Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Koska omassa Pentax Optio 330RS -kamerassani olen törmännyt pikseliongelmiin lähdin tutkimaan asiaa verkosta. Olen nyt kahlannut läpi ison joukon dpreview.com:n foorumissa olleita keskusteluja asiasta ja olen lievästi hämmästynyt.

Onko tilanne todellakin näin huono uusien digitaalikameroiden kohdalla? Keskusteluissa on ollut mukana henkilöitä, jotka ovat vaihtamassa jo neljättä kameraa!

Toisaalta, jos ongelma on niin laajaa kuin, mitä keskusteluista voisi luulla täytyy tämä kameroiden "vaihtorumba" olla valmistajillekin aikamoinen ongelma. Voin vain kuvitella valmistajan kameralle laskemaa hintaa, jos pitää ottaa se huomioon, että kuluttaja palauttaa jopa neljä kameraa!

Oma Pentax -ongelmani on vielä ratkaisua vailla...

-lefa

Tarkoitatko pikseliongelmalla niiden esiintymistä kuvassa? Olympuksen E10 mallissa ne voidaan "mapata" asetuksista löytyvällä toiminnolla. Ei tosin vanhemmissa firmwareissa. Varmaan muissakin kameroissa on tälläinen mahdollisuus. Jos ei, asiaa kannattaa miettiä kun päätöstä kameran ostosta tekee.
--
JkH

Kyllä tarkoitin nimenomaan virheellisiä pikseleitä kuvassa. Jos olen ymmärtänyt oikein niin Olympus on ainoa valmistaja, joka tarjoaa työkalut tavalliselle käyttäjälle virheellisten pikselien poistamiseen.

Olisiko jollakin teistä tietoa siitä, miten se tehdään? Hoidetaanko se niin, että pikselin osoite ohjataan muualle (kennossahan on paljon käyttämättömiä pikseleitä) vai tehdäänkö jonkinlainen interpolaatio ympärillä olevista pikseleistä?

Itse ajattelin ensin, että olin yksin ongelmieni kanssa mutta nyt tiedä, että ongelmasta kärsii kovin moni muu. Voi jopa olla niin, että viallisia kameroita on paljon enemmän käytössä mutta käyttäjät eivät huomaa ongelmaa. Minäkin huomasin pikseli-ongelman vasta yö-kuvauksissa.

Kyllä tässä on vähän kärsinyt innostus ja ilo uudesta digikamerasta kun kamera on joko huollossa, odottamassa huoltoon pääsyä tai vaihtoa.

Lisäksi minulle on valitettavasti jäänyt sellainen vaikutelma koko asiasta, että maahantuoja on epäillyt minua koko ajan ja ajatellut, että olen vain "hankala" asiakas, joka haittaa heidän myyntityötään.

-lefa

Omassa G3:kin noita on. Näkyvät 'mustaruutu' kuvassa selkeästi kunhan säädän photoshopissa kontrastia 99% lisää ja zoomaan 1000%:ia.

Jos olisin 'syvän taivaan' kuvaaja niin varmaan häiritsisi. (Tosin G3 ei taitaisi siihen aktiviteettiin sopia) Tavallisissa kuvissa nuo eivät näy, eivät edes yökuvissa (ilman em. operaatioita) joten en ole jaksanut asiasta ressata.

Nuo 'hot-pixel' testiohjelmat ovat mielestäni paisuttaneet ongelman mittasuhteita. Aika harvalla ne loppujen lopuksi kuvassa näkyvät ja ovat hyvä peruste palautukselle.

"Nuo 'hot-pixel' testiohjelmat ovat mielestäni paisuttaneet ongelman mittasuhteita. Aika harvalla ne loppujen lopuksi kuvassa näkyvät ja ovat hyvä peruste palautukselle."

Juuri näin. Juttelin tänään tutun fotokauppiaan kanssa ja hän kertoi että normaalikennoon sallittaisiin "muutamia" viallisia pikseleitä ilman että kennoa hylättäisiin tämän takia. Tehdastestauksessa ja kamerahuollossa taidetaan pimentää ne vialliset pikselit, jolloin ne harvemmin häiritsevät ketään normaalikuluttajaa. Sitä en tiedä kloonataanko viereinen (ehjä) pikseli tuohon pimeään ccd-soluun vai jääkö se vain pimeäksi.

"Kuuma" (yksivärinen) pikseli on tietysti kiusallisempi juttu ja takuukorjauksen arvoinenkin, jos se näkyy jo lyhyillä valotusajoilla normaalikuvissa. Kauppiaan mukaan kennoviallisia kameroita on palautettu hyvin vähän suhteessa myytyyn määrään eli eivät ne pikseliongelmat vaivaa muita kuin kaltaisiani perfektionisteja.

Viime hetken päivitys, sillä netistä löytyi vahingossa tällainen "hot pikselin poistoohjelma":
"PZapGUI and PixelZap work together to remove "hot", "stuck" and/or "dead" pixels from images taken with digital cameras. PixelZap is a command line program that corrects these problem pixels in JPEG images. PZapGUI is PixelZap's Graphical User Interface ("GUI") and runs on Windows 95, 98, ME, NT, XP, 2000."
Ohjelma on sharewarea ja löytyy täältä, jos joku haluaisi kokeilla häiriöpikselien poistoa: http://www.tawbaware.com/pixelzap.htm

Minulla on ollut paljon ongelmia kuolleiden pikselejen kanssa.
Ensin kaksi nikonia (885) vaihdoin kun kauppa ei pystynyt toimittamaan sellaista ilman kuolleita pikseleitä. Nyt minulla on minolta s304, joka lähtee pian huoltoon kun kennossa yksi pikseli hajalla.
Ihminen saa toisen ihmisen kuuhun, mutta ei valmistettua digikameraa, jossa on kaikki pikselit ehjiä?

Yksi pikseli "hajalla". On varmaan kohtuutonta vaatia, että esim, 4 milj. pikselista kaikki on virheettömiä. Täytyy myöntää, että ne ovat kiusallisia, mielestäni olisi kuitenkin kohtuus, että kameraan päivitetään softa jolla vialliset voidaan pimentää, tai muuten osoitetaan tapa jolla asia hoidetaan vaivatta. Maahantuojat haluavat ymmärrettävistä syistä olla asiasta hiljaa, eihän kuluttaja halua viallista tuotetta ja vastuu siitä on heidän.
Onko tuote sitten viallinen jos siinä on kuumia tai kylmiä pikseleitä??
--
JkH

laaksone kirjoitti:Olisiko jollakin teistä tietoa siitä, miten se tehdään? Hoidetaanko se niin, että pikselin osoite ohjataan muualle (kennossahan on paljon käyttämättömiä pikseleitä) vai tehdäänkö jonkinlainen interpolaatio ympärillä olevista pikseleistä?

Eihän kamera sentää pysty siirtelemään ehjiä pikseleitä viallisten tilalle! Kennon reunoilla on "ylimääräisiä" pikseleitä, mutta niitä käytettäneen a) mustan pisteen referenssinä ja b) siksi, ettei kuvan reunoille tarvitsisi kirjoittaa erilaista interpolointialgoritmia. Interpolointihan ottaa huomioon ympärillä olevat pikselit parin pikselin säteellä -> voisi tulla hulluja tuloksia ilman muutaman pikselin suuruista "työvaraa" reunoilla.

Täysin sököjä (pimeitä / maksimiarvoon jumiutuneita) pikseleitä en ole nähnyt. Tällaiset kennot varmaan hylätään jo valmistuslinjalla. Nämä pitkillä valotuksilla ilmenevät ongelmat eli "kuumat" pikselit johtuvat puolestaan pienistä herkkyyseroista, jotka tulevat näkyviin pitkillä valotusajoilla.

Kuumia pikseleitä lienee todellisuudessa sadoittain, mutta kamerat maskaavat ne automaattisesti piiloon. Ainoa kamera, jonka toiminnasta minulla on tarkkaa tietoa on Minolta Dimage 7. Ja siitäkään kiitos ei kuulu valmistajalle (kaikki valmistajat yrittävät pitää tämän tiedon salassa), vaan muutamalle harrastajalle, jotka ovat kirjoittaneet kameran ottamia kuvia tilastollisesti analysoivia ohjelmia. Eräs ohjelma mm. etsi sadoista RAW-kuvista pikseleitä, joiden arvo on täsmälleen ympäröivien pikselien keskiarvo. Yhdessä kuvassahan tällaisia voi olla tuhansittain esim. tasaisilla väripinnoilla, mutta kun useiden kuvien analysointitulokset yhdistettiin, jäljelle jäi noin 500 "interpoloitua" pikseliä. Noin joka kymmenes tuhannes pikseli oli siis viallinen eli jokaista 100x100 kokoista ruutua kohti oli keskimäärin 1 kuuma pikseli. Tätä päätelmää tukevat myös webistä silloin tällöin löytyvät tarinat kameroista, joiden yökuvissa on sadoittain kuumia pikseleitä (merkistä riippumatta!). Tällaisella kameralla on kai jäänyt kuumien pikselien maskaus tekemättä tai kamera on syystä tai toisesta hukannut niiden sijaintitiedot.

Jos kuvassa siis näkyy 1 kuuma pikseli, niin voit lohduttaa itseäsi tiedolla, että kamera sentään osaa piilottaa ne loput 299-499 kpl.

Marko

Huolimatta siitä halutaanko kylmät/kuumat pikselit nähdä "ongelmana" vai "ominaisuutena" digikamerassa ovat ne todella ärsyttäviä. Kun olet ottanut tosi hyvän kuvan, lataat sen koneelle huomaat kun keskellä kuvaa loistaa kuin Naantalin aurinko valkoinen täplä!
Ei filmikameroissa ole valkoisia täpliä kuvissa!

bigche kirjoitti:Huolimatta siitä halutaanko kylmät/kuumat pikselit nähdä "ongelmana" vai "ominaisuutena" digikamerassa ovat ne todella ärsyttäviä. Kun olet ottanut tosi hyvän kuvan, lataat sen koneelle huomaat kun keskellä kuvaa loistaa kuin Naantalin aurinko valkoinen täplä!
Ei filmikameroissa ole valkoisia täpliä kuvissa!

No kyllä huomaa, ettet ole koskaan skanneria käyttänyt. Pari kuumaa pikseliä on olematon ongelma roskiin verrattuna, koska

a) yksittäiset pikselit tuskin erottuvat näytölle sopivaan kokoon skaalatuissa kuvissa tai tulosteissa (vai rullailetko kuvia aina 100% koossa ruudulla muutenkin kuin niitä editoidessasi?)

b) kuumat pikselit ovat aina samassa paikassa, joten ne voi poistaa automaattisesti esim. makron avulla

Kotitehtävänä suosittelen sormenjäljellä höystetyn negan skannausta. Auttaa asettamaan yksittäiset kuumat pikselit oikeaan mittakaavaan.

M.B. skannerin lasin voi pudistaa itse ihan kotikonstein.
Onko digikameran kennon korjaaminen itse yhtä helppoa?
Minusta kuumat pikselit ovat vain digikameroiden yksi lastentauti ja valmistajat kantavat niistä täyden vastuun.
ps. Ja olen myös käyttänyt skanneria lukuisia kertoja.

bigche kirjoitti:M.B. skannerin lasin voi pudistaa itse ihan kotikonstein.

Ensinnäkin, filmiskannerisa olevat roskat tuottavat raitoja eikä pilkkuja. Toiseksi, filmiskanneri löytää oikein hyvin myös pienimmätkin filmin pintaan tarttuneet pölyhiukkaset. Puhaltelu ja pensselillä sutiminen tepsii suuriin roskiin, mutta nuo pienimmät ovat joskus tosi tiukassa -> on helpompi antaa periksi ja prikata ne skannatusta kuvasta.

Toisaalta skannerin kanssa tuli opittua, ettei yleensä ollut tarpeen paikkailla kuin kaikkein suurimmat roskat. Pienimmät, pikselin kokoluokkaa olevat roskat eivät valmiista printeistä kuitenkaan erottuneet ja hyvä niin. Isoja roskia (=pakko prikata) kun tuli vastaan aika harvoin, jos jaksoin puhdistaa negat ennen skannausta, mutta noita pieniä oli aina.

Sama pätee digikuviinkin. Omassa kamerassani on pahimmillaan jopa 1/180 s ajalla erottuva kuuma pikseli (punainen), mutta aika harvoin pystyn sen edes löytämään (onnistuu helpoimmin yökuvissa) ja silloinkin se on tosi himmeä ellen sattumoisin katsele alkuperäistä kuvaa 100% koossa tai suurempana. Printeissä en muista sen koskaan näkyneen, mutta yökuvista olenkin sen varmuuden vuoksi siistinyt (jos olen onnistunut löytämään).

Nyt minulla viimeinkin on kädessäni Pentax Optio 330RS, josta en ole onnistunut löytämään viallisia pikseleitä! En tiedä pitäisikö itkeä onnesta vai surusta kun muistaa, että koko prosessi lähti liikkeellee jo viime syyskuun lopussa, eli jo kuukausia sitten.

Voin vain sanoa, että olen oppinut aika lailla digikameroiden laadusta ja suomalaisesta mahantuojasta. Kokemuksen perusteella voisin väittää, että tuskin asian hyväksi olisi paljon tapahtunut ellen olisi ollut yhteydessä suoraan Pentaxin Saksan (Euroopan) edustajaan. Suomessa näyttää vielä olevan usko siihen, että kun asiakkaalle ei vastata niin kyllä se antaa periksi ja unohtaa koko asian. Seuraava kamerani on kyllä sellaiselta valmistajalta, jolla on oma Suomen edustajansa.

Tälläkin listalla on keskusteltu paljon kylmistä/kuumista -pikseleistä ja siitä kuinka häiritseviä ne ovat. Tässä me ihmiset, kuten pikselit, olemme erilaisia. Uskaltaisin kuitenkin odottaa, että 600 euron kamerassa ei ole itsestään värjäytyviä pikseleitä. Jos niitä oletetaan olevan, olisi kyllä digikameran hinta oltava jotain muuta kuin, mitä se on tänään.

Eikö jossain Olymuksen kamerassa mahdollisuus itse "parantaa"kuumat pikselit?

Tässä Foorumilla aiemmin aiheen tiimoilta käytyjä keskusteluja:

http://www.digicamera.net/keskus/viewtopic.php?t=161
http://www.digicamera.net/keskus/viewtopic.php?t=158
http://www.digicamera.net/keskus/viewtopic.php?t=339

18.3.2001 oli diginewseissä juttua näistä asioista, siis
http://www.digicamera.net/dnews01/dnews_0301.htm

Tässä sama sieltä kopioituna (kahdessa vuodessa faktat eivät ole mihinkään muuttuneet...)

"Sain emailin, jossa kerrottiin käytön aikana ilmaantuneista stuck/hot/dead (toimimattomista/kuumista/kuolleista) pikseleistä. Olympus 2000Z, Nikon 990, Sony DSC-P1, kaikilla oli uutena otettu linssisuojus päällä referenssikuva. Tässä kuvassa ei ollut viallisia pikseleitä. Myöhemmin kaikkiin näillä kolmella kameralla otettuihin kuviin oli ilmestynyt ylimääräisiä valkoisia ja värillisiä pisteitä. Tässä oma käsitykseni (otan mielelläni oikaisuja ja uutta tietoa vastaan, en tosiaankaan ole tälläkään alalla mikään asiantuntija).
klo 21:45: Timo Autiokari, http://www.aim-dtp.net/ (Accurate Image Manipulation for Desktop Publishing) lähetti pitkän listan korjauksia epätarkkuuksiin ja virheisiin, olen niistä pahimmat parhaan ymmärrykseni mukaan yrittänyt korjata...

- Ccd-kenno koostuu valoa keräävistä (integroivista) elementeistä ("well", se on teknisesti ottaen kapasitanssi). Valon (fotonien) osuessa elementtiin siihen kertyy sähkövarausta (fotonit muuttuvat eletroneiksi törmatessään elementissä dieletriseen
kerrokseen). Kalliimpien ccd-kennojen elementteihin mahtuu enemmän elektroneja eli niiden dynamiikka on parempi (full-well capacity). Ccd:n lähtösignaali on analoginen jännite

- ADC (analog to digital) saattaa edelleen skaalata signaalia ja sitten muuttaa sen digitaaliseksi. Käsittely, jos sitä on, rajoittuu niin sanottuun double-sampling menetelmään. ADC:n tuottama arvo vastaa elementin vastaanottamaa valomäärää (CCD+ADC:n tuottama kuvainformaatio on lineaarisessa suhteeessa kuvatun kohteen pintojen heijastuskertoimiin ja luminanssiin).

- Kuluttajatason digikameroissa tämä muunnos on 8-bittinen (256 eri tasoa), paremmissa kameroissa 10- tai 12-bittinen (1024 tai 4096 tasoa). Joissakin kuluttajatason digikameroissa on on jo pitkään A/D konversio ollut 10 tai 12-bit, mutta lähtötieto on yleensä vain 8-bit/värikanava. Kannattaa digitalisoida suuremmalla tarkkuudella, koska digitoitua kuvatietoa pitää käsitellä (värimaskin interpolointi ja värigamutin muunnos, värilämpötilan korjaus, siirtofunktio -muunnos). Kun näiden jälkeen digitaalinen data katkaistaan 8-bit/väriin, niin tulos on tarkempi kuin jos laskenta olisi tehty valmiiksi 8-bit -muodossa olevalle datalle

- Itse dynamiikkaan (tummimman ja vaaleimman pisteen eroon) vaikuttaa lähinnä se elektronimäärä, jonka ccd-kennon elementti pystyy tallentamaan. Dynamiikan määrää ccd:n full-well capacity. Bittisyys vaikuttaa vain siihen, että dynamiikan sisällä pystytään tasot jakamaan pienempiin osiin. Mitä enemmän elementtiin "mahtuu" elektroneja sen parempi (dynamiikka kasvaa), kohina pienenee

- viallisia pikseleitä on kahdenlaisia: ns. kuolleita (dead), joissa yksi (tai useampi) ccd-kennon elementti ei toimi koskaan ja ns. kuumia, jotka tulevat näkyviin pitemmillä valotusajoilla. Kuolleet pikselit näkyvät aina samassa kohdassa valotusajasta riippumatta. Niitä ei saisi olla kamerassa yhtään, siis näkyä ulospäin (jos valotusaika on esim. alle 1/5s). Virheettömät CCD:t (grade 0) ovat erittäin kalliita. Kuluttajaluokan kameroissa on virheellisiä elementtejä jopa tuhansia, kameralla on niistä lista ja se interpoloi dataa virheellisten elementtien paikalle viereisten elemettien avulla.

- Valkoinen pikseli syntyy, kun vuotovirta on erittäin suuri. Musta elementti estää yleensä koko loppurivin lukemisen, varaus ei siitä siirry läpi.

- Kuumat pikselit ovat oikeastaan vain kohinaa, ISO-arvon kasvattaminen levittää kuumien pikseleiden vaikutuksen laajemmalti, 1/2s ylöspäin kohinan eli kuumien pikseleiden lisääntyminen on aivan tavallista. ISO-arvon kasvattaminen merkitsee sitä että kennon full-well -kapasitteettia ei käytetä kokonaan hyväksi. Esim. jos kameran perus ISO-herkkyys on 100ASA ja se asetetaan 400ASA -herkkyyteen, niin full-well -kapasiteetistä käytetään vain 1/4 osa ja sitten signaalia skaalataan elektronisesti 4x, siis myös kohina kasvaa 4x. Esimerkki 0.5s - 16s valotusajoista

- Kennon elementti ei vastaa ruudulla näkyvää pikseliä, vaan useampi kennon elementti vaikuttaa yhteen ruudun pikseliin.

- Nikonilla lienee takuuvaihdon ohjearvona, että 1/4s valotusajalla asti ei saisi olla yhtään viallista pikseliä

- Jpg-pakkaus moninkertaistaa viallisen pikselin vaikutuksen

- Viallisten pikseleiden värit vaihtelevat valkoisesta punaiseen, oranssiin ja vihreään. Väri riippuu siitä, minkä värinen pinta sattuu viallisen elementin kohdalle ja minkä värinen maski ko. viallisessa elementissä on. Mikä tahansa väri on mahdollinen (mutta ihminen havaitsee tietyt virheet paremmin kuin toiset)

- Ccd-kennon päälle joutuva pölyhiukkanen vähentäisi lähinnä kohdalle osuvan elementin kirkkautta

- Korjaukseen kameroissa on yleensä kaksi menetelmää, pattern-mask on ccd:n kokoinen tiedosto, joka pitää sisällään kunkin elementin herkkyyden (muuntokertoimen), sen avulla korjataan jokaisen elementin lähtötieto, niin että elementit ovat fotometrisesti toisiinsa verrannolliset. Tämä vähentää kuumien pikseleiden aiheuttamaa ongelmaa. Toiseksi niissä on viallisten elementtien lista ja sen perusteella kuvainfosta hylätään viallisten elementtien tuottama info, joka korvataan viereisistä elementeistä interpoloimalla saadulla arvolla.

- Samassa kohdassa aina näkyvä ruutupikselin kokoinen virhe voi tuntua mitättömältä, mutta tietynlaisissa kuvissa ne näkyvät hyvinkin selvästi
- Yksi syy lisää ostaa kamera Suomesta: itse epäröisin lähettää kamera takuukorjaukseen esim. Saksaan

- Yksittäinen kuva voidaan korjata kloonaamalla lähistöltä muita pikseleitä, massakäsittelyä varten voisi osaava tehdä Photoshopilla actionin

- Lcd-näytössä voi myös olla toimimattomia pikseleitä, mutta niitä saa nähtävästi speksien mukaan muutama ollakin (nehän eivät vaikuta itse kuvaan mitenkään). Kannettavien omistajilla lienee omakohtaisia kokemuksia ilmiön yleisyydestä

- digikameran viallisista pikseleistä, lähinnä Nikon 990 (Bryan D.K. Biggers)

- Dpreview, ensor (CCD/CMOS)

- Dpreview, Olympus-forum, esimerkki sinisestä pikselistä

minun mielestäni hot pikseleistä iniseminen on aika naurettavaa ellei vika ole aivan selvä, yhden kuuman pikselin takia ei kyllä kameraa pidä palauttaa, omassa minoltassani ei kyllä ole laisinkaan kuumia pikseleitä, ainakaan en ole huomannut nopeasti otetussa "mustatestissä".

Ei se kuuma piste siinä vaiheessa naurata, kun kohdalle osuu. Kun kennossa on valkoisena hohtava piste (tai oikeammin neljän pisteen ryväs), se kyllä näkyy vähänkin reilumassa kuvakoossa varsinkin yksiväriselle pohjalle osuessaan. Vielä kun kameran ohjelmisto kompensoi kuuman pisteen kehystämällä sen mustalla... Minulla sattui Olympuksen C50:een sellainen. Koska huolto ei osannut tai halunnut korjata asiaa, kauppias vaihtoi kameran uuteen. Siinä kenno oli paljon parempi - lähinnä kohinaksi tulkittavia pisteitä ja vain pitkillä valotusajoilla.

Kenno kannattaa aina testata ennen kuin kaupat lyö lopulliseti lukkoon. Tätä helpottaa asiointi lähikaupassa tai ainakin kotimaassa.

Voihan sen kennon testata ennen kauppaa, mutta ei se takaa ongelmattomuutta. Omassa G3:ssani kuuma pikseli ilmestyi 1,5 kuukautta käyttöönoton jälkeen. Ensi viikolla meinaan toimittaa kameran huoltoon.

JuhaPulli kirjoitti:Voihan sen kennon testata ennen kauppaa, mutta ei se takaa ongelmattomuutta. Omassa G3:ssani kuuma pikseli ilmestyi 1,5 kuukautta käyttöönoton jälkeen. Ensi viikolla meinaan toimittaa kameran huoltoon.

Juu kuten myös minun G3:ssa, mutta kuumia pikseleitä on 4 ja kiinnitinkin asiaan huomiota vasta kun LCD-näytöön ilmestyi kuuma pikseli (ei itse LCD näyttöön mutta pikselin erottaa näytöstä) ja kun vanhoja kuvia tutkin niin ainakin 1 kuuma pikseli oli ollut ostosta lähtien mutta en ollut kiinnittänyt siihen huomiota. Kameran ostin Tammikuussa. Miten tuo Canonin takuu pelaa, pitääkö mun viedä kamera ostoliikkeeseen ja ne laittaa sen eteenpäin vai?

Miten tuo Canonin takuu pelaa, pitääkö mun viedä kamera ostoliikkeeseen ja ne laittaa sen eteenpäin vai?

Kauppaan ensin, kauppiaalla on oikeus ja velvollisuus hoitaa asia ensisijaisesti kohtuullisessa ajassa. Kauppias todennäköisesti toimittaa sen huoltoon, mutta siitä ei sinulle aiheudu kustannuksia. Takuu on voimassa, mutta tammikuussa ostettuun kameraan pätee myös kuluttajansuojalaki. Jos kuuden kuukauden kuluessa tuotteessa havaitaan vikaa, se on oletettavasti ollut siinä jo ostettaessa.