G1X vs G15

[turkka]

Oliko tälläistä ketjua vielä? Jos ei, niin rohkenen aloittaa. G1X piti ostaa tuossa kesällä vanhan ja hyvin palvelleen G9:n seuraajaksi (pelittää loistavasti edelleen!). Polkupyörävaras siirsi kamerahankintaa ja nythän tuli markkinoille uusi G15. Kohta taas rahat kasassa ja kauppaan käypi tie. Tuo uusin tulokas alkoi kiinnostaa valovoimaisen optiikan ja pienen koon johdosta. Nämä kamerathan ovat aina kompromisseja, mutta paras ominaisuus niissä on helppo mukana kujetettavuus, eli paras kamera on se, mikä on mukana...
Voiko näitä verrata toisiinsa, onko tarkoitettu eri käyttäjille? Tärkeintä olisi se kuvanlaatu pokkarikameroiden sallimissa rajoissa. Toiseksi tärkein minulle on koko. Videota en tarvitse. Canon aika tärkeä olemassa olevan salaman johdosta ja sitä käytän usein. Ison kennon syväterävyys plussaa, kuten akkukesto. Ilman rosvoa omistaisin jo uuden kameran ja tätä ongelmaa ei olisi... Vai onko ongelmaa? Menen kaupaan ja ostan sen G..... tai.... Toivottavaa olisi, että sillä voisi kuvata taas seuraavat kuusi vuotta.

[Jappee]

G1X:ssä olisi tietysti iso kenno ja sen vuoksi ehkä vähemmän kohinaa. Optiikan suurin aukko on 2,8-5,6 eli pienenee aika paljon zoomatessa. Paino 530 gr.

G15:ssa suurin aukko on 1,8-2,8, ei sitä (v**tun?) kääntyvää näyttöä, pienempi koko, pienempi paino 350 gr. Hinta taitaisi olla noin 55-65% G1X:n hinnasta.

Jos G9 toimii hyvin niin ehkä G15 on liikaa samaa toiminnallisuutta. Tietysti kamerat ovat kehittyneet vuosien aikana. Ehkä G1X:ssä olisi kuitenkin jotakin lisää G9:n rinnalle.

[SuperDrive]

Valovoimasta saa paremman kuvan, kun kertoo kroppikertoimella: G1X 2,8 x 1,85 = 5,18 ja G15 1,8 x 4,59 = 8,26. G1X:llä on laskennallinen n. 1 1/3 aukon etu. G15:n suurin etu on lähikuvauksessa sekä koossa. Hinta on suunnilleen sama 563 ja 579 euroa. G15:n hinnassa on vielä uutuudenlisää jopa satasen verran.

Jos vertaa G15:tä G9:ään, niin siinä on pari sukupolvea uudempi prosessori. Tämä vaikuttaa 1-2 aukon verran herkkyydessä Kennosta tulee n. aukon ero ja valovoimassa samoin eli eroa olisi n. 4-5 aukkoa teoreettisesti. RAW:lla tietysti vähemmän. CMOS.kennon nopeus tuo myös uusia moodeja, joilla saa hyötyä hämärässä paikallaan oleviin kohteisiin. Yönäkymässä käsivaralta kamera ottaa nopeasti neljä kuvaa ja yhdistää ne.

[turkka]

Kiitos SuperDrive. Siinähän tuli lyhyesti ja ytimekkäästi tärkeää tietoa. Täytyy tunnustaa, etten ole tiennyt croppikertoimen vaikutuksesta aukkoon. Täytyykin päivittää tietojani (katselin jo SD:n aikaisempia kirjoituksia ;-), näin vanhanaikaiselle, onko vinkkiä hyvästä kirjasta mikä asiaa käsittelisi?).
Ehkä on turhaa ostaa uutta, kun vanhakin toimii, eihän se laite tee hyvää tai edes parempaa kuvaajaa... Mutta tuo tekniikka kehittyy hurjasti ja hämäräkuvaukset onnistunee paremmin. Vanhalle laitteelle löytyy perheessä käyttäjä, eli kamera ei tule myyntiin. Suosituksen mukaan taidan kallistua G1X:n, vaikka aika paljon isompi on. Kesäpusakan taskuun ei taida mahtua, mutta talvipalttoon uumeniin soljahtanee.

[SuperDrive]

Kiitos SuperDrive. Siinähän tuli lyhyesti ja ytimekkäästi tärkeää tietoa. Täytyy tunnustaa, etten ole tiennyt croppikertoimen vaikutuksesta aukkoon. Täytyykin päivittää tietojani (katselin jo SD:n aikaisempia kirjoituksia ;-), näin vanhanaikaiselle, onko vinkkiä hyvästä kirjasta mikä asiaa käsittelisi?).

Joo aajtus periaatteessa on, että kun samasta kuvakulmasta valo tulee, oleellinen on aukon halkaisija. G1 X:n polttoväli on 15,1 mm, joten aukon halkaisija on 15,1 mm / 2,8 = 5,39 mm. G15:ssa tämä on 6,1 mm / 1,8 = 3,39 mm.

Toki käytännön toteutus sitten on aina toinen. Korkein ISO kummassakin on 12800, joten G15:lla periaatteessa saa kuvia hämärämmässä. Laatu sitten on eri:

G15: http://www.focus-numerique.com/test-155 ... ue-12.html
G1 X: http://www.focus-numerique.com/test-135 ... ue-12.html

G1X:n 12800 vastaa tarkkuudessa n. G15:n 1600:aa. Tämä vastaa kolmen aukon eroa. Laskennallisesti kennokoosta ero olisi 2,6 aukkoa.

[olli R]

Täytyy tunnustaa, etten ole tiennyt croppikertoimen vaikutuksesta aukkoon.

En muuten minäkään. Syväterävyys toki on erilainen, mutta valottaminen ei.

Tähtikuvauksessa aukon fyysisellä läpimitalla on merkitystä. Pistelähteestä suurempi reikä kerää enemmän valoa, oli polttoväli mikä tahansa.

Sen sijaan jos kuvataan näkymää, niin se f-luku on kuitenkin se valovoiman mittari. Jos meillä on yhtä suuri kuvakulma, niin polttoväli muuttuu eri kennon koolla. Ja f-luku on käytössä juuri siksi, että se kuvaa tilannetta riippumatta polttovälistä.

Jos fyysinen aukon koko olisi tuolla lailla merkitsevä, niin silloinhan esimerkiksi tasaisesti valaistu seinä pitäisi valottaa eri suljinajalla jos sitä kuvataan 50mm/4.0 tai 200mm/4.0 -arvoilla. Onko SuperDriven kamerassa näin?

Usein puhutaan siitä, että pienelle kennolle kertyy vähemmän valoa. Se on totta, mutta asiaa voi miettiä esimerkiksi niin, että jos täyskennoisen kameran tekemästä kuvasta rajataan vain keskiosa lopputulokseen, niin tälle kuvalle on saman lailla kertynyt vähemmän valoa. Mutta onko valotusta jotenkin muutettava rajaamisen takia? Tai muuttuiko kuvan valoisuus jotenkin rajauksen myötä. Eikä sitä rajattua kuvaa ole saanut yhtään sen paremmin tai huonommin hämärässä.

Muta iso kenno tarkoittaa useimmiten isompia yksittäiseen pikseliin valoa kerääviä antureita. Ja se on merkittävää, sillä mitä enemmän valoa voidaan kerätä mitattavaksi, sitä tarkempi siitä mittauksesta voidaan tehdä ja sitä vähemmän siinä on häiriöitä pienillä valomäärillä, kohinaa.

Ja sitten alkuperäiseen kysymykseen. Ikävä kyllä nuo kaksi tärkeintä kriteeriäsi ovat näissä kameroissa se suurin ero. G1X on isompikokoinen, mutta sen isompi kenno kohisee selkeästi vähemmän suurilla herkkyyksillä, mielestäni jopa valovoimaero huomioiden. Päätös on pitkälti tehtävä omien painotuksiesi mukaan.

[Holden]

Mikäli SuperDriven kirjoitusta oikein tulkitsin "laskennallinen ero" ei tässä tapauksessa tarkoittanut ihan kirjaimellisesti noin, että esim 2.8 eri kroppikertoimilla johtaa erilaiseen valotusaikaan. Kroppikertoimella f-luvun kertomalla saa vaan suurinpiirtein normalisoitua kennokoon ja optiikan valovoiman. Tämä tietysti edellyttää sitä, että kennotekniikka on suurin piirtein samalla tasolla. Aika hyvin tuo kuitenkin pitää paikkansa ainakin järkkärien puolella; FF-kennot ovat reilun aukon parempia kun APS-C-kennoiset. Jos siis haluaa yhtä hyvää kuvaa (ja saman syväterävyyden) kun FF-kennolla, tulee käyttää n. 1,3 aukkoa nopeampaa optiikaa.

[Holden]

Ja sen verran pitää vielä lisätä, että kennokoolla on huomattavasti isompi vaikutus kun pikselikoolla. Hyvä esimerkki on esimerkiksi Nikonin uusimmat FX-kamerat. Kaikki on korkeilla ISO-herkkyyksillä suurin piirtein yhtä hyviä, vaikka pikselikoko on kaikissa kolmessa eri.

Sikäli

Muta iso kenno tarkoittaa useimmiten isompia yksittäiseen pikseliin valoa kerääviä antureita. Ja se on merkittävää, sillä mitä enemmän valoa voidaan kerätä mitattavaksi, sitä tarkempi siitä mittauksesta voidaan tehdä ja sitä vähemmän siinä on häiriöitä pienillä valomäärillä, kohinaa.

Ei ole ihan paikkansapitävä väite. Saman kokoiset kennot keräävät saman määrän valoa. Pienemmillä pikseleillä vaan näytteenottotaajuus on suurempi. Eihän äänenlaatukaan kärsi siitä, että näytteenottotaajuus on suurempi

[Jappee]

Muta iso kenno tarkoittaa useimmiten isompia yksittäiseen pikseliin valoa kerääviä antureita. Ja se on merkittävää, sillä mitä enemmän valoa voidaan kerätä mitattavaksi, sitä tarkempi siitä mittauksesta voidaan tehdä ja sitä vähemmän siinä on häiriöitä pienillä valomäärillä, kohinaa.

Pikseli on kaiketi se anturi, joka valoa kerää eikä se koostu useammasta yksilöstä...

[SuperDrive]

Täytyy tunnustaa, etten ole tiennyt croppikertoimen vaikutuksesta aukkoon.

En muuten minäkään. Syväterävyys toki on erilainen, mutta valottaminen ei.

Itseasiassa kun aukon ja kroppikertoimen tulo on sama on syväterävyyskin sama. Syväterävyyden kannalta kaikkein oleellisin seikka on juuri aukon koko.

Sen sijaan jos kuvataan näkymää, niin se f-luku on kuitenkin se valovoiman mittari. Jos meillä on yhtä suuri kuvakulma, niin polttoväli muuttuu eri kennon koolla. Ja f-luku on käytössä juuri siksi, että se kuvaa tilannetta riippumatta polttovälistä.

Samalla F-luvulla jokainen kennon neliomillimmetri saa saman määrän valoa. Jos kuitenkin katsoo koko kennolle tulevaa valon määrää, niin ratkaiseva on aukon koko ja kuvakulma. Samankokoisesta aukosta samalta kuvakulmalta tulee sama määrä valoa sisään. Se onko kyseessä pieni kenno ja suuri valovoima tai suuri kenno ja pieni valovoima ei juuri ole merkitystä.

Jos fyysinen aukon koko olisi tuolla lailla merkitsevä, niin silloinhan esimerkiksi tasaisesti valaistu seinä pitäisi valottaa eri suljinajalla jos sitä kuvataan 50mm/4.0 tai 200mm/4.0 -arvoilla. Onko SuperDriven kamerassa näin?

Noissa on eri kuvakulma. 50 mm kerää valoa 16 kertaisen määrän. Toisaalta sen aukon halkaisija on 1/4 200 mm aukosta, joten kokonaisvalon määrä on sama.

Usein puhutaan siitä, että pienelle kennolle kertyy vähemmän valoa. Se on totta, mutta asiaa voi miettiä esimerkiksi niin, että jos täyskennoisen kameran tekemästä kuvasta rajataan vain keskiosa lopputulokseen, niin tälle kuvalle on saman lailla kertynyt vähemmän valoa. Mutta onko valotusta jotenkin muutettava rajaamisen takia?

Tässä taitaa olla joku fundamentaalinen väärinkäsitys. Minä en puhunut siitä, miten valotetaan vaan lähtökohtani oli kuvan laatuun liittyvä.

Muta iso kenno tarkoittaa useimmiten isompia yksittäiseen pikseliin valoa kerääviä antureita. Ja se on merkittävää, sillä mitä enemmän valoa voidaan kerätä mitattavaksi, sitä tarkempi siitä mittauksesta voidaan tehdä ja sitä vähemmän siinä on häiriöitä pienillä valomäärillä, kohinaa.

Periaatteessa on aika sama tuleeko pikselille enemmän valoa siksi, että se on suurempi vai siksi, että objektiivi on valovoimaisempi. Kroppi aukolla f/1,8 on sama kuin täyskenno aukolla f/2,8, kun kuvakulma on sama.

Ja sitten alkuperäiseen kysymykseen. Ikävä kyllä nuo kaksi tärkeintä kriteeriäsi ovat näissä kameroissa se suurin ero. G1X on isompikokoinen, mutta sen isompi kenno kohisee selkeästi vähemmän suurilla herkkyyksillä, mielestäni jopa valovoimaero huomioiden. Päätös on pitkälti tehtävä omien painotuksiesi mukaan.

Aivan, tämä valovoiman kinovastaavuuden käsite antaa hyvän lähtökohdan näiden arviointiin. Ei tarvise miettiä mitään kennokokoa, kun kroppikertoimen saa suoraan objektiivin spekseistä. G1 X:

Polttoväli 15,1–60,4 mm (35 mm:n kinofilmivastaavuus: 28–112 mm)
Valovoima f/2,8–f/5,8

Siitä 28 / 15,1 * 2,8 = 5,19

G15:

Polttoväli 6,1–30,5 mm (35 mm:n kinofilmivastaavuus: 28–140 mm)
Valovoima f/1,8–f/2,8

28 / 6,1 * 1,8 = 8,26.

Itseaisassa ei kannata lähteä kennokoosta, koska kaikissa kameroissa kennoa ei käytetä kokonaan. Ixus 500 HS:ssä ja Ixus 125 HS:ssä on sama kenno, mutta täysin eri kroppikertoimet.
.

[olli R]

Tällä ei sitten enää ole merkitystä alkuperäiseen kysymykseen.

Tässä taitaa olla joku fundamentaalinen väärinkäsitys. Minä en puhunut siitä, miten valotetaan vaan lähtökohtani oli kuvan laatuun liittyvä.

Silloin varmaan kannattaisi kirjottaa niin, eikä:

Valovoimasta saa paremman kuvan, kun kertoo kroppikertoimella:

Periaatteessa on aika sama tuleeko pikselille enemmän valoa siksi, että se on suurempi vai siksi, että objektiivi on valovoimaisempi.

Ero on kuitenkin siinä, että suurempi pikseli pystyy myös varastoimaan sitä valon tuottamaa varausta. Käytännössä tuollainen "pikseli" on kondensaattori, joka varautuu valosta. Tuo kondensaattori luodaan siihen kennon pinnalle, ja sen varauskyky on melko suoraan verrannollinen käytettävissä olevaan pinta-alaan. Samalla suurempi pinta-ala varaa sitä paremmin, joten sama valovuo tuohon pintaan täyttää yhtä lailla pientä tai isoa pikseliä.

Mutta erot tulevat siitä, että mitä suurempi tuo mahdollinen kokonaisvaraus on, sitä paremmalla tarkkuudella se voidaan mitata, ja sitä vähemmän siihen vaikuttaa kennon vakiokohinalähteet. Eli dynamiikka ja tonaalisuus paranee.

Vaikka kroppikertoimesta voi välillisesti arvioida juuri kohinan määrää, ainakin saman pikselimäärän kennoissa, ei se kyllä ole niin suoraan verrannollinen, että noin numeerisesti kertomalla saataisiin jotain oikeata järjestystä. Asiaan vaikuttaa niin paljon käytetty tekniikan taso (vaikkapa ns. taustavalaistu kenno), kennon todellinen valoakeräävä pinta-ala (mikrolinssit), kameran kuvan- ja kohinankäsittely ja jopa käyttäjän osaaminen (oikea valotus). Näiden kaikkien vaikutusta on vaikea arvioida ilman kyseisten kameroiden vertailua samoissa olosuhteissa.

Pikseli on kaiketi se anturi, joka valoa kerää eikä se koostu useammasta yksilöstä...

Pikseli on digitaalisen kuvan pienin värialkio. Digikameroissa se muodostetaan vähintään 3 anturin mittauksesta, koska näiden edessä on värisuodattimet ja väri pitää muodostaa interpoloimalla se eri värien mittauksista. Useimmiten käytetään useampaa, jotta saataisiin paremmin käyttäytyviä kuvan yksityiskohtia. Kennon anturista on alettu käyttää myös nimeä sensel.

Saman kokoiset kennot keräävät saman määrän valoa. Pienemmillä pikseleillä vaan näytteenottotaajuus on suurempi.

Kerrohan lisää tuosta kennon näytteenottotaajuudesta valokuvauksessa.

Ei, kun siis tarkoitat geometrista taajuutta, suurempaa resoluutiota. Kuten yllä, sillä pikselin fyysisellä koolla on merkitystä. Eli pelkästään tuon elektroniikan kannalta, vaan vastaan tulee myös optinen diffraktio.

[Holden]

Ei, kun siis tarkoitat geometrista taajuutta, suurempaa resoluutiota. Kuten yllä, sillä pikselin fyysisellä koolla on merkitystä. Eli pelkästään tuon elektroniikan kannalta, vaan vastaan tulee myös optinen diffraktio.

Dynamiikka ja värisyvyys paranee? Ja tämä ilmenee minkä kameran/kennon kanssa? Tietääkseni tältä kantilta parhaita kameroita ovat D600 ja D800.

Difraktiolla ei ole mitään tekemistä pikselien kanssa. Jokainen kenno kärsii yhtä paljon difraktiosta. Isommilla pikseleillä ongelmia ja yksityiskohtia on vaan vaikeampi havaita. Kennolla ei siis difraktioon ole osaa eikä arpaa.

E: difraktiosta voi lueskella vaikka tuolta:
http://www.cambridgeincolour.com/tutori ... graphy.htm

[olli R]

Dynamiikka ja värisyvyys paranee? Ja tämä ilmenee minkä kameran/kennon kanssa? Tietääkseni tältä kantilta parhaita kameroita ovat D600 ja D800.

Ne ovat myös uusimpia. Kuten itsekin toteat, kameralla on merkitystä vaikka kennon koko on sama.

Difraktiolla ei ole mitään tekemistä pikselien kanssa. Jokainen kenno kärsii yhtä paljon difraktiosta. Isommilla pikseleillä ongelmia ja yksityiskohtia on vaan vaikeampi havaita. Kennolla ei siis difraktioon ole osaa eikä arpaa.
E: difraktiosta voi lueskella vaikka tuolta:
http://www.cambridgeincolour.com/tutori ... graphy.htm

Ja mitäs tuossa artikkelissa onkaan kohdassa "VISUAL EXAMPLE: APERTURE VS. PIXEL SIZE".

Yleensä juuri ongelmien havaitsemisesta tässä on kysymys. Kohinakaan ei ole ongelma, jos sitä ei näy kuvassa.

[SuperDrive]

Tällä ei sitten enää ole merkitystä alkuperäiseen kysymykseen.

Tässä taitaa olla joku fundamentaalinen väärinkäsitys. Minä en puhunut siitä, miten valotetaan vaan lähtökohtani oli kuvan laatuun liittyvä.

Silloin varmaan kannattaisi kirjottaa niin, eikä:

Valovoimasta saa paremman kuvan, kun kertoo kroppikertoimella:

Valovoiman idea on, että voi kuvata hämärässä. Kuitenkin itse luku ei oikein on vertailukelpoinen eri kokoisten kennojen kesken. Siksi siitä saa paremman kuvan, kun sen kertoo koppikertoimella. Pysyn täysin sanoissani.

Jos haluaa kameran hämärässä kuvaamiseen G1 X on parempi kuin G15 vaikka siinä on nimellisesti pienempi valovoima. Jotta asia ei vesity toisaalta-toisaalta lässytykseksi, voi asian ilmaista selkeästi valovoiman kinovastaavuudella.

Periaatteessa on aika sama tuleeko pikselille enemmän valoa siksi, että se on suurempi vai siksi, että objektiivi on valovoimaisempi.

Ero on kuitenkin siinä, että suurempi pikseli pystyy myös varastoimaan sitä valon tuottamaa varausta. Käytännössä tuollainen "pikseli" on kondensaattori, joka varautuu valosta. Tuo kondensaattori luodaan siihen kennon pinnalle, ja sen varauskyky on melko suoraan verrannollinen käytettävissä olevaan pinta-alaan. Samalla suurempi pinta-ala varaa sitä paremmin, joten sama valovuo tuohon pintaan täyttää yhtä lailla pientä tai isoa pikseliä.

Mutta erot tulevat siitä, että mitä suurempi tuo mahdollinen kokonaisvaraus on, sitä paremmalla tarkkuudella se voidaan mitata, ja sitä vähemmän siihen vaikuttaa kennon vakiokohinalähteet. Eli dynamiikka ja tonaalisuus paranee.

Totta, tässä kuitenkin aiheena oli hämäräkuvaus. Suurikennoisella kameralla toki on muitakin etuja.

Vaikka kroppikertoimesta voi välillisesti arvioida juuri kohinan määrää, ainakin saman pikselimäärän kennoissa, ei se kyllä ole niin suoraan verrannollinen, että noin numeerisesti kertomalla saataisiin jotain oikeata järjestystä. Asiaan vaikuttaa niin paljon käytetty tekniikan taso (vaikkapa ns. taustavalaistu kenno), kennon todellinen valoakeräävä pinta-ala (mikrolinssit), kameran kuvan- ja kohinankäsittely ja jopa käyttäjän osaaminen (oikea valotus). Näiden kaikkien vaikutusta on vaikea arvioida ilman kyseisten kameroiden vertailua samoissa olosuhteissa.

Minä nimenomaan sanoin, että käytäntö voi olla toinen ja jopa esitin esimerkkikuvia. Tällainen luku antaa aina vain lähtökohdan vertailulle. Kuvanlaatua ei voi laskea taskulaskimella.

[olli R]

Tuolla Cambridge in Colourissa on muuten tästä asiasta ihan hyvä artikkeli, jos toinen kotimainen sujuu.

http://www.cambridgeincolour.com/tutori ... r-size.htm

[Holden]

Dynamiikka ja värisyvyys paranee? Ja tämä ilmenee minkä kameran/kennon kanssa? Tietääkseni tältä kantilta parhaita kameroita ovat D600 ja D800.

Ne ovat myös uusimpia. Kuten itsekin toteat, kameralla on merkitystä vaikka kennon koko on sama.

Difraktiolla ei ole mitään tekemistä pikselien kanssa. Jokainen kenno kärsii yhtä paljon difraktiosta. Isommilla pikseleillä ongelmia ja yksityiskohtia on vaan vaikeampi havaita. Kennolla ei siis difraktioon ole osaa eikä arpaa.
E: difraktiosta voi lueskella vaikka tuolta:
http://www.cambridgeincolour.com/tutori ... graphy.htm

Ja mitäs tuossa artikkelissa onkaan kohdassa "VISUAL EXAMPLE: APERTURE VS. PIXEL SIZE".

Yleensä juuri ongelmien havaitsemisesta tässä on kysymys. Kohinakaan ei ole ongelma, jos sitä ei näy kuvassa.

`

aargh kuinkakohan pitkään tämä pienien pikselien myytti täälläkin pyörii? VMP. Joo, difraktio on pienemmillä pikseleillä isompi ongelma JOS ON TARKOITUS KATSOA PIKSELEITÄ!

Sujuuko englanti

No matter what the pixel size, larger sensors unavoidably have more light-gathering area. Theoretically, a larger sensor with smaller pixels will still have lower apparent noise (for a given print size) than a smaller sensor with larger pixels (and a resulting much lower total pixel count). This is because noise in the higher resolution camera gets enlarged less, even if it may look noisier at 100% on your computer screen.

[Holden]

Dynamiikka ja värisyvyys paranee? Ja tämä ilmenee minkä kameran/kennon kanssa? Tietääkseni tältä kantilta parhaita kameroita ovat D600 ja D800.

Ne ovat myös uusimpia. Kuten itsekin toteat, kameralla on merkitystä vaikka kennon koko on sama.

Ei, vaan kennotekniikalla ja kennon koolla on huomattavasti enemmän vaikutusta dynamiikkaan, värisyvyyteen ja herkkyyteen kun pikselikoolla. Itse en ole havainnut vielä mitään todisteita siitä, että pienemmät pikselit olisivat jossain huonompia (paitsi jos valokuvaamisen tarkoitus on "pixel peeping")

[olli R]

Luulen, että kyllä me itse aiheesta ollaan samaa mieltä, tähän vielä puutun:

Totta, tässä kuitenkin aiheena oli hämäräkuvaus.

Dynamiikka on hämäräkuvausta.

Kennohan käyttäytyy täysin samanlailla riippumatta asetetusta ISO-herkkyydestä. Se kerää valoa valotusajan verran. Pienemmällä valotusajalla valoa/varausta kertyy vähemmän, ja mitattua arvoa pitää vahvistaa. Vahvistuksessa sekä signaali että kohina vahvistuvat.

Dynamiikka on tietyn kohinatason ylittävän signaalin ja maksimisignaalin suhde. Jos dynamiikka on suurempi, pysyy kohina pienempänä vahvistetussakin signaalissa. Ja koska hämäräkuvauksessa tarvitaan suurempia herkkyyksiä, on paremmasta dynamiikasta etua.

Valovoima on toki "puhdasta" etua hämäräkuvauksessa, jos sitä voi käyttää halutun syväterävyyden puitteissa.

Kolmas tekijä olisi sitten vakaaja. Valovoiman tai herkkyyden puutteita voi toki korjata valotusajallakin, mutta vastaan tulee kameran laukaisutärähdys. Jalusta hoitaa paljon asioita, mutta sekä siinä että vakaajassa on puutteena se, että kohteen liike-epäterävyyttä kumpikaan ei korjaa.

[olli R]

Sujuuko englanti:

No matter what the pixel size, larger sensors unavoidably have more light-gathering area. Theoretically, a larger sensor with smaller pixels will still have lower apparent noise (for a given print size) than a smaller sensor with larger pixels (and a resulting much lower total pixel count). This is because noise in the higher resolution camera gets enlarged less, even if it may look noisier at 100% on your computer screen.

Oikein hyvin sujuu, mitenkäs luetun ymmärtäminen. Tuossa puhutaan siis kohinasta, ei diffraktiosta.

Diffraktiossa tuo "airy diskin" koko riippuu siis f-luvusta.

Diffraction thus sets a fundamental resolution limit that is independent of the number of megapixels, or the size of the film format. It depends only on the f-number of your lens, and on the wavelength of light being imaged.

Jos kokeilet sillä graafisella laskurilla siinä jutussa, niin näet aivan varmasti, että sama "airy disk" osuu useammalle pikselille pienellä pikselikoolla kuin suurella pikselikoolla. Toki tässäkin on kysymys suurennoksesta, mutta et kyllä millään voi olettaa, etteikö 12 miljonan pikselin kuvaa suurennettaisi samaksi A4:ksi oli kyse pokkarista tai järjestelmästä. Vai tarkoitatko, että 4/3:n kuvat pitää jättää aina kaksi kertaa pienemmiksi kuin full framen kuvat?

Jos tällä ei ole merkitystä kennon todelliseen toistokykyyn, niin millä?

Toki tuo artikkeli sanoo, että sama syväterävyys voidaan saavuttaa samalla diffraktiolla eri kennon koolla suhteuttamalla käytettyä aukkoa. Ainakin, jos pikkukennoisessa on tarpeeksi suuria himmentimen aukkoja käytössä ja valotusajat/herkkyydet riittävät.


Sitten siihen kohinaan palatakseni. Tuossa lainauksessasi sanotaan, että jos on enemmän pikseleitä, kuvaa pitää suurentaa vähemmän, jolloin kohina näkyy huonommin. Eli tuossa siis tarkoitetaan että mittausarvoja voidaan keskiarvoistaa yhteen (tehdä isompia senseleitä) ja saavuttaa kohinattomuutta sitä kautta.

Mutta se "Technical notes" -kohta:

This all assumes that differences in microlens effectiveness and pixel spacing are negligible.
..
Additionally, this ignores the impact of fixed pattern or dark current noise, which may vary significantly depending on camera model and read-out circuitry.

Eli ajatusmalli pikseleiden koon merkityksettömyydestä pätee, jos tekniikka on tarpeeksi kehittynyttä. 4/3:n ja full framen ero on pieni, koska molemmissa voidaan käyttää suurin osa kennon pinnasta valon keruuseen, eikä johdotus yms haittaa. Sen sijaan kun aletaan verrata pokkarin kennoa, nämä molemmat alkavat tulla hyvin merkityksellisiksi.

Ja samoin nuo vakiokohinalähteet "fixed pattern" = kennon rakenteellinen kohina ja senselin kondensaattoriin jäävä satunnainen varaus resetoinnin jälkeen, "dark current" = lämmön aiheuttama lisävaraus antureilla. Nämä ovat suunnilleen vakioita kaikilla kennokoolla, mutta suhteellinen merkitys kasvaa kun pikselin koko pienenee.

"Ideally" sana on todellakin tässä merkitsevä.

[Holden]

Vai tarkoitatko, että 4/3:n kuvat pitää jättää aina kaksi kertaa pienemmiksi kuin full framen kuvat?

Jos tällä ei ole merkitystä kennon todelliseen toistokykyyn, niin millä?

En. Teoriassa mitä enemmän kuvaa pitää suurentaa sitä heikompi sen laatu on. Siitä syystä isompi kenno on parempi. Difraktiolla ei silti ole mitään tekemistä kennon kanssa.

Diffraction is an optical effect which limits the total resolution of your photography — no matter how many megapixels your camera may have.

En jaksaisi tästä vääntää enempää. Samat väännöt käytiin jo viime keväänä D800-ketjussa. En tiedä miten paljon enemmän tämä rautalangasta pitäisi vääntää. 1 pikselin kennossa difraktiota on vaikea havaita - ideaali kenno?



eli eiköhän tämä mun osalta ole käsitelty.