Kuvakoko ja megapixelit

[jmjlaine]

Aihetta on varmaan käsitelty mutta löytyykö näppi tuntumaa mikä pixeli määrä kamerassa riittää jos omista kuvista haluaa teettää isompia kuvia (julisteita) koko vaikka 200 * 120 cm. Nämä vielä niin että jos vaikka on nenä julisteessa kiinni niin pikselit eivät kuvasta näy.

[olli R]

Ehkä nopein tapa arvioida tuollaista on käyttää lukua 100 pikseliä / cm. Tuo on esimerkiksi IFI:n valokuvatulosteissaan käyttämä arvo. Pikseleitä ei erota.

200 cm x 100 pikseliä / cm = 20000 pikseliä
120 cm x 100 pikseliä / cm = 12000 pikseliä

20000 x 12000 pikseliä = 240 000 000 pikseliä.

Tosin, kukaan ei julistetta katso nenä siinä kiinni. Katsoppa vaikka bussipysäkkien mainosjulisteita läheltä ja arvioi niiden linjatiheyttä.

[pevelius]

joo tommonen 240 Megapikseliä alkaa riittämään, jos tosiaan olet niin kriittinen kuin kysymyksessäsi esität :)
minulla oli aikoinaan pomon kanssa vähän erimielisyyksiä yhdestä asiakastyöstä kun pomo olisi halunnut, että 4,2 metriä leveä taulu tehdään 300 dpi resolla :) ja tähän aikaan alla oli 400Mhz Pentium II jossa 768Mb muistia...no joo. homma eteni kunhan vaan vaihdoin resoksi jotain 40-60...pitkän inttämisen jälkeen.

minun mielestäni tuon kokoiseen (200cm X 120cm) julisteeseen riittää kyllä 80dpi resoluutio, eli kuvasta tulee 6300 x 3780, elikkästen ~24Mpix. ja tämä siis maksimi, jos olet kriittisellä tuulella. puolen metrin päässä ei enää silloin pikseli haittaa.

lähetä pdf:nä tulostettavaksi, se tehdään mustesuihkarilla kuitenkin. ja jos laitat siihen tekstiä / muuta vektoritavaraa, niin jätä ne tekstiksi/vektoriksi, tulevat terävinä sillä tavalla. ja kysy etukäteen, että haluavatko rgb:nä vai cmyk:nä ja millä profiililla. ja varaudu siihen, että silti ovat värit perseellään :)

nimim. tulostuslaitoksien ammattitaitoon uskonsa menettänyt ad-assari

[Autiokari]

Aihetta on varmaan käsitelty mutta löytyykö näppi tuntumaa mikä pixeli määrä kamerassa riittää jos omista kuvista haluaa teettää isompia kuvia (julisteita) koko vaikka 200 * 120 cm. Nämä vielä niin että jos vaikka on nenä julisteessa kiinni niin pikselit eivät kuvasta näy.

Tässä kannattaa ottaa huomioon se kuinka tarkkaa outputtia ylipäätään on mahdollisuus teettää. Nuo online tulostajien mainostamat ppi arvot eivät toteudu vaan vain puolet siitä. Eli esim IFI:n tapauksessa 127 ppi eli 50 px/cm., siis tuo 200x120cm ottaisi 60Mpx.

Monitorien reso on about 100dpi, jos se on kelvollinen laatu niin 37Mpx riittää.

Ditheroivillä tulostimilla kuten inkjet pääsee jotain 60 ppi tasolle eli 13Mpx riittää niille.

Jos taas haluaisi filmin tarkkuutta pitäisi tulostaa ainakin 1200dpi:llä eli tuo sinun lakana ottaisi sitten 5357Mpx.

Timo Autiokari

[nikohak]

Eli esim IFI:n tapauksessa 127 ppi eli 50 px/cm...

Ditheroivillä tulostimilla kuten inkjet pääsee jotain 60 ppi tasolle eli 13Mpx riittää niille...

Voitko Timo laittaa jotain selvennystä?? Itse saan sen kuvan em. kommenteista, että mustesuihkarilla tulostaessa lopputuloksen terävyydessä ei ole eroa, olipa tulostustiedosto sitten 300dpi tai 60dpi. Karvalakkimalleillakin tulostaessa on vissi ero 150dpi ja 300dpi välillä.

Ja samoin, onko Ifin antamat valotusresot siis huijausta? Äkkiseltään kuulostaa aika hurjalle, että 127dpi:n tiedostosta saisi niinkin tarkkoja kuvia, kuin mitä ifiltä olen saannut

http://www.ifi.fi/cgi-bin/faq2/kysymyks ... 1051020057


...Mutta tosiaan, tarvittava kennon pikselimäärä riippuu kuvan käyttötarkoituksesta, aiheesta ja tulostus/painomenetelmästä. Esimerkiksi niitä noin 10 metriä leveitä tienvarsitauluja varten riittää vaikka 5 miljoonan pikselin kenno, kun taas tarkka kokosivun kuva valokuvakirjassa saattaa vaatia paljon enemmän. Käytännössä kuitenkin kennon ja optiikan laatu muodostuu suuremmiksi ongelmiksi, kuin itse pikselit.

"Täydellisellä" kennolla ja optiikalla varustettu kamera nimittäin pystyisi varmaan 4 Mpix kennolla parempaan tulokseen, kuin nykyiset 10 Mpixelin huippujärkkärit.

[Autiokari]

Voitko Timo laittaa jotain selvennystä?? Itse saan sen kuvan em. kommenteista, että mustesuihkarilla tulostaessa lopputuloksen terävyydessä ei ole eroa, olipa tulostustiedosto sitten 300dpi tai 60dpi. Karvalakkimalleillakin tulostaessa on vissi ero 150dpi ja 300dpi välillä.

Tarkoitatko että kun on a) jokin kuva vaikkapa 3000px x 2000px, se tulostetaan inkjetillä 300DPI asetuksella niin saadaan 25,4cm x 16,93cm tuloste. Sitten b) ko 3000px x 2000px kuva pienennetään Bicubikilla kokoon 600px x 400px ja tulostetaan 60 DPI asetuksella (saadaan samankokoinen kuva) niin:

1) kuvassa (a) on enemmän kuvainformaatiota/detaljia? vaiko
2) kuva (a) näyttää tarkemmalta?

Detaljia siinä ei juurikaan ole enempää, hitusen tarkemmalta se voi hyvällä inkjetillä näyttää. Testaa tällä (sitä ei ole tarkoitus skaalata): http://www.aim-dtp.net/aim/evaluation/p ... 20v1.1.jpg

Määrittele kuvalle vaikka 300dpi (tai jokin natiivireson tasa-jako-osa, siis jos on 720dpi printteri niin käytä esim 360 tai 180). Tutki tulosteesta ensin onko kaikki osiot yhtä harmaat, niiden tulisi olla, mutta tiheimmät osiot menevät tukkoon. Seuraavaksi tutki (suurennuslasin avulla) missä osiossa valko-musta viivasto tai rasteri vielä erottuu kohtuullisen siedettävästi valko-mustana. Esim jos tulostat 300dpi:llä ja osiot "1" resolvoi mainiosti niin silloin tulostin todella tekee 300dpi. Jos vasta osiot "2" resolvoi mainioisti niin silloin tulostin on vain about 300dpi/2. Jne.

Ja samoin, onko Ifin antamat valotusresot siis huijausta? Äkkiseltään kuulostaa aika hurjalle, että 127dpi:n tiedostosta saisi niinkin tarkkoja kuvia, kuin mitä ifiltä olen saannut

Hmmm, ainakin *äärimmäisen* optimistista speksausta. Sama on laita kaikilla online valottamoilla. Tuo 127dpi muuten on on about 27% enemmän kuin mitä tyypillinen näyttö omaa. Lähetä tuo testikuva seuraavan satsin mukana niin näet.

Tuolla ja muutamalla muulla testikuvalla olen testaillut monia tulostimia, olen tullut siihen tulokseen että ei ole juurikaan mitään hyötyä tulostaa suurempaa resoluutiota kuin mitä tulostin todellisuudessa kykenee toistamaan, ei vaikka olisi mikä rippi tai stokastinen, error ditheri tms yms hienoviritys kyseessä.

[muok]niin tuossa testikartassa tietenkään eivät aivan kaikki rasterit ole samaa harmata, pysty ja vaakaviivastot sekä vasemmalla olevat kookkaat pisterasterit ovat, mutta ne missä vaaka ja pystyrasterit ovat päällekäin ovat muuta. Niin ja pystyviivaston "1" osio saattaa näytöllä näyttää varsin tummalta mutta se kumminkin on yhtä vaalea kuin vaakaviivaston "1" osiokin ...käännä kuvaa 90 astetta niin huomaat.[/muok]

Timo Autiokari

[nikohak]

tein siis seuraavsti:

1.valitsin hyvälaatuisen valokuvan, jossa on yksityiskohtia

2.määritin resoksi 300dpi, ei resamplea

3.duplikoin ja pienensin reson puoleen (resample, bicubic päällä), toiselle kuvalle 1/4, kolmannelle 1/6 ja neljännelle 1/10. eli tuloksena 300, 150, 75, 50 ja 30 dpi kuvat

4.kasvatin em. kuvien reson takaisin 300dpi (resample, bicubic yms. pois päältä)

5.liitin kaikki vierekkäin ja tulostin
- kuva siis 1,5cm/177px korkea eli 300 dpi
- tulostin: epson C64 (n. 100 euron halppismalli)
- paperi: tavallista kopiopaperia

6.Tulos
300dpi: OK
150dpi: pehmeämpi, vähemmän yksityiskohtia ja jopa pientä sahalaitaisuutta
75dpi: pikselit paukkuu
50dpi: muussia
30dpi: muussia

---

Tulostimen ilmoitettu resoluutio on 1440dpi x 5760dpi ja tolla Autiokarin testillä kävi ilmi, että "käytänön" resoluutio on 240dpi:n ja 360dpi:n välillä.

[Autiokari]

tein siis seuraavsti:

1.valitsin hyvälaatuisen valokuvan, jossa on yksityiskohtia

2.määritin resoksi 300dpi, ei resamplea

3.duplikoin ja pienensin reson puoleen (resample, bicubic päällä), toiselle kuvalle 1/4, kolmannelle 1/6 ja neljännelle 1/10. eli tuloksena 300, 150, 75, 50 ja 30 dpi kuvat

4.kasvatin em. kuvien reson takaisin 300dpi (resample, bicubic yms. pois päältä)

5.liitin kaikki vierekkäin ja tulostin
- kuva siis 1,5cm/177px korkea eli 300 dpi
- tulostin: epson C64 (n. 100 euron halppismalli)
- paperi: tavallista kopiopaperia

6.Tulos
300dpi: OK
150dpi: pehmeämpi, vähemmän yksityiskohtia ja jopa pientä sahalaitaisuutta
75dpi: pikselit paukkuu
50dpi: muussia
30dpi: muussia

Kyllä tuolla tavalla muussia tulee, tee tämä: "3.duplikoin ja pienensin reson puoleen (resample, bicubic päällä), toiselle kuvalle 1/4, kolmannelle 1/6 ja neljännelle 1/10. eli tuloksena 300, 150, 75, 50 ja 30 dpi kuvat"

Sitten tyrkää realistinen määrä USM:ää niille pienennöksille, pienentäminen aina pehmentää kuvaa eikä nyt ole tarkoitus verrata sitä kunka paljon USM pehmentää. Toinen vaihtoehto on että ota kuvat eri etäisyyksillä niin että saat laadultaan samanarvoisia pixeleitä ko eri resolla.

Sitten määrittele Image/ImageSize:ssä (resample pois) että 300, 150, 75, 50 ja 30 dpi ja tulosta eri papereille.

Tulostimen ilmoitettu resoluutio on 1440dpi x 5760dpi ja tolla Autiokarin testillä kävi ilmi, että "käytänön" resoluutio on 240dpi:n ja 360dpi:n välillä.

No ei todellakaan ole, siis käytitkö tuota minun testikarttaa?

Timo Autiokari

[M.B.]

Määrittele kuvalle vaikka 300dpi (tai jokin natiivireson tasa-jako-osa, siis jos on 720dpi printteri niin käytä esim 360 tai 180).

Mitä suotta... kun käsillä on jo aikoja sitten Epson 1270:lla tekemäni 150x100 mm kokoinen tuloste - siis 254 ppi. Ja täytyyhän sitä vähän antaa tasoitusta IFI:lle & kumppaneille ;-)

Tutki tulosteesta ensin onko kaikki osiot yhtä harmaat, niiden tulisi olla, mutta tiheimmät osiot menevät tukkoon.

Eivät ole. Musteen leviämisestä johtuen rasterikenttä 3 on hieman liian tumma, n:o 2 jo selvästi liian tumma ja n:o1 lähes umpimusta. Viivastoissa näkyy tulostimen erisuuruinen resoluutio vaaka- ja pystysuunnassa. Pystyviivoissa selvä tummuminen alkaa viivastosta kolme, mutta vaakaviivastoissa vasta kakkosen kohdalla. Vaakaviivat erottuvat vielä ykkösen kohdalla, mutta pystyviivastossa se on jo lähes umpimustaa.

Seuraavaksi tutki (suurennuslasin avulla) missä osiossa valko-musta viivasto tai rasteri vielä erottuu kohtuullisen siedettävästi valko-mustana.

Rasteri: ykkösenkin kohdalla näkyy vielä valkoisia pilkkuja ja kakkosen kohdalla jo selkeä neliörasteri. Valkoiset alueet ovat tosin piempiä kuin mustat. Hmm. itseasiassa samaa vaivaa eli musteen leviämistä on jopa rasterissa n:o 6.

Viivastot: vaakaviivasto erottuu paljaalla silmälläkin ja pystyviivastossakin on vielä ykkösenkin kohdalla äärimmäisen ohuet valkoiset viivat tuhtien mustien viivojen välissä.

Valokuvissakin olen ollut näkevinäni eron 180 ja 240 ppi ulosteiden välillä, mutta 240 vs. 300 ppi alkoikin jo olla lähinnä uskon asia. Aika hyvin siis linjassa vasta myöhemmin löytämieni mittaustulosten kanssa: http://www.normankoren.com/Tutorials/MTF4.html

[nikohak]

Kyllä tuolla tavalla muussia tulee, tee tämä: "3.duplikoin ja pienensin reson puoleen (resample, bicubic päällä), toiselle kuvalle 1/4, kolmannelle 1/6 ja neljännelle 1/10. eli tuloksena 300, 150, 75, 50 ja 30 dpi kuvat"

No en nyt jaksa enää alkaa säätämään, mutta jokatapauksessa jos erotan 150dpi:n tulosteesta sahalaitaisuutta, niin eiköhän se kerro että tulostin pystyy hyötymään sitä suuremmista resoista. Ja terävöitys vain pahentaisi asiaa.

Tulostimen ilmoitettu resoluutio on 1440dpi x 5760dpi ja tolla Autiokarin testillä kävi ilmi, että "käytänön" resoluutio on 240dpi:n ja 360dpi:n välillä.

No ei todellakaan ole, siis käytitkö tuota minun testikarttaa?

Tulostin sen sun testikuvan ja eiväthän ne rasteripisteet täydellisiä neliöitä ole, mutta erottuvat selkeästi toisistaan ainakin kohdassa 3, tulostettuna 720dpi:llä... ...eli eikös se silloin tee 240dpi? Lisäksi vaakasuuntaiset viivat erottuvat toisistaan erittäin hyvin vielä 360dpi:n tarkkuudella.

Ja tossa on speksit: http://www.meanmachine.com/Printers/Ink ... _Specs.htm

[Autiokari]

Tuo testikartta koostuu täysvalkoisista sekä täysmustista viivoista joten tulosta on arvioitava sen mukaisesti. Siis se että jotakin vielä juuri ja juuri erottuu ei ollenkaan tarkoita että siitä oli mitään käytännön hyötyä.

M.B.:n tapauksessa 254/3=85dpi toistuu hyvin, 254/2=127 toistuu ehkä vielä kelvollisesti ja 254 dpi toistuu täysin kelvottomasti.

nikohak:n tapauksessa 150dpi:n tulostus (kuva joka on ensin downsamplattu neljäsosaan pinta-alastaan ja sitten upsamplattu takaisin alkuperäiseen kokoonsa) ei kerro yhtään mitään.

Se että 720/3 dpi:llä rasteri "erottuu selkeästi" ei tarkoita että toisto olisi hyvää tai edes kelvollista ko tarkuudella. Dynamiikka välillä täysmusta/täysvalkoinen voidaan kutistaa sadasosaansa ja vielä voi väittää että "erottuu selkeästi". Eli niin kuin aiemmin kirjoitin: tutki missä osiossa valko-musta viivasto tai rasteri vielä erottuu kohtuullisen siedettävästi *valko-mustana*.

Timo Autiokari

[nikohak]

Jos onnistuu erottamaan pikselöitymistä 150dpi kuvissa, olivatpa ne sitten downsamplattuja tai vaikka pikseli kerrallaan piirrettyjä, niin se osoittaa että 150dpi ylittävästä resoluutiosta on erittäin paljon hyötyä. Siitähän tässä koko threadissa on periaatteessa kysymys eikä mistään laskennallisista resoluutioista. Itse ainakin käytän yleensä tulostinta kuvien, enkä testikarttojen tulostamiseen.

ELI JOS TULOSTEESTA NÄKYY PIKSELIT NIIN ISOMMASTA RESOSTA OLISI HYÖTYÄ!

Ja tossa on skannattu pala 720dpi tulosteesta. Tulosta huonontaa vielä heikkolaatuinen skanneri ja se, että tulostin on käyttänyt kaikkia osavärejä tulostukseen. Mielestäni toi kohta 2 erottuu vielä kohtuu hyvin?

[ttv]

http://www.aim-dtp.net/aim/evaluation/p ... 20v1.1.jpg

Vinkkinä Autiokarille, tallenna tuo kuva esim giffinä(tai png:nä) niin menee pikkusen pienempään tilaan, eli säästyy kaistaa, plus kuvan laatu paranee, tai on ainakin paras mahdollinen...

[Autiokari]

Ja tossa on skannattu pala 720dpi tulosteesta. Tulosta huonontaa vielä heikkolaatuinen skanneri ja se, että tulostin on käyttänyt kaikkia osavärejä tulostukseen. Mielestäni toi kohta 2 erottuu vielä kohtuu hyvin?

Osio "3" toistuu hyvin. Tässä lienee jotain merkillistä kun edes 15ke:n tulostimella ei saa parempaa kuin 150dpi. Kertoisitko minkä kokoinen tuo testikartan tuloste centtimetreinä oli?

T:Timo

[M.B.]

Se että 720/3 dpi:llä rasteri "erottuu selkeästi" ei tarkoita että toisto olisi hyvää tai edes kelvollista ko tarkuudella.

Määrittele kelvollinen toisto. Onko se esim.

a) rasterin tummuus vastaa keskiharmaata -> 720/5 = 144 ppi
b) rasteripisteiden (neliöitä) muoto erottuu -> 720/4 = 180 ppi
c) viivat erottuvat vielä (nipin napin) toisistaan tai rasterissa näkyy vielä valkoista yhteen sulautumassa olevien mustien pisteiden välistä -> 720/2 = 360 ppi

Kontrastin avulla resoluutiota on vaikea määrittää, koska musteen leviäminen paperilla levittää viivat ja rasteripisteet paljon tulostimen nimellisresoluutiota (720/1440 dpi) suuremmiksi. Niiden ääriviivat ovat silti hyvällä paperilla varsin terävärajaiset. Tulostin testikuvan uusiksi mattapaperille 720 ppi resoluutiolla (siis kuvan reso, pritterin asetuksina 1440/720 dpi) ja kuvasin lopputuloksen rupidigipokkarilla:



Kuva-alan leveys on tosiaan 50 mm luokkaa. Täysikoinen, terävöimätön versio kuvasta löytyy osoitteesta
http://www.pbase.com/mbjorkro/image/39319757/original

Luupilla katsottuna tihein pystysuuntainen viivasto on jo täysin tukossa, mutta vaakasuuntainen erottuu yhä, vaikka viivat ovatkin paikoitellen kasvaneet yhteen. Rastereista n:o 2 on vielä aika tukkoinen eli valokuva vastaa hyvin todellisuutta.[/img]

[Autiokari]

Määrittele kelvollinen toisto.

Yleisesti käytettyjä ovat että kontrastisuhde putoaa arvoon 90% (erinomainen), 50% (siedettävä tai 10% (surkea, kelvoton). Tietenkin valmistajat käyttävät tuota 10%.

Rasteripisteiden muodon perusteella on varsin hankala arvioida.

Kontrastin avulla resoluutiota on vaikea määrittää, koska musteen leviäminen paperilla levittää viivat ja rasteripisteet paljon tulostimen nimellisresoluutiota (720/1440 dpi) suuremmiksi.

Niinpä, niin siinä nimenomaan käy, dotgain on se ongelma. Eli ei kykene tulostamaan nimellisresoluutiollaan edes binääridataa. (100% musta / 100% valkoinen).

Niiden ääriviivat ovat silti hyvällä paperilla varsin terävärajaiset.

Vaikka olisikin niin se ei kuitenkaan ole sitä tarkuutta jota nimellisresoluutio tuottaisi.

Kuva-alan leveys on tosiaan 50 mm luokkaa. Täysikoinen, terävöimätön versio kuvasta löytyy osoitteesta
http://www.pbase.com/mbjorkro/image/393 ... iginal.jpg

Tuosta näyttäisi että /3 on vaakasuunnassa hyvä ja pystysuunnassa /4.

Eli kun tulostus tapahtuu nimellisresolla jolloin ditherointi on täysin pois käytöstä ja värisävykirjo siis käsittää yhteensä 5 eri väriä: 100% C, 100% M,100% Y sekä 100% musta ynnä paperin valkea niin tuo tulostin omaa about 210dpi (erinomaisen) teknisen resoluution ja jos mennään tuonne 50% kontrastiin nin sitten about 300dpi.

No värejä ja niiden sävyjä kutenkin tarvitaan valokuviin vähän enemmän kuin viisi kpl ja niitä saa inkjetillä vain ditheroimällä. Jos esim valitsee 5x5 ditherin (tiedän kyllä että inkjeteissä on "edistyksellisempiä" menetelmiä mutta ei se tässä suurta heittoa tee) niin sitten saadaan 26 kpl sävyä per tulostimen pääväri, ja sekin on aika vähän, niin sillä sitten päädytään tuonne 60dpi tasolle.

Minä kyllä yritin tuoda esille että pitäisi valita esim 300dpi (tai jokin natiivireson tasa-jako-osa, siis jos on 720dpi printteri niin esim 360 tai 180) mutta nämä kummatkin testit on nyt tehty siis natiiviresolla, toki testitulos on rankasti parempi mutta valokuvatulostukseen se ei sovellu ollenkaan.

Timo Autiokari

[nikohak]

Kertoisitko minkä kokoinen tuo testikartan tuloste centtimetreinä oli?
T:Timo

se on siis 720dpi, eli n. 5x3,5 cm

Minä kyllä yritin tuoda esille että pitäisi valita esim 300dpi (tai jokin natiivireson tasa-jako-osa, siis jos on 720dpi printteri niin esim 360 tai 180) mutta nämä kummatkin testit on nyt tehty siis natiiviresolla, toki testitulos on rankasti parempi mutta valokuvatulostukseen se ei sovellu ollenkaan

720dpi on puolet 1440dpi:stä? Ja eikös lopputulos ole sama jos tulostaa kohdan 1 viivat 360dpi:llä tai kohdan 2 viivat 720dpi:llä?

No värejä ja niiden sävyjä kutenkin tarvitaan valokuviin vähän enemmän kuin viisi kpl ja niitä saa inkjetillä vain ditheroimällä. Jos esim valitsee 5x5 ditherin (tiedän kyllä että inkjeteissä on "edistyksellisempiä" menetelmiä mutta ei se tässä suurta heittoa tee) niin sitten saadaan 26 kpl sävyä per tulostimen pääväri, ja sekin on aika vähän, niin sillä sitten päädytään tuonne 60dpi tasolle.

No mut 60dpi:ssä paukkuu pikselit yksityiskohdissa varmaan mummon matriisitulostimellakin

[M.B.]

Kontrastin avulla resoluutiota on vaikea määrittää, koska musteen leviäminen paperilla levittää viivat ja rasteripisteet paljon tulostimen nimellisresoluutiota (720/1440 dpi) suuremmiksi.

Niinpä, niin siinä nimenomaan käy, dotgain on se ongelma. Eli ei kykene tulostamaan nimellisresoluutiollaan edes binääridataa. (100% musta / 100% valkoinen).

On tuosta suuresta resoluutiosta se etu, etteivät viivojen ja kirjainten ääriviivat ole sahalaitaiset. Lasereillahan on taas päinvastainen onglema eli viivanleveyttä ohennettaessa koko viiva häviää äkkiä taivaan tuuliin.

No värejä ja niiden sävyjä kutenkin tarvitaan valokuviin vähän enemmän kuin viisi kpl ja niitä saa inkjetillä vain ditheroimällä. Jos esim valitsee 5x5 ditherin (tiedän kyllä että inkjeteissä on "edistyksellisempiä" menetelmiä mutta ei se tässä suurta heittoa tee) niin sitten saadaan 26 kpl sävyä per tulostimen pääväri, ja sekin on aika vähän, niin sillä sitten päädytään tuonne 60dpi tasolle.

Aivan. Vietin ensialkuun pitkän tovin suunnittelmalla hienoa, värillistä testikuviota, mutta eihän tähän testiin loppujen lopuksi tarvinnut muuta kuin kiskaista tuon testikartan mustaa pistettä ylöspäin ja valkoista pistettä alas. Tässä tulos värisekoitusta käytettäessä ts. harmaa on tehty värillisistä musteista sekoittamalla.

http://www.pbase.com/mbjorkro/image/39352158/original

Vaaleanharmaa on hieman siniseen päin kallellaan ja tumman harmaa punertaa, muttei luonnossa lähellekään niin paljoa kuin valokuva väittää. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kuvasin uunituoreen tulosteen - värien "asettuminen" kestää muutaman tunnin.

Kuva näyttää epätarkalta, muttei ole. Kameran resoluutio ei enää kertakaikkiaan riittänyt tallentamaan pieniä ja haaleita väripisaroita, jotka kuitenkin erottuvat (nippa nappa) huonolla luupilla. Otin heti perään, tarkennusta muuttamatta toisen kuvan pelkällä mustalla tulostetusta testikartasta ja tässä on tulos

http://www.pbase.com/mbjorkro/image/39352133/original

Molemmissa kuvissa pukkasin siis printterille 720 ppi kuvan printterille, tulostus 1440/720 dpi:llä mattapaperille. Valokuvassa on noin 50x37,5 mm läntti. Onnistuin näemmä ryssimään sekä valotuksen että valkotasapainon kanssa, kun en jaksanut hoitaa kaikkia säätöjä etukäteen kuntoon & lukkoon. Kuvien ylä- ja alareunoissa näkyvän vaaleamman kaistaleen pitäisi olla puhtaan valkoinen (=paperia, johon ei ole tulostettu mitään).

Minä kyllä yritin tuoda esille että pitäisi valita esim 300dpi (tai jokin natiivireson tasa-jako-osa, siis jos on 720dpi printteri niin esim 360 tai 180) mutta nämä kummatkin testit on nyt tehty siis natiiviresolla, toki testitulos on rankasti parempi mutta valokuvatulostukseen se ei sovellu ollenkaan.

Tätä en ymmärrä ollenkaan. Miksi tuloksen pitäisi olla oleellisesti huonompi, jos pukkaisinkin printterille 360 tai 180 ppi kuvan 720 ppi:n sijaan? Ensimmäisessä viestissäni jälki oli kyllä suttuisempaa, mutta käytössä oli erilainen paperi (kiiltävä, jossa mustepisarat taitavat levitä suuremmiksi kuin matalla).

[M.B.]

Eli kun tulostus tapahtuu nimellisresolla jolloin ditherointi on täysin pois käytöstä ja värisävykirjo siis käsittää yhteensä 5 eri väriä: 100% C, 100% M,100% Y sekä 100% musta ynnä paperin valkea

ynnä sininen (C+M päällekkäin), punainen (M+Y) ja vihreä (C+Y) eli 8 vaihtoehtoa. Mustakin syntyisi periaatteessa lätkimällä C+Y+M, mutta lopputulos voi olla vähän sinnepäin (mm. Deskjet 500C toimi näin -> musta oli iloisen laikukasta). Ja onhan näissä valokuvatulostimissa vielä käytössä haaleita musteita (1270:ssä cyan ja magenta) tai muita kikkoja (monen samanvärisen pisaran tulostus päällekäin, mitä joku HP:n malli käyttää/käytti), joilla saadaan lisää sävyjä jopa yksittäiseen dottiin.