aukoista

[e]

...niin, pitäisiköhän tämä nyt olla tuolla aloittelijoiden kysymyksissä...

Järkkäreissähän aukot menee niin, että esim. 5,6 sopii vaikka kasvokuviin, ja joku 22 on tarpeeks ison maiseman kuvaamiseen, näin olen käsittänyt...

No, digikamerassani (sony f707) on aukot 2,0-8,0... vastaako nämä siis mitenkään järkkärien aukkoja? Ja jos ei, nii selventäkää.

eero

[laite]

vastaahan nuo, f-arvo ilmaisee aukon fyysistä kokoa suhteessa polttoväliin (100mm polttoväli ja f2.0 = aukon halkaisija on 50mm). Tämä vaikuttaa siihen kuinka paljon valoa pääsee filmille / kennolle, mitä suurempi aukko, sitä enemmän valoa pääsee ja valotusaikaa saadaan pienemmäksi.
Aukon koolla voidaan kontrolloida syvyysterävyyttä, mutta digipokkareissa tuo terävyysalue on niin laaja muutenkin, ettei sillä ole niin paljoa merkitystä. Muistaakseni 707:n f2.0 vastaa filmipuolen f8.0:aa terävyysalueen puolesta.

http://www.pipeline.com/~tomf2468/temp3.html#temp3.4
tuolla vähän juttua tuosta syvyysterävyydestä sonylla.

[OskuK]

Kysymyksesi on laajempi kuin luuletkaan ;-)
Mutta periaatteessa juuri näin se menee, mitä pienempi aukko, sitä suurempi syvyysterävyys. Lisämuutoksia asiaan tulee mm. käytettävästä polttovälistä ja kuvausetäisyydestä.
Mutta koska kuvaat kerran digillä niin mikäs estää kuvaamasta testisarjaa: kuvaa eri aukoilla samoja kohteita ja sitten muutat polttoväliä ja vielä kuvausetäisyyttä niin kolmen sarjan jälkeen sinulla on itselläsi paras tieto juuri sinun kamerasi syvyysterävyyden käyttäytymisestä.

" Aukon koolla voidaan kontrolloida syvyysterävyyttä, mutta digipokkareissa tuo terävyysalue on niin laaja muutenkin, ettei sillä ole niin paljoa merkitystä."

Käänteisesti: syvyysterävyyttä on niin paljon että sitä ei pysty kontrolloimaan ;-)

[adapteri]

Aukolla säädetään valotusta, yhdessä valotusajan kanssa. Pieni aukko vaatii pidemmän ajan ja toisaalta iso aukko lyhyemmän ajan. Useimmiten digipokkarit automaattiasennossa säätävät molempia. Aukon esivalinnassa valitaan aukko, ja kamera valitsee ajan siten, että valotus on oikea. Ajan esivalinnassa valitaan aika ja kamera yrittää valita sopivaa aukkoa.

Aukoissa pieni luku tarkoittaa isoa aukkoa ja iso luku pientä aukkoa. Pieni aukko tarkoittaa yleensä sitä, että linssistä käytetään sen keskiosaa. Usein silloin linssin tarkkuus on parempi. Samalla myös terävyysalue kasvaa, kuten jo joku kertoikin.

Mainitsemasi "sääntö" siitä, että maisemakuvissa käytetään pientä aukkoa ja kasvokuvissa isoa aukkoa näkyy monen kameran automaattiohjelmissa. Ne ovat siis täysautomaatin erikoisohjelmia. Jos kamerassa valitsee maisemakuvausohjelma, kamera käyttää pientä aukkoa. Jos kamerassa valitsee muotokuvaohjelman, se käyttää isoa aukkoa. Maisemakuvauksessakin, jos valoa on hyvin vähän, kamera käyttää isoa aukkoa. Vastaavasti muotokuvaus auringossa pakottaa kameran monasti käyttämään pienempää aukkoa, kuin mitä se käyttäisi hämärämmässä.

[jiiällä]

Aukkoarvoilla on sama merkitys kaikissa kameroissa. Suuri aukko ("pieni luku", esim. 2,0) antaa paljon valoa filmille/kennolle. Pieni aukko ("suuri luku", esim. 16) rajoittaa valon määrää. Aukon säätymistä voi verrata silmän toimintaan kirkkaassa ja hämärässä valaistuksessa. Pieni aukko antaa suuremman syväterävyyden kuten myös lyhyempi fyysinen polttoväli.

Digikameroissa polttoväliarvot ovat melko pieniä. Laajakulmaisuus digikamerassa ja kinofilmikamerassa syntyvät eri fyysisin polttovälein, joilla on myös eri syväterävyysalueet. Mitä pienempi polttoväli sitä laajempi syväterävyysalue. Tämä on riippumaton kamerasta tai filmin tyypistä. Tässä menevät helposti sekaisin todellinen fyysinen polttoväli ja "35 mm vastaava polttoväli". Tähän seikkaan perustuu Laitteen tekstin lause

Muistaakseni 707:n f2.0 vastaa filmipuolen f8.0:aa terävyysalueen puolesta

Tässä tarkoitetaan tilannetta, jossa molemissa kameroissa on sama kuvakulma. Fyysiset polttovälit ovat tällöin erilaiset ja sen mukaan syväterävyys on myös erilainen sallien eri aukkoarvoilla samaan lopputulokseen pääsyn syväterävyyden osalta.

Se, ettei digikameroissa ole yleensä pienempiä aukkoja kuin 8 perustuu objektiivin ominaisuuksien heikentymiseen, kun aukko pienenee ohi kriittisen rajan. Kamera alkaa muuttua neulanreikäkameraksi. Digikamerassa ei ole itsestään selvää, että paras terävyys saadaan pienimmällä aukolla. Suurin syväterävyys toki toteutuu tuolla pienimmällä aukolla. Aikoinaan tavallisissa kaitafilmikameroissa oli tyypillisesti pienin aukko 45. Kaitafilmin ruutu on samaa luokkaa kuin digipokkareitten kennot. Laatuvaatimus ei kuitenkaan ollut sama.

Yleinen maininta (vrt. mm. Laitteen teksti) on, että digikameroissa on suuri terävyysalue. Pienellä käytännön kokeilulla huomaa, ettei se asia ihan niinkään ole. Kaikki riippuu digikameroissakin kuvausetäisyydestä, polttovälistä ja käytetystä aukosta. Lähikuvissa terävyysalue on minimaalinen. Digien teleoptiikoilla (esim. 50 mm fyysinen polttoväli) terävyysalueet ovat yhtä pieniä kuin filmijärkkärin 50 mm normaalioptiikalla. Tarkentaa pitää.

Jos käyttää laajakulmaista optiikkaa (esim. 8 mm) ja aukon saa vaikkapa 5,6 - 8 seutuun on terävyysalue hyvin laaja, mutta hupenee nopeasti, jos kohde onkin vain 10 cm päässä. Aikaisemmin foorumilla olleissa kirjoituksissa on linkkejä erilaisiin terävyysaluelaskureihin, joita tutkimalla selviää eri tekijöiden vaikutus.

Maisemakuvissa voi käyttää mitä tahansa aukkoarvoa kuten myös muissakin kuvauksissa. Jos halutaan ehdoin tahdoin pieni terävyysalue ja sen mukana epäterävä tausta niin teleoptiikka ja suuri aukko ovat ok. Henkilökuvissa on mukavaa, jos terävyysaluetta riittää muuhunkin kuin vain silmään, johon muotokuvauksessa ainakin ennen neuvottiin tarkentamaan. Monisäikeinen asia, kuten OskuK jo totesi.[/b]

[laite]

Yleinen maininta (vrt. mm. Laitteen teksti) on, että digikameroissa on suuri terävyysalue. Pienellä käytännön kokeilulla huomaa, ettei se asia ihan niinkään ole. Kaikki riippuu digikameroissakin kuvausetäisyydestä, polttovälistä ja käytetystä aukosta. Lähikuvissa terävyysalue on minimaalinen. Digien teleoptiikoilla (esim. 50 mm fyysinen polttoväli) terävyysalueet ovat yhtä pieniä kuin filmijärkkärin 50 mm normaalioptiikalla. Tarkentaa pitää.

Noinhan se menee, ikävä kyllä tuo kuvakulma ei mene samassa suhteessa. Itse pidän kyllä tuosta syvyysterävyyden kontrolloinnista ja pienestä terävyysalueesta erittäin paljon ja digipokkarilla tuota ei pysty kontrolloimaan samalla tavalla kuin järkkäreillä kuvatessa. Tai kun pystyy, niin kuvausetäisyys on niin suuri, että seinät tulevat vastaan ainakin omassa asunnossani.