

Tovottavasti nämä kesäiset savolaisvalokuvat tyydyttävät DC.net kansan ja upseereiden korkeat visuaalisteknilliset laatuvaatimukset, jotta ahkera työskentelyni ja kaikki siihen käyttämäni kallis sähkövirta ei mennyt hukkaan.

No jaa, tykkään enemmän mielenkiintoisempia eliölajeja kuin tätä ekspansiivista tulokaskädellistä ja sen reviireilleen rakentamia pömpeleitä esittävistä kuvista. Mutta se on minun ymmärtämyksen rajallisuutta, älä ota paineita.

[temama]

Wau! Kiitoksia Spegelle virkistävistä filmivalokuvista - ja oivaltavista ajankohtaisista huomioista <3

Kyllä tälläiset luonnolliset valokuvat tuovat vaan mukavasti lämpöä pimeneviin syysiltoihin, varsinkin nyt kun foorumilla valiitsee vaihteeksi taas huikkasen kolho ilmapiiri kun mafferi veti herneen nenään ja lähti mököttämään jonnekin. Vai olisiko Matti peräti lähtenyt pohjoisen ruskamaisemiin?

Jokatapauksessa tosiaan mukavia kuvia. Aihepiiri ehkä nyt toistaa itseään, mutta toisaalta ei me voida tuomita kenenkään kotiseuturakkautta, eihän?

[spege]

Wau! Kiitoksia Spegelle virkistävistä filmivalokuvista - ja oivaltavista ajankohtaisista huomioista <3

Kyllä tälläiset luonnolliset valokuvat tuovat vaan mukavasti lämpöä pimeneviin syysiltoihin, varsinkin nyt kun foorumilla valiitsee vaihteeksi taas huikkasen kolho ilmapiiri kun mafferi veti herneen nenään ja lähti mököttämään jonnekin. Vai olisiko Matti peräti lähtenyt pohjoisen ruskamaisemiin?

On hienoa nähdä, vaikka digikamerakansan syvät rivit eivät ilmeisesti osaa antaa täyttä arvoa suurella vaivalla ikuistamilleni, itse kehittämilleni ja digitoimilleni filmivalokuville, DC.netin korkea-arvoisimmat valokuvaupseerit, kuten toveri temama mitä ilmeisemmin osaavat.

Toisaalta on varsin harmillista, kun toinen palstan päivystävistä upseereista, kenraalimajuri Maffer on ilmeisesti polttanut itsensä loppuun loputtomien kamerasotien kunnian kentillä. Toivottavasti toveri Maffer toipuu pian takaisin omiensa pariin, kenties jonkun entistä täydellisempää reunapiirtoa ja 3D-efektiä tuottavan valokuvauskojeen kanssa.

Mafferin lopullinen menetys olisi nimittäin kova isku tälle foorumille ja koko suomalaiselle valokuvauskulttuurille. Vain hyvin harvat valokuvaajat Mafferin lisäksi ottavat tässä maassa valokuvauksen yhtä vakavasti, pyrkien itseään, kalustoaan ja kukkaroaan säästämättä valokuvissaan absoluuttiseen visuaalisteknilliseen täydellisyyteen aina kuva-alan reuna-alueita myöten.

Olen kylläkin myös itse kärsinyt viime aikoina hienoisesta valokuvausväsymyksestä, minkä takia minulla ei ole ainakaan vielä toimittaa DC.net kansan iloksi viime syksyn tapaan tuoreita ruskavalokuvia täältä kuvankauniilta Savon sydänmailta. Tämän takia päätin kaivaa kuva-arkistojeni kätköistä esille vanhoja, Plustekilla digitoimiani, ennen julkaisemattomia syksyisiä filmivalokuvia, joiden katsoin vuodenajan lisäksi sopivan hyvin myös nykyiseen maailmantilanteeseen.

Ikuistin oheiset kuusi valokuvaa syksyllä 1998, eli 24 vuotta sitten Puolustusvoimain maakuntajoukkoihin juuri perustetun Joroisten paikallisosaston sotaharjoituksista. Kyseinen komppanian vahvuinen eliittiosasto perustettiin puolustamaan sodan aikana Savon Pariisia idän suurvallan muodostamaa uhkaa vastaan.

Tämä sotilasosasto oli myös oman urakehitykseni kannalta hyvin merkittävä, sillä osallistumalla komppanian vapaaehtoisiin harjoituksiin sain erittäin hyvät valmiudet palvella myöhemmin isänmaata Pääesikunnassa Ruotuväki-lehden valokuvaajana kaartinjääkärin sotilasarvolla ja tämän jälkeen, monien vaiheiden kautta lopulta DC.netin kansaa valokuvamarsalkkana.

Kuvauskalustona käytin näissä vanhoissa valokuvissa Fuji Sensia 100-diafilmillä ladattua Canon F-1N kameraa, FDN 24/2,8 ja 50/1,2L objektiiveja sekä parissa kuvassa salamalaitetta täytevalona.

Kuva 1


Kuva 2


Kuva 3


Kuva 4


Kuva 5


Kuva 6

[temama]

Erittäin hyvälaatuisia valokuvia. Värisävyt ovat näissä filmikuvissa enemmän kuin kohdallaan.

Vaikka yli 20 vuotta vanhoja fotoja, niin aihe enemmän kuin ajankohtainen.

[erilainen]

nostalgisia kuvia.

filmin värimaailman lisäksi itselleni hyppää silmille kaksi ajankohtaan sidottua asiaa, jotka ovat onneksi muuttuneet imperfektiin.

ensimmäisenä ns. reserviläiskiväärit eli norincot, ihan hirveitä *sensuroitu* kaikilta osin. halpa hankintahintakin oli liikaa suhteessa laatuun ja kestävyyteen, tai paremminkin niiden puutteeseen. onneksi aika ajoi noista ohi.

toisena on karttakuvassa barettipäällä yllään oleva reserviläispuku. m/91 look a like mutta todella hiostavalla materiaalilla toteutettu. onneksi nuokin ovat jo historiaa. lienevät kaikki noita hikipukuja käyttäneet menehtyneet joko hypertermiaan tai nestehukkaan, tai molempiin.

hyvää ajankuvaa!

[habannaama]

Nämähän ovat vallan mainioita nostalgia-pläjäytyksiä arvon Valokuva-Marsalkalta.

[spege]

nostalgisia kuvia.

filmin värimaailman lisäksi itselleni hyppää silmille kaksi ajankohtaan sidottua asiaa, jotka ovat onneksi muuttuneet imperfektiin.

ensimmäisenä ns. reserviläiskiväärit eli norincot, ihan hirveitä *sensuroitu* kaikilta osin. halpa hankintahintakin oli liikaa suhteessa laatuun ja kestävyyteen, tai paremminkin niiden puutteeseen. onneksi aika ajoi noista ohi.

toisena on karttakuvassa barettipäällä yllään oleva reserviläispuku. m/91 look a like mutta todella hiostavalla materiaalilla toteutettu. onneksi nuokin ovat jo historiaa. lienevät kaikki noita hikipukuja käyttäneet menehtyneet joko hypertermiaan tai nestehukkaan, tai molempiin.

hyvää ajankuvaa!

Kiitos toveri erilainen näiden vanhojen sotavalokuvieni analysoinnista. Kiitos myös tovereille temama ja hapannaama kommenteista. On hienoa nähdä, että vanhan hyvän ajan filmikuvat maistuvat ainakin upseeritason valokuvaajille. Haluaisin kuitenkin esittää jokseenkin eriävän mielipiteeni eversti erilaisen näkemyksiin kuvissa esiintyvistä sotilasvarusteista.

Olen itsekin M/91 maastopukua käyttäneenä samaa mieltä siitä, että kyseinen sotilaspuku on hieman hiostava. Tuon ajan sotilaat eivät kuitenkaan olleet mitään goretexeihin tottuneita pullamössöpoikia, vaan raavaita lihaa syöviä hereromiehiä, jotka eivät itkeneet pikkuasioista ja joille 3000 metriä Cooperin testissä ei tottanut yleensä vaikeuksia, edes M/91 maastopuku päällä.

Mitä kuvissa näkyviin kivääreihin tulee, ne eivät ole hyvin samanlaisesta ulkonäöstä huolimatta kiinalaisia Norincoja. Toisaalta en täysin ymmärrä, mikä sinulla on Norincoja ja näin ollen myös muita AK-47 tyypin aseita, kuten edelleen Suomen armeijan käytössä olevia RK-62/95 kivääreitä vastaan. Nehän ovat tositoimissa erittäin kestäviä ja toimintavarmoja aseita, toisin kuin monet länsimaalaiset rynnäkkökiväärit.

Neuvostoliitossa kehitetyt AK-47 tyypin aseet ovat kuin Nikonin DSLR-kamerat, tehty kestämään kovaa käyttöä ankarissa Pohjolan olosuhteissa. Jenkkiläiset AR-15 tyypin kiväärit ovat samantapaisia kuin Sonyn peilittömät kamerat. Ovat tarkkoja ja toimivat hyvin kauniissa kesäsäässä, mutta ovat epäluotettavia raskaassa ammattilaiskäytössä ankarissa olosuhteissa.

[habannaama]

...hieman hiostava. Tuon ajan sotilaat eivät kuitenkaan olleet mitään goretexeihin tottuneita pullamössöpoikia, vaan raavaita lihaa syöviä hereromiehiä, jotka eivät itkeneet pikkuasioista ja joille 3000 metriä Cooperin testissä ei tottanut yleensä vaikeuksia, edes M91 maastopuku päällä.

Niinpä.

Setä kun itse pääsi varusmiespalvelusta -84, Kuninkaallisen Autokomppania Alikersanttina, jolloin Goresta ollut tietoakaan, kun aito simputtaminen oli arkipäivää ja se otettiin vastaan selkä suorana ja hammasta purren ja petraaminen mielessä, niin tuntuu pleikkari-sukupolven mussuttaminen (oma ennätys coopperin testissä 38,5 asteen kuumeessa 2850m) jostain tyhjänpäiväisistä yksityiskohdista hassunhauskalta pilkunnussimiselta.

Noilla dslr-vehkeillä kuvaaminen on kuin ampuisi väkijoukkoon AK-47:lla (Kalashkinov), kyllä sillä sarjaa vetää, mutta osumatarkkuuden vuoksi sadasta osuu yhteen ainoaan ja sitäkin olkapäähän

Kun taas M27 rynnäkkökivääri on kuin nykyaikainen peilitön Sonyn huippurunko, kun ampuu sadan hengen väkijoukkoon sarjan, huomaa tovin kuluttua, että elossa olevien lukumäärä on pyöreät NOLLA.

Onkohan tuon M27 valmistus-ideologian takana kuitenkin Sonylla näppinsä pelissä

[spege]

Noilla dslr-vehkeillä kuvaaminen on kuin ampuisi väkijoukkoon AK-47:lla (Kalashkinov), kyllä sillä sarjaa vetää, mutta osumatarkkuuden vuoksi sadasta osuu yhteen ainoaan ja sitäkin olkapäähän

Älähän nyt hyvä hapannaama höpötä puuta heinää!

Olethan seurannut tätä mahtavaa valokuvaketjuani sen syntyajoista saakka ja olet nähnyt tässä ketjussa lukuisia luonnonvalokuviani, joissa tarkkuutta riittää vaikka muille jakaa. Voitko väittää vastaan, että esimerkiksi valokuvat, joissa olen ampunut Nikon D500:lla sarjatulella sorsaparviin ja yksittäisiin sorsiin, Nikonin tulivaikutus ei olisi ollut kyllin tarkkaa ja tehokasta sekä sorsat taltioituneet muistikorteille esimerkillisellä kuvanlaadulla.

Jos olisin taistellut ja työskennellyt jollakin peilittömällä rimpulakameralla jalon Nikon DSLR-järjestelmän sijasta, olisi luonnonvalokuvieni visuaalisteknillinen kokonaislaatu voinut olla huomattavasti heikompaa ja mikä pahinta, virtasyöppö peilitön lelukamera olisi voinut hyvinkin pimentyä juuri kriittisillä hetkillä akkuvirran loppumiseen.

Puhumattakaan peilittöminen kameroiden kehnosta käyttöergonomiasta ja heikosta mekaanisesta kestävyydestä raskailla valokuvasotaretkillä ankarissa sääolosuhteissa, joissa olen varsinkin talvella, esimerkiksi koskikaravesien äärellä kovissa pakkasissa työskennellyt ja taistellut itseäni ja kuvauskalustoani säästämättä, kaatunutkin useamman kerran kylmään lumihankeen.

Eivät hennot ja pienikokoiset peilittömät digikamerat kerta kaikkiaan sovellu tällaisiin armottomiin kuvausolosuhteisiin.

[spege]

Hei rakkaat DC.netin kansalaiset, valokuvaajatoverit ja aseveljet sotilas- ja potilasarvoon katsomatta!

Olen kärsinyt viime aikoina hienoisesta valokuvausväsymyksestä, vaikka en onneksi olekaan polttanut itseäni täysin loppuun, kuten kunnianarvoisalle valokuvamajuri Mafferille ilmeisesti kävi DC.netin raskaiden valokuva- ja kamerasotien kunnian kentillä.

Tulevan talven sähköpulan peloittamana hankin hiljattain käyttööni Nikonin kenties kaikkein arvostetuimman vanhan hyvän ajan filmikameran, vuonna 2001 esitellyn FM3A:n ja siihen neljä vanhaa käsitarkenteista Nikkor-objektiivia, pienikokoiset ja kevyet 20/3.5, 35/2.8 ja 50/1.8 primet sekä 75-150/3,5 pikkuzoomin. FM3A toimii tarvittaessa täysin ilman sähkövirtaa kaikilla suljinajoilla, pienellä paristolla saa kamerassa käyttöön valonmittauksen ja aukon esivalintaan perustuvan automaattivalotuksen. Filminsiirto ja takaisinkelaus tapahtuvat lihasvoimalla.

Olen saanut ikuistettua kyseisellä kameralla sekä sähköisellä Nikon F100:lla jonkin verran uusia valokuvia syksyisen Savonmaan kuvankauniista näkymistä aidoille Kodakin ja Fujin värifilmeille. Julkaisen nyt viimeaikaisesta tuotannostani pari lämmittelykuvaa. Mikäli DC.netin kansalla ja upseereilla on mielenkiintoa nähdä enemmän marsalkkansa ikuistamia syksyisiä savolaisvalokuvia, voin kansan pyynnöstä julkaista niitä lähipäivinä lisää näiden kahden valokuvan jatkoksi.

[aikaarska]

Täytyy kyllä ihailla miten hyviä digikuvia saat plustekin skannerilla filmistä!

Esimerkiksi tässä viimeisessä kuvassa ei ole mitään vikaa, tai sellaista jossa se häpeäisi digikameroiden tuotoksille. Hieno valokuva ladasta.

Itsekin olen ihmetellyt, että mihin se maffer on oikein hävinnyt. Toivottavasti vielä nähdään Mattia täällä.