Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Käsittelen kuvia Adobe Photoshopilla ja aikaisemmilla digikameroilla on resoluutio ollu 72dpi. Mikä on kai digikameroiden standardi? Mutta uudella digilläni katselin photoshopissa että reso on 96Dpi

Onko siis niitä jotain muitakin standardeja, vai mitä tämä meinaa?

Sitten vielä sellainen kysymys, että pitääkö kuvaa jotenkin muokata, että se on paremman näkönen paperilla resoluutioisesti, nyt olen tehnyt fotarilla sillain että avannut kuvan ja tulostanut suoraan a4 selle ja säätänyt että fit to page. Mut tuleeko niistä jotenkin paremman näkösiä jos muuttaa dpi määrää manuaalisesti suuremmaksi, pienemmäksi?!

Hyviltä ovat toistaiseksi näyttäneet

Flightman kirjoitti:Sitten vielä sellainen kysymys, että pitääkö kuvaa jotenkin muokata, että se on paremman näkönen paperilla resoluutioisesti, nyt olen tehnyt fotarilla sillain että avannut kuvan ja tulostanut suoraan a4 selle ja säätänyt että fit to page. Mut tuleeko niistä jotenkin paremman näkösiä jos muuttaa dpi määrää manuaalisesti suuremmaksi, pienemmäksi?!

Hyviltä ovat toistaiseksi näyttäneet

Tuolla Dpi-hommalla on merkitystä viimeistään sitten kun sanomalehdessä kuvaa julkaistaan... varsinkin jos se on "pieni" kuva... kerran jouduin erääseen pikkusanomalehteen lähettämään jonkun skannaaman kuvan ja toisenkin... mutta tulivat bumerangina takaisin, sillä 150Dpi oli ehdoton minimi lehtijulkaisulle..

Pistivät sitten tuollaisen alemman Dpi:n kuvan lehteen taannoin ja se oli kyllä yhtä suttua se

glottis kirjoitti:...sillä 150Dpi oli ehdoton minimi lehtijulkaisulle..

Sama ehto koskee myös kun tilailet jostain firmasta digikuvia!

Flightman kirjoitti:Sitten vielä sellainen kysymys, että pitääkö kuvaa jotenkin muokata, että se on paremman näkönen paperilla resoluutioisesti, nyt olen tehnyt fotarilla sillain että avannut kuvan ja tulostanut suoraan a4 selle ja säätänyt että fit to page. Mut tuleeko niistä jotenkin paremman näkösiä jos muuttaa dpi määrää manuaalisesti suuremmaksi, pienemmäksi?!

jos dpi määrää lisätään keinotekoiseksi niin teoriassa kuva sumenee koska sitä interpoloidaan. Käytännössä pientä lisäystä ei huomaa mutta suuremman kyllä.

Suosittelen että väännätte kuvan esim. photoshopissa croppaamalla siihen koko mikä tulosteen pitää olla.

Croppaamalla, eli just siis fit to page?! Ja edelleen, miks toises mun digis li 72Dpi ja täs nykysessä 96?

pieni kertaus nopeesti, takistamatta mistään (mutu).
72 dpi on yleinen näyttökuva-reso ja nettikuva-reso sekä mäcin hampurilaisissa on 72 dpi näyttis/käyttis-reso, se 96 taas on mikki hiiren yleinen näyttis/käyttis-reso.
taas kun mennään phoshoppailemaan ja sitä kautta lehtimaailmaan, niin yleinen ohje on että kuvan reso sais olla 1,5-2 kertaa suurempi kuin lopullisen tulostusjäljen (esim. painofilmille aikakauslehdet 150 töhryä tuumalla, jolloin kuvat olisivat 225-300 dotsperinch).
yleisiä resoluutio lukuja julkaistavissa kuvissa on sanomalehdet ja rotaatio-painatus (paljon tunnissa rullalta): kuva 1:1:een 150 - 200 dpi, hesari käytää 180 kuten monet muut lehdykät, itse käytän noissa 200:aa.
kuvat taas aikakausopuksiin olisivat riipuen filmin/pellin linjatiheydestä sitä kerroin kamaa. Yleisesti käytetään 300:aa (joka johtunee muistaakseni jonkin aikaisten skannereiden optisesta tarkkuudesta, eikä mistään standardista), mutta sen 300 kanssa kyllä pärjää kun kuva om 1:1.
paperitulosteista en osaa sanoa tarkkaan, mutta mutu on että ihan sama onko se 150 tai 300 niin jälki on suunnilleen sama. niiden resot on muistaakseni tulostinkohtaisia. t. aatos

Mikä ihmeen mikkihiiri näyttiskäyttis :)?

Digikuvan resoluutiolla mitataan kuvapikseleiden määrää pituusmittayksikössä. Koska muistissa ollessaan digikuva on vain pikseleitä, eikä sillä ole fyysistä leveyttä tai korkeutta, niin resoluutiollakaan ei ole todellisuudelle vastinetta. Resoluutiolla on merkitystä vain kun kuvaa skannataan tai tulostetaan. Muuten se kulkee lähinnä dokumentoivana tietona kuvan mukana, samanlaisena kuin vaikka kuvan ottajan nimi.

Resoluution mittayksiköitä ovat 'pikseliä tuumalle' ppi tai 'pikseliä sentille'. Pikselillä tarkoitetaan yhtä väripistettä, joka voi sisältää minkä tahansä käytettävissä olevan värin. Paljon käytetään myös 'pistettä tuumalle' dpi (dots per inch), mutta siinä kannattaa huomata, että esimerkiksi mustesuihkutulostimella yksi väripiste tarkoittaa yhtä mustepistettä. Jotta tälläisellä kirjottimella saataisiin aikaan mikä tahansa väri, tarvitaan kymmeniä mustepisteitä.

Skannausresoluutio kertoo, millä tiheydellä skannatusta kuvasta on luettu kuvapisteiden väri- ja valoisuusarvoja. Tyypillisiä arvoja voisivat olla 300-1200 ppi:tä tasoskannerilla tai jopa 5600 ppi dia/negaskannerilla.

Digikameralla ei ole järkevää skannausresoluutiota. Jos tätä mitattaisiin esimerkiksi digikameran kennon pikselitiheydellä, niin luku olisi suurimmillaan luokkaa 800pix / 7 mm = 3000 ppi:tä. Kuitenkin kameran optiikka 'pienentää' kuvan kennolle - mitään suhdetta todellisten mittojen ja pikseleiden välille ei ole, jollei kuvausetäisyyksiä tiedetä. Kameramainokset puhuvat usein vaikkapa 3 megapikselin resoluutiosta. Termi on väärä. Pitäisi puhua vaikkapa 3 megapikselin kennosta tai pikselimäärästä.

Tietokonenäytöillä on näyttöresoluutio. Se on yleensä 72-100 ppi:n välillä, mutta se ei ole kiinteä, koska näytöohjaimen tuottamia pikselimääriä voidaan muuttaa (nykyään myös mac-puolella).

Tulostusresoluutio sotketaan yleisimmin. Kun lehti sanoo, että se haluaa kuvan 150 ppi:llä, niin taaskaan ei voida tietää mitään, jollei kerrota myös halutun kuvan kokoa. Jos lehti haluaa lopputulosteena 15 cm leveän kuvan 150 ppi:n resoluutiolla, niin tällöin voidaan laskea, että kuvan tulee olla 15 cm / (2.54 cm/inch) * 150 pix/inch = 885 pikseliä leveä. Lehtitaloissa ollaan ilmeisesti vielä totuttu siihen, että kuvat skannataaan tasoskannerilla, jolloin alkuperäisellä kuvalla on todellinen mitta - kuva on siis leikattu saksilla ensin lehteen sopivaksi.

Tulostusresoluutioissa useimmiten max 300 ppi on riittävä ihmissilmälle. Kuvaa pitää tutkia suurennuslasilla, ennen kuin siitä alkaa erottua erillisiä pisteitä. Vähemmänkin riittää kun kuvan sisältö on tärkeämpää kuin laatu (vaikkapa sanomalehdissä) tai kun kuvaa katsotaan kauempaa (taulut, julisteet).

Kuvaan merkittyä resoluutiota voi muuttaa kuvankäsittelyssä miksi tahansa, ilman että varsinaisiin pikseleihin koskee ollenkaan. Tätä voi tarvita, jos haluaa kertoa tulostusohjelmalle tai lehtitalolle, missä koossa kuva olisi tarkoitus olla.