Kroppikertoimen laskeminen

[panasony]

Haluan verrata kännykkäkameroiden kuvanlaatua isompien kameroiden kuvanlaatuun. Joten miten lasketaan tai mikä on kroppikerroin 1/2.5 tuuman ja 1/2.8 tuuman kennoilla?

[olli R]

Haluan verrata kuvaajien tuottamien kuvien laatua keskenään. Miten paljon 28 vuotias on parempi kuin 25 vuotias kuvaaja? Varsinkin verrrattuna 50-vuotiaaseen täysi-ikäiseen?

[Rockford]

1/2.5 kroppikerroin näyttäis olevan noin 6 ja 1/2.8 noin 7: http://photoseek.com/2013/compare-digit ... inch-type/" onclick="window.open(this.href);return false;

[panasony]

Kiitos Rockford hyvästä ja asiallisesta vastauksesta. Sinua aikaisemmin vastannut voisi ottaa sinun vastauksistasi oppia.
OlliR voisi hieman miettiä, miten täällä vastaillaan!! Tuollainen vastaus vaan provosoi, eikä siitä kukaan opi mitään. Täällä on paljon aloittelijoita, joilta ei voi odottaa aina niitä huippu kysymyksiä.
Olitko hieman känniänkyrässä, kun vastasit?

[Juha Sa]

Jos sinä kuvanlaatua haluat vertailla ainoa tapa tehdä se on vertailla lopputulosta eli kameralla otettuja valokuvia.
Suuremman kennon etu kuvanlaatuun saadaan kyllä helposti hukattua huonolla optiikalla.

[Pan]

Jos sinä kuvanlaatua haluat vertailla ainoa tapa tehdä se on vertailla lopputulosta eli kameralla otettuja valokuvia

Siis samaa kohdetta samoissa, vakioiduissa olosuhteissa. Kennon koolla on toki merkitystä, mutta laskeminen on tarpeetonta, koska se ei kerro mitään laadusta. Siis yhtä vähän kuin kuvaajan ikä.

[olli R]

Kiitos Rockford hyvästä ja asiallisesta vastauksesta. Sinua aikaisemmin vastannut voisi ottaa sinun vastauksistasi oppia.
OlliR voisi hieman miettiä, miten täällä vastaillaan!! Tuollainen vastaus vaan provosoi, eikä siitä kukaan opi mitään. Täällä on paljon aloittelijoita, joilta ei voi odottaa aina niitä huippu kysymyksiä.
Olitko hieman känniänkyrässä, kun vastasit?

Kello 7 maanantaiaamuna? Lähinnä kypsä tästä klassisesta kysymyksestä. Tai ei oikeastaan kysyjästä ja kysymyksestä, vaan siitä tahosta, joka on saanut jonkun uskomaan:
a) että kennokoko oikeasti on se tärkein osa kuvanlaatua,
b) että juuri noilla kroppikertoimilla on jotain eroa.

Tapaan provoisoida, koska olisi tärkeää miettiä itse mistä kuvanlaatu koostuu. Jos sinulle vastaisi, että arvot ovat 11 ja 28, niin mitä olisi oppinut (edes silloin, jos ne olisivat olleet oikein). Kännykän tapauksessa jo pelkästään se, kuinka nopeasti ja helposti saat kuvattua meneillään olevan tilanteen vaikuttaa kuvaamisessa onnistumiseen huomattavasti enemmän.

Ja luithan kokonaan tuon linkatun artikkelin?

[apsc]

Kennon koko on tärkeä asia ainakin huonossa valossa kuvatessa.
Aloittaja varmaankin haluaa haarukoida (laskennallisesti), kuinka suuri ero on eri kokoisten kennojen tuottamissa hämärässä otetuissa kuvissa. Monien laadukkaampien pikkupokkarien valovoima on suuri, joten se kompensoi niiden pienen kennon muuten tuottamaa heikompaa kuvaa.

[tehodia]

Jos sinä kuvanlaatua haluat vertailla ainoa tapa tehdä se on vertailla lopputulosta eli kameralla otettuja valokuvia.
Suuremman kennon etu kuvanlaatuun saadaan kyllä helposti hukattua huonolla optiikalla.

Alkuperäisessä kysymyksessä on kerrottu vain yksi muuttuja, kennon koko. Joten oletuksena kaikki muu pysyisi vertailussa samoina (jo teoriassa mahdotonta). Lähtökohtaisesti kennon koon kasvattaminen parantaa hyvän kuvan edellytyksiä, mutta ei noidenkaan kohdalla välttämättä suhteessa 7/6.

Eli siis silti yhtälöön jäisi vielä toinenkin muuttuja, eli esim halutaanko linssin polttoväli pitää samana vaiko kuvan rajaus...?

[apsc]

No verrataan keskenään APS-C-kennolla varustettua järkkäriä, jonka kroppikerroin on 1.6 ja (kitti)linssin valovoima f:3.5.
Verrokkina Samsung Galaxy S7, jonka kroppikerroin 6.7 ja linssin valovoima f:1.7

Noista arvoista voidaan laskea, että Samsung Galaxy S7 häviää noin 2 aukkoa APS-C-kennoiselle f:3.5 järkkärille.

[jopisalo]

tervehdys.
Ollilta on yleensä tullut varsin asiallisia ja perusteltuja vastauksia.Senkin ymmärtää jos jotkut kysymykset hiukan jurputtavat. Olen kuitenkin ymmärtänyt ettei tämä keskustelu niin kiireistä ole,etteikö ehdi aamukahvia juoda ja hiukan heräämisentuskasta rauhoittua ennen tänne kirjoittelua.
Jos edelleen tuntuu levotonta puhinaa vastaa sitte joskus toiste tai ei lainkaan. ( tämä rakentavasti)
Joillakin kommentoijilla, lähinnä tuolla kameravatuloinnissa, olisi myös hyvä jättää yökolmen pohdinnoista jokunen päivänvaloon uuteen harkintaan.

[olli R]

No otetaanpas taas aamumiettimistä, klo on 7.20.

Minulla on digikuva, jossa on riittävästi pikseleitä, esimerkiksi 20 megapikseliä
Printtaan siitä A4-kokoisen kuvan.
Sen jälkeen rajaan siitä noin 30% pois sivumitoista, ja tulostan tästä A4-kokoisen kuvan.

Miten jälkimmäisen kuvanlaatu "häviää" 30%?


Ymmärtäisin kyllä sen, että pikselien vähentyessä käytettävissä oleva maksimiresoluutio pienenee, mutta kun samassa vertailun "kaavassa" on mukana valovoima, joka siis kertoo kuvapinta-alayksikölle siirtyvästä valon määrästä, eikä liity mitenkään resoluutioon. Ja selvästikin jälkimmäisen kuvan täytyy hämärtyä pimeämmäksi, koska kroppaus liittyy hämäräkuvausominaisuuksiin.

Oikeasti sitä eroa tulee lähinnä, kun kohina nousee periaatteessa enemmän esille, kun kuvaa suurennetaan enemmän, mutta muistuttaisin, että se kohina on jo siellä digikuvassa ennen kroppaustakin.

Kun puhutaan kennon pienemisen aiheuttamista ongelmista, yleensä kyllä puhutaan kennon yksittäisen sensorin koon pienenemisestä. Ja jostain syystä kukaan ei koskaan laske niitä tai kysy valoa keräävän pinnan kokoa. Eikä huomioi teknologiaa (esim. ns. taustavalaisua). Tai optiikan laatua. Tai mieti mitä hän itse oikeasti kuvaa ja onko tuolla asialla jotain vahvaa merktystä siihen.

Tai yleensä sitä, onko saatava kuvan tekninen "laatu" jo ihan riittävää siihen omaan kuvaamiseen. Vähän niin kuin miettisi, riittääkö rallitehoinen ja -varusteltu auto omaan kulkemiseen, vai pitäisikö kuitenkin ostaa Rolls-Royce. Vai menisikö työmatkat Opelillakin?

Eli jos sanoo, että kännykkä häviää 2 aukkoa, niin olisi kyllä hyvä tietää, että se olettaa kennojen tekniikan olevan samaa, kokonaispikselimäärän olevan sama, kennon pinta-alan valonkeräyssuhteen olevan sama ja olosuhteissa, jossa valoa on sen verran vähän, että joudutaan käyttämään kameran optiikan maksimiaukkoa. Lisäksi olisi syytä kertoa, että tuo häviäminen tulee esille siinä, että kuvan hämärissä kohdissa kohina-signaali suhde kasvaa ja näissä kohdissa kohinaa voi tulla enemmän näkyville lopullisessa kuvassa, jos kuvaa katsoo täysikokoisena.

Kuten sanottu, tässä tapauksessa ei ole kysyjän vika. Tosin kysymyksen esittäjän kannattaisi miettiä, mitä hänen saamansa luku oikeasti tarkoittaa, mihin se vaikuttaa.

[SuperDrive]

Haluan verrata kännykkäkameroiden kuvanlaatua isompien kameroiden kuvanlaatuun. Joten miten lasketaan tai mikä on kroppikerroin 1/2.5 tuuman ja 1/2.8 tuuman kennoilla?

Kun kennokoko on pienempi kuin 1/2 tuumaa, voi tuumalle käyttää arvoa 18 mm ja jos se on suurempi kuin 1/2 tuumaa, niin 16 mm. Kroppikertoimen sitten voi laskea jakamalla 43,26 kennon koolla, esim.
43,26 mm / (18 mm / 2.5) = 6.008. 43,26 / (18 / 2.8) = 6.73.

Toinen ja usein parempi tapa on katsoa polttovälin kinovastaavuus ja todellinen polttovälii ja jakaa ne. Jälkimmäinen voi olla exif-tiedostoissa.

[SuperDrive]

Ymmärtäisin kyllä sen, että pikselien vähentyessä käytettävissä oleva maksimiresoluutio pienenee, mutta kun samassa vertailun "kaavassa" on mukana valovoima, joka siis kertoo kuvapinta-alayksikölle siirtyvästä valon määrästä, eikä liity mitenkään resoluutioon. Ja selvästikin jälkimmäisen kuvan täytyy hämärtyä pimeämmäksi, koska kroppaus liittyy hämäräkuvausominaisuuksiin.

Oikeasti sitä eroa tulee lähinnä, kun kohina nousee periaatteessa enemmän esille, kun kuvaa suurennetaan enemmän, mutta muistuttaisin, että se kohina on jo siellä digikuvassa ennen kroppaustakin.

Aivan, kohina tulee esiin enemmän ja tämän estämiseksi joudut kuvaamaan sen kroppikuvan pienemmällä ISO-arvolla. Jotta voit pitää valotusajan samana, pitää sitten avata aukkoa suuremmaksi. Tästä on kyse näissä vastaavuuksissa. Vastaavuudet eivät ole mitään todellisia vaan ne ovat laskentakaavoja, joilla voi verrata eri kennokokoja.

Siis jos haluaa tietää vastaavuudet pienemmälle kennolle kerro polttoväli ja aukko kroppikertoimella ja ISO-arvo kroppikertoimen neliöllä. Jos siis ISO on 100 ja kroppikerroin 6, vastaa tämä laatua, jonka täyskennolla saa arvolla ISO 3600.

Kun puhutaan kennon pienemisen aiheuttamista ongelmista, yleensä kyllä puhutaan kennon yksittäisen sensorin koon pienenemisestä. Ja jostain syystä kukaan ei koskaan laske niitä tai kysy valoa keräävän pinnan kokoa. Eikä huomioi teknologiaa (esim. ns. taustavalaisua). Tai optiikan laatua. Tai mieti mitä hän itse oikeasti kuvaa ja onko tuolla asialla jotain vahvaa merktystä siihen.

Pikselien koko ei ratkaise, kennon koko on oleellinen. Pikselien koko liikuttaa vain niitä, jotka tihrustavat kuvia 1:1 suhteella. Tottakai silloin pienempi pikselimäärä näyttää paremmalta.

Keinojen laaduissa ym. voi toki olla eroa, mutta ennen kuin tätä alkaa miettiä, on hyvä saada nämä kokolaskelmat kuntoon. Sitten voi miettiä vaikuttaako kennon laatu aukon suuntaan tai toiseen.