Why lower resolution sensors are not better in low light

[temama]

Dpreview on pureutunut kuumaan perunaan, huikkasen provosoivalla lööpillä; Why lower resolution sensors are not better in low light!

https://www.dpreview.com/videos/7940373 ... -low-light

Vaikka kehittynyt prosessointiteho antaa potkua highrez kameroille, matalareso kameroilla on silti paikkansa. Ainakin vielä kehityksen nykytasolla, tästä kohtaa matalaresokameroiden eduista;

https://www.youtube.com/watch?v=gAYXFwBsKQ0&t=606s

[Maffer]

Ekojen aaseiskojen kanssa oli jo nähtävissä että a7r downsamplattuna a7s:n resoluution oli aivan yhtä hyvä jos ei parempi.

Matala resoluutio kyllä tulee takaisin mutta aidoilla HDR-kennoilla kun alkuun tekniikka vie liikaa tilaa.

[jaava]

Minulla on nyrkkisääntökäsitys, että:

1. Yhtä valoa keräävää osaa (senseliä) kohti on oltava jotakuinkin vakiomäärä elektronisia komponentteja joiden läpi se kulkee, jotta signaali saadaan A/D-muuntimella digitaalimuotoon. Tällöin jokaista senseliä rasittaa myös sama määrä kohinaa (kaikki elekroniset komponentit kohisee) oli senseli sitten pieni tai suuri varauskyvyltään.
2. Mitä enemmän senseliin mahtuu fotoneita, siis mitä suurempi sen varauskyky on, ja sitä pienemmäksi jää kohinan osuus signaalista ... jos senseliin saadaan vaan tarpeeksi valoa.

Tällöin suureen senseliin ei vähässä valossa saada tarpeeksi fotoneita, jotta sen ominaisuudet tulisi hyödynnettyä. Mutta suuremmasta senselin varauskyvystä on se hyöty, että myös sen dynamiikkaa saadaan suuremmaksi.

Nythän sekä Sony:llä, että Canon:lla on tekniikat, joilla varauksen muunto jännitesignaaliksi tehdään erilailla, jos valoa on vähän (varaus siirretään pienempään kapasitanssiin, jolloin sen aiheuttama jännite on suurempi, jolloin kohinajännite jää suhteessa pienemmäksi), millä saadaan parempi kohinasuhde.

[elmar]

45 Mp ja ISO 12800 > https://tinyurl.com/462utabb . Ei huånå.

Matala reso + kohinattomuus on myytti, joka ei käytännössä pidä paikkaansa. Lisää vaan pikseleitä niin päästään lopuistakin kohinoista eroon. 👍

[jaava]

45 Mp ja ISO 12800 > https://tinyurl.com/462utabb . Ei huånå.

Matala reso + kohinattomuus on myytti, joka ei käytännössä pidä paikkaansa. Lisää vaan pikseleitä niin päästään lopuistakin kohinoista eroon. 👍

Ai tuollainenkin myytti on olemassa.
Matara reso (jos siitä johtuu senselin koon kasvu) merkitsee vain yhden senselin kykenevän keräämään enemmän fotoneita, ennen kuin se alkaa saturoitua. Jolloin on mahdollisuus päästä suurempaan dynamiikkaan.
Tietysti kun varausta on enemmän, kohinakin jää suhteessa pienemmäksi

Kohina johtuu isosta liudasta syitä, jossa pääsääntö on se, että jokainen resistanssi aiheuttaa kohinaa. Senselin koko ei vaikuttane resistanssiin.

[Maffer]

Suhisevia romuja nämä ovat vieläkin. Joko tehdään natiivi ISO100 tai ISO51200+ eikä mitään nykyisenkaltaisia välimalleja.

[aikaarska]

Joo, no kyllä hyvin tehdyllä matalaresokennolla on omat hyötynsä, kuten nopeus ym. Dpreviewn jutussa oli selvitetty hyötyjä...Mutta tottahan se on, että kun kennot paranee ja niiden lukunopeus kasvaa, niin tulevaisuudessa 12mp kinokennot jäävät varmaan historiaan.

[mvert]

45 Mp ja ISO 12800 > https://tinyurl.com/462utabb . Ei huånå.

Matala reso + kohinattomuus on myytti, joka ei käytännössä pidä paikkaansa. Lisää vaan pikseleitä niin päästään lopuistakin kohinoista eroon. 👍

Hyvältä ainakin tuolla nettiresoluutiolla näytti ja yksityiskohtiakin oli sorsassa hyvin nähtävissä. Putsasitko kohinoita millä tavalla?

Merkistä riippumatta, uudet kennot taitavat olla ainakin tärkeimmiltä osilta edeltäjiänsä parempia. Siinä mielessä 100 Mp lähestyvät FF kennolla varustetut kamerat kyllä kiinnostaa. Sellaiselle vaan joutunee ostamaan difraktion takia sen f4 supertelen, joten rahan menoa ei vaan voi estää :).

[elmar]

Hyvältä ainakin tuolla nettiresoluutiolla näytti ja yksityiskohtiakin oli sorsassa hyvin nähtävissä. Putsasitko kohinoita millä tavalla?

Kuva on cropattu 8192 > n.5000 pix ja pienennetty nettiin 1500 pix. Lightroomilla säätelin ja siloittelin, mutta yllättävän vähän ISO 12800:a tarvitsee siivota.

Merkistä riippumatta, uudet kennot taitavat olla ainakin tärkeimmiltä osilta edeltäjiänsä parempia. Siinä mielessä 100 Mp lähestyvät FF kennolla varustetut kamerat kyllä kiinnostaa. Sellaiselle vaan joutunee ostamaan difraktion takia sen f4 supertelen, joten rahan menoa ei vaan voi estää.

Ei jaksa enää raahata niitä isoja valkoisia mörssäreitä, mut RF 400/4 DO IS lienee kohta tulossa...

[jka71]

Ei jaksa enää raahata niitä isoja valkoisia mörssäreitä, mut RF 400/4 DO IS lienee kohta tulossa...

"R7"+ RF 400/4 DO olis kiva yhdistelmä 😉

[ttuplai]

Suhisevia romuja nämä ovat vieläkin. Joko tehdään natiivi ISO100 tai ISO51200+ eikä mitään nykyisenkaltaisia välimalleja.

Kyllä - ja ennen moisen tuloa markkinoille kandee ees kuvata, koska kaikki on p..kaa - paitsi k..si. Nyt vaan köysiin rasvaan ja kaikki porukalla lähipuuhun kiikkumaan.

[Maffer]

No kun kerran ISO100-osasto on poikkeuksetta jalustakamaa, miksi sellaisia oletuksena tehdään edes? Kun se jalusta on aina punainen vaate ja kaikilla kiire.

[ttuplai]

No kun kerran ISO100-osasto on poikkeuksetta jalustakamaa, miksi sellaisia oletuksena tehdään edes? Kun se jalusta on aina punainen vaate ja kaikilla kiire.

Kenellä kaikilla on kiire? Atlantiksessa asuvilla mielikuvitusolennoilla vai perustuuko tää johonkin laajamittaiseen tutkimukseen? Päteekö toi "aina" vain Atlantiksessa vai myös jossakin todellisuudessa missä elävät muutkin kuin sinä?

Mun kuvissa on paljon iso 100:lla otettuja ja pääosin ilman jalustaa - ei poikkeuksetta mut suurin osa. Onko toi ollenkaan mahdollista jos ja ainoastaan Atlantis on olemassa? En ole tarkemmin analysoinut kuis isot jakaantuu, koska iso on se minkä tilanne vaatii - eikä useimmiten edes kovin kiinnostava asia. Jalustaa taasen on aika hankala raahata ihmisten keskellä ja siksi sitä tulee kohtuu vähän käytettyä. Lisäksi valokuvaus ei ole aina se päätapahtuma eli sitä joutuu sopeutumaan siihen. Välillä on vähän hektisempiä tilanteita ja välillä aikaa olis vaikka pystytellä jalustaa - en tosin näe sille juurikaan tarvetta, kun käsivaraltakin onnistuu (varsinkin jos on vakaaja auttamassa). Turha sitä on vaan pystyttämisen ilosta laitella, jotta katu-uskottavuus säilyy dcnetin jäärien silmissä. Mä tosin kuulun siihen koulukuntaan, joka tykkäs kävellä ympyrää, kun tein esim. tutkimustyötä tai opetushommia - sillä on ihan tutkittuja vaikutuksiakin, mut toki olemme erilaisia ja osa kokee suurimmat oivalluksensa sängyssä maatessaan. Jalustakin on vaan yksi työkalu muiden joukossa - joskus tarpeellinen ja välillä vaan tiellä.

Nii et oliks sulla jotain aidosti sanottavaakin vai purnaatko taas maailman pahuutta? Meinaan, et siinä maailmassa missä minä elän kamerat ei oo suhisevia romuja - sanoisin jopa niin, et mun lopputuotteiden kannalta nykyvärkeillä voi vetästä aika huoletta kohtuu laajalla isoalueella ilman, et se näkyy mitenkään tai et kuvia pitäs alkaa erikseen käsittelemään kohinan vuoksi. Kuis sellanen väite koetaan Atlantiksessa? Koska Atlantiksessa tulee kielenkäyttöön mukaan muitakin määreitä kuin romu ja suttu vai mennäänkö noilla karuun loppuun?

[Maffer]

Yksinkertaista tämä on. Sinä et tee natiivi ISO100 kameralla mitään kuin ei kovin moni muukaan. Parempi siis tehdä valmiiksi ADHD-kamera mikä tuottaa keskinkertaista laatua nopeilla suljinajoilla ja siitä laskennallisesti pudottaa ISO6 tai 1 valotuksia yhdistämällä. Panasonicin orgaanisen sensorin kehitelmä alkoi ISO miljoonasta suurin piirtein.

[hkoskenv]

Yksinkertaista tämä on. Sinä et tee natiivi ISO100 kameralla mitään kuin ei kovin moni muukaan.

Kyllä sillä voi ottaa kuvia siinä missä millä tahansa natiivi-iso-kameralla. Natiivi-ISOlla on merkitystä vain aivan äärioloissa, jotka ovat hyvin tarkoitushakuisia. Ja jos rajoja lähdetään hakemaan, aina ne löytyvät

Parempi siis tehdä valmiiksi ADHD-kamera mikä tuottaa keskinkertaista laatua nopeilla suljinajoilla ja siitä laskennallisesti pudottaa ISO6 tai 1 valotuksia yhdistämällä. Panasonicin orgaanisen sensorin kehitelmä alkoi ISO miljoonasta suurin piirtein.

En äkkiseltään löytänyt määritelmää noille ISO-herkkyyksille, mutta eikö miljoonassa tule vastaan jo kvanttimekaniikan rajat? Jokaisen fotonin laskeminen on herkkyyden äärimmäinen raja ja (suodattimettomat) kennot eivät ole kovin kaukana 100 % kvanttihyötysuhteesta. Käsittääkseni nuo miljoonat on keinotekoisesti vahvistettu niin että, jokainen fotoni tuottaa useampia yksiköitä pikselin kirkkauteen. Se on se syy, miksi dynamiikka kärsii isoilla herkkyyksillä.

[Maffer]

Niin siis tämä:
https://news.panasonic.com/global/press ... 214-2.html

Sehän on tuon mukaan myös aito HDR-kenno.

"In-pixel gain switching technology" that can achieve high saturation characteristics

Mikään alue kuvassa ei siis pala puhki kun pikseli adaptoituu valon intensiteettiin kussakin osassa kuvaa. Tällaiset pyyhkivät pöytää nykyisillä romuilla aivan totaalisesti. Ainoa este on se, ettei niitä vielä saa mistään. Videomiehiä saattanee kiinnostaa Global Shutter.