Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

En ole viirutähtiä harrastanut sitten 90-luvun ja filmin. Nyt olen palaillut tähän vanhaan...

Samalla opin, että digillä homma hoituu usein parhaiten pinoamalla kymmeniä - satoja valotuksia.
Mutta: Pinoamisessa yleensä käytetty 'lighten' -sekoitus tekee viivoista katkoviivoja (pohjimmainen syy löytynee Bayer-filtteristä + yksittäisten kuvien RAW-muunnoksesta).

Onko kokemuksia eri RAW-konverttereiden vaikutuksesta? Entä muita tapoja saada viiruista yhtenäisiä?
Googlella löytyy StarStax, mutta sen toimivuus tuntuu arpapeliltä eikä se osaa kuin 8bit -kuvat.

Entä pidemmät valotukset. Tunti-kaksi suoraan digillä? Kohina siinä noussee aika suureksi ja kuvauspaikka ei voi olla kovin valaistu (etualalle ei käytännössä saa kovin mielenkiintoista kohdetta).

Ei niistä katkoviivoja tule kuin pitkällä telellä. Sarjatuli päälle ja lankalaukaisin pohjaan.

Yhdessä pitkässä IMHO ei ole mitään vikaa. Paljon sulavampaa jälkeä olen siten saanut tolla d810:lla ja ISO64:lla. LENR on silloin hyvä olla päällä toki.

Maffer kirjoitti:Ei niistä katkoviivoja tule kuin pitkällä telellä. Sarjatuli päälle ja lankalaukaisin pohjaan.

Yhdessä pitkässä IMHO ei ole mitään vikaa. Paljon sulavampaa jälkeä olen siten saanut tolla d810:lla ja ISO64:lla. LENR on silloin hyvä olla päällä toki.

Kokemuksen mukaan laajiksillakin (14-17mm alue) tulee katkoviivaa. Pienessä kuvassa se ei tietenkään näy.
Ongelma ei tuntuisi olevan laukaisujen välisessä viiveessä, jota tosin silent-tilalla ja liveviewillä kuvatessa (Canon) tulee jonkin verran.

Kokeilen kuitenkin ottaa lyhyempiä valotuksia (alle 30sek) ja mahdollisesti ilman mitään silent-moodeja. Tähän asti olen mennyt 1-2 minuutin valotuksilla.

En ole saanut laajiksilla katkoviivaa aikaiseksi pinoamalla. Tämä tosin Nikonilla ja Sonylla (A7r) mitä olen hommana käyttänyt. Sonylla epäilin että katkoa tulisi väliin kun ei ihan heti tunnu putkeen lähtevän vaikka sarja onkin päällä, vaan eipä tullut. Tämä siis 1:1. Alkuu naputtelin Sonylla käsin noita sata putkeen kun ei ollut sopivaa kakea ja alkoihan se *sensuroitu*...tällöin laskeskelin että jos väliä on tyyliin sekunti niin hyvin menee vielä yhtenäinen viiva pinoamalla.

Elektroninen suljin on ollut Nikonilla pois päältä ja antanut louskuttaa vaan mekaanisella menemään. Heti kun eka 30sek loppuu niin toinen alkaa putkeen.

En ole Canonilla katkoviivoja huomannut, kun kuvien väliset ajat ovat jotakuinkin järkeviä. Viisikin sekuntia voi laajiksella riittää.

zone6 kirjoitti: Mutta: Pinoamisessa yleensä käytetty 'lighten' -sekoitus tekee viivoista katkoviivoja (pohjimmainen syy löytynee Bayer-filtteristä + yksittäisten kuvien RAW-muunnoksesta).

Vaikka en mitään tähtien kuvauksesta juuri tiedäkään, niin tähän täytyy kyllä sanoa, että Bayer ja Raw ei kyllä mitään katkoviivoja aiheuta. Pikemminkin Bayer-muunnos levittää tähtien pistemäisyyttä useammalle pikselille.

Jos katkottaisuudella tarkoitetaan sitä, että tähden viirussa on katkoja, niin syynä on kyllä se, että pinottavien kuvien välissä on aikaa, jolloin kuvaa ei valoteta. Syynä voisi olla esimerkiksi käytetty pitkien valotusaikojen kohinanpoisto, jolloin kamera tekee valotuksen lopuksi yhtä pitkän "dark framen".

Jos taas "katkottaisuus" on sitä, että viirut "pikselöityvät", kuvassa näkyy viiva kulmikkaana, niin kuvaa on terävöity liikaa, tai sitten sitä vaan katsotaan liian isolla suurennoksella. Jos käytetään erillistä pinoamissoftaa, niin voi olla siinäkin jotain omituista.

Googlella löytyi tällainen, kovin samanlaista jälkeä kuin minulla:

http://www.rubbingpixels.com/twlight-ho ... tic-stars/

(sivun loppupuolella).


En uskoisi, että bulbilla valotuksen lopetus, sulkimen virittyminen ja seuraavan alkaminen voisi pelkästään tuottaa noin selkeitä koloja?

Ehkäpä pitää kokeilla kuvata vaikka kellon sekuntiviisaria niin näkee tuleeko siihen jostain muualta lisää viipeitä.


5D MkIII siis käytössä jos unohdin mainita.

Startrails-ohjelma osaa pinota täyttäen nuo raot.

No siis koitapa sarjatulella. Bulbin kanssa joutuu riehumaan sen verran siinä välissä että kyllä siihen voi kolon saada. 30sek vaan ja continous shooting mode lankakakella nappi pohjaan.

D810:lla saa terävällä lasilla tähtiviiruihin kyllä moirea ja tällöin tulee kaupan päälle myös sahalaidat.

JKyytinen kirjoitti:Startrails-ohjelma osaa pinota täyttäen nuo raot.

Kiitos tästä. Tuo osaa juuri sen "Lighten Screen Blend­ing (LSB) " -sekoituksen jolla koloista pääsee hyvin eroon.

Tätä kirjoittaessa koeajo on sen verran vaiheessa, että en vielä tiedä osaako myös tallentaa 16bit-muodossa.

Maffer kirjoitti:No siis koitapa sarjatulella. Bulbin kanssa joutuu riehumaan sen verran siinä välissä että kyllä siihen voi kolon saada. 30sek vaan ja continous shooting mode lankakakella nappi pohjaan.

D810:lla saa terävällä lasilla tähtiviiruihin kyllä moirea ja tällöin tulee kaupan päälle myös sahalaidat.

Sarjatulella joutuu tyytymään maksimissaan 30 sek valotuksiin. Se tuntuu aika lyhyeltä mielestäni, vaikka riittää toki nostamaan himmeätkin tähdet näkyville jos herkkyyttä (tai valovoimaa) on tarpeeksi.


Tässä esimerkki noista raoista (rajaus läheltä pohjantähteä, 17mm objektiivi) - en nyt keksinyt miten kuvan saisi tähän muuten kuin linkkinä: https://www.dropbox.com/s/hmdmaq4dqcl74 ... d_dots.jpg

Ainahan voi sanoa että tähdissä on vaihtovirta ;-)

Yks vaihtoehto on tietenkin intervallikake mihin voi sitten määrittää vaikka 60sek x 100 ja anti mennä bulb tilassa.

Maffer kirjoitti:Yks vaihtoehto on tietenkin intervallikake mihin voi sitten määrittää vaikka 60sek x 100 ja anti mennä bulb tilassa.

Tällä menetelmällä olen mennyt tähän saakka.

Ootahan ny jahka pääsen himaan ni katon oliko mulla noita pitkiä yhden valotuksen trailseja missä oli noita "katkoviivoja". Muistaakseni oli. Jos ny funtsii mistä johtuu niin kait ilmakehäkin vaikuttaa "tuikkivatko" tähdet...

Laajiksella sama tähti on yhden pikselin alueella noin 20 sekuntia, ei ole semmoista tuikintaa joka tähden sammuttaa noin pitkäksi aikaa.

Mietiskelin tätä, ja arvaisin seuraavaa:

Kun tähden valo liikkuu kennon pikseleillä, se valaisee kutakin pikseliä tietyn ajan. Tästä kertyy kyseisen pikselin kokonaisvalotus. Kun valotus loppuu, niissä pikseleissä, joita tähti sillä hetkellä valaisee, on vasta osa kokonaisvalosta kertynyt. Pikseleiden arvot mitataan ja talletetaan kuvaksi.
Uutta valotusta varten kenno resetoidaan ja pikselit alkavat kerätä uutta valoa. Tähti jatkaa liikettään ja nyt käy niin, että ne pikselit, joissa oli jo osa valosta kertynyt, keräävät valoa sen lopun ajan, kun tähti on niiden kohdalla. Taaskin vain osa kokonaisvalosta taltioituu.

Lighten ottaa tässä rajapinnassa vain suuremman arvon, joten viiruun tulee kohtia, joissa valotus on vain puolet muun viirun arvoista. Nämä näkyvät katkoina, jota korostaa se, että viirun reuna-alueet kärsivät vielä isommin tästä ilmiöstä, viiru kapenee.

Screen summaisi arvot ja tuottaa oikeaa jälkeä viirussa, mutta aiheuttaisi tuon stackin muun valon summautumisen pikku hiljaa mahdottomaksi. Se toimisi, jos muu taivas olisi täysin mustaa.

Eli tuo LSB voi olla ihan hyvä ratkaisu.