Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Laitampa vielä yhden ketjun tähtitaivaan kuvaamisesta.

Viikonloppuna (jos kelit sallii) olis tarkoitus suunnata pois kaupungin valoista ikuistamaan syksyinen linnurata. Olen kuvaillut jonkin verran tähtitaivasta ja perusteet ovat hanskassa, mutta ajattelin nyt yrittää saada linnunradasta niin hyvä otos kuin tekniikka antaa myöden.

Käytössä on D800+14mm samy. Tarkoitus on ottaa jalustalta puolisenkymmentä 30s. ruutua ja kokeilla pinoamista jälkkäsittelyssä. Lähinnä mietityttää että jos tarkoitus on saada mahdollisimman paljon sävyjä ja erottelua linnunradasta niin kannattaako nostaa kameran ISOa vai nostaa lightroomissa valotusta. Esim. ISO3200 ja aukon verran valotusta plussalle LR:ssä vai suoraan ISO 6400 kamerassa...

Mielipiteitä ja kommentteja kaivataan...

Ekana tuli mieleen, että miten saat tähdet pysymään pisteinä? 30s voi vielä tuolla kombolla mennä, mutta 150s ne eivät kyllä pysy paikallaan..

TiRy kirjoitti:Ekana tuli mieleen, että miten saat tähdet pysymään pisteinä? 30s voi vielä tuolla kombolla mennä, mutta 150s ne eivät kyllä pysy paikallaan..

Eihän ne pysykkään, mutta photarissa noi ruudut voi kohdistaa auto align toiminnolla ja maskata etualan...

Voin heittää sulle ihan käytännön esimerkkiä, josta kenties voi huomioida jotain

Täysin sama D800+Samy 14mm-kombo.

Aukko molemmissa f/2.8.

ISO6400, 30s, -2 EV lightroomissa:

http://try.kuvat.fi/kuvat/Forum/ISO6400,+30s.jpg

ISO2000, 6s, +2 EV lightroomissa:
[/img]
http://try.kuvat.fi/kuvat/Forum/ISO2000,+6s.jpg

Mitään muuta ei oo LR:ssä tehty, kuin exposurea nostettu ja laskettu.

Sanoisin, että mielummin valottaa yli ja laskee sitten jälkikäteen, kun että valottaa ali ja nostaa :)

Tässä tuo ISO6400 kuva pikkusäädöin, otettu puolipilvisenä yönä, kun kuu oli juuri nousemassa:


http://try.kuvat.fi/kuvat/Forum/_TRY4420.jpg

Linkissä täysikokoinen.

Kiitos paljon valaisevasta esimerkistä.

Ja vielä aihetta sivuten vanha kuva täsmälleen samalta reissulta (en tiedä miksi nuo pelkän taivaan kuvat edes otin) yksi ruutu:



Ja 100% cropit 2.8 ja 4.5 aukoilla, joista näkee tuon lasin piirtoa:



Omalla vaatimattomalla mittapuulla onhan tuo perkeleen terävä lasi.. Katselukoossa hyvä kun kauimpia rankoja erottaa, mutta 100% kuvassa näkee oksatkin. Sama etualalla n. 10-20m päässä olevan pikkumännyn kans. Cropista saa melkeen neulasia laskettua.

herkkyyttä ei kannata turhaan nostaa yli neljänsadan, palaa vain tähdet värittömiksi läiskiksi.

janne. kirjoitti:herkkyyttä ei kannata turhaan nostaa yli neljänsadan, palaa vain tähdet värittömiksi läiskiksi.

Tuota noin...2.8/ISO400/30s mahtanee jäädä ruutu aika pimeäksi....

Jos linnunradan meinaa kuvaan saada täytyy taivas olla mahdollisimman musta, ei kuunvaloa, ei revontulia.

Stellariumilla (http://www.stellarium.org/fi/) näkee mistä suunnasta linnunrata tulee näkyviin ja mistä suunnasta ja mihin aikaan kuu nousee.

ISO 3200 f2.8 ja valotusaika 15s->

Toki valotuksia voi pinotakin, minä en ole saanut niitä ohjelmia kunnolla toimimaan Win10:ssä.

puuhapete kirjoitti:

janne. kirjoitti:herkkyyttä ei kannata turhaan nostaa yli neljänsadan, palaa vain tähdet värittömiksi läiskiksi.

Tuota noin...2.8/ISO400/30s mahtanee jäädä ruutu aika pimeäksi....

ei haittaa mitään, lighroomissa tai missä vaan exposure+ niin monta aukkoa kuin haluaa

Kävin toissayönä kuvaamassa. Nyt on tosi hyvä aika kun on pimeää, kuu pienenä, eikä ole edes kylmä.

Alla oleva kuva on otettu arvoilla ISO12800 / f/3.2 / 20 sek. Tuli tuon herkkyyden kanssa ehkä hieman liioiteltua, Nikon Df:n sweet spot taitaa olla ISO6400 - siitä valotusta voi korjata helposti pari aukkoa isommalle jos on tarvis. ISO12800 tuottaa yleensä oikeamman valotuksen, mutta säätövara on vastaavasti pienempi.

Jos jotain erityisesti Nikoneista jäi ikävä niin D4:n kennoa. Se on oikein hyvä peli noihin kuviin.

Hyvin on nomadilla linnunrata esillä. Tänään olis tarkotus lähtä kokeilemaan mihin D800 ja samyang pystyy. 14mm/2.8/35s. olis lähtökohta. Tohon sitten testaan ISO 1600, 3200 ja 6400. Jokaisella asetuksella viisi valotusta niin pääsee testaamaan pinoamisen vaikutusta kohinaan. Tuossa on hyvä video aiheesta https://youtu.be/Rydg7JGTAbw

Kattelin valosaastekartasta ja stellariumilla että tuossa Muhoksen ja Utajärven välillä olis kohtuu pimeetä ja linnunradan suunnassa ei pitäisi kajastaa isompia valoja.

puuhapete kirjoitti:

janne. kirjoitti:herkkyyttä ei kannata turhaan nostaa yli neljänsadan, palaa vain tähdet värittömiksi läiskiksi.

Tuota noin...2.8/ISO400/30s mahtanee jäädä ruutu aika pimeäksi....

Näin tähtikuvauskäytössä ja D800:lla ylipäätään ei oikeastaan kannata lähteä boostamaan herkkyyttä. Herkkyyden nosto ns unity gain arvon jälkeen (1 e-/ADU jossain ISO300-400 välissä) ei tuota muuta kuin kohinan kasvun.

Eli suomeksi sanottuna; ISO400 saattaa olla pimeä kameran ruudulla, mutta tiedosto sisältää puhtaampaa dataa kuin ISO1600/3200:lla, joka tietysti näyttää kirkkaammalta. Kannattaa muistaa että herkkyyden nosto ei taio parempaa kuvaa vaan se boostaa sekä haluttua signaalia että kohinaa. Ainoa mikä oikeasti merkitsee on fotoneiden keräys kennolle, eli valotusaika.

Jos lämpökohina eliminoidaan jäähdytyksellä saadaan seuraava sarja:

Kuvassa ovat sekaisin Nikon D600 ISO500, ISO800 ja ISO1600 valotukset käsiteltynä samaan kirkkauteen. Valotusaika oli muistaakseni 10min kapeakaistasuotimella.

Kun kuvien kohina analysoidaan niin saadaan seuraava kuvaaja:


Summa summarum: Jos kantti kestää ja uskot teoriaan niin valota matalalla herkkyydellä mikäli kamerassasi on Exmor-kenno.

Ps. Koittakaa pitää kuvat kohtuullisen kokoisina niin teksti ei muutu vaikealukuiseksi.

hrKuulapaa kirjoitti:

puuhapete kirjoitti:

janne. kirjoitti:herkkyyttä ei kannata turhaan nostaa yli neljänsadan, palaa vain tähdet värittömiksi läiskiksi.

Tuota noin...2.8/ISO400/30s mahtanee jäädä ruutu aika pimeäksi....

Näin tähtikuvauskäytössä ja D800:lla ylipäätään ei oikeastaan kannata lähteä boostamaan herkkyyttä. Herkkyyden nosto ns unity gain arvon jälkeen (1 e-/ADU jossain ISO300-400 välissä) ei tuota muuta kuin kohinan kasvun.

Eli suomeksi sanottuna; ISO400 saattaa olla pimeä kameran ruudulla, mutta tiedosto sisältää puhtaampaa dataa kuin ISO1600/3200:lla, joka tietysti näyttää kirkkaammalta. Kannattaa muistaa että herkkyyden nosto ei taio parempaa kuvaa vaan se boostaa sekä haluttua signaalia että kohinaa. Ainoa mikä oikeasti merkitsee on fotoneiden keräys kennolle, eli valotusaika.

Jos lämpökohina eliminoidaan jäähdytyksellä saadaan seuraava sarja:

Kuvassa ovat sekaisin Nikon D600 ISO500, ISO800 ja ISO1600 valotukset käsiteltynä samaan kirkkauteen. Valotusaika oli muistaakseni 10min kapeakaistasuotimella.

Kun kuvien kohina analysoidaan niin saadaan seuraava kuvaaja:


Summa summarum: Jos kantti kestää ja uskot teoriaan niin valota matalalla herkkyydellä mikäli kamerassasi on Exmor-kenno.

Ps. Koittakaa pitää kuvat kohtuullisen kokoisina niin teksti ei muutu vaikealukuiseksi.

Varmistan nyt vielä että puhutaan samasta asiasta. Mulla ei ole vielä seurantalaitteistoa, joten en voi ottaa paljoa yli 30 sekunnin valotuksia jos haluan tähtien pysyvän pistemäisinä. Oletko siitä huolimatta sitä mieltä että kannattaa kuvata esim. ISO400. Tämähän tuottaa niin pimeän ruudun, että tähtiä tuskin näkyy ja vaatii valotuksen noston tappiin jälkikäsittelyssä....

puuhapete kirjoitti:

hrKuulapaa kirjoitti:

puuhapete kirjoitti: Tuota noin...2.8/ISO400/30s mahtanee jäädä ruutu aika pimeäksi....

Näin tähtikuvauskäytössä ja D800:lla ylipäätään ei oikeastaan kannata lähteä boostamaan herkkyyttä. Herkkyyden nosto ns unity gain arvon jälkeen (1 e-/ADU jossain ISO300-400 välissä) ei tuota muuta kuin kohinan kasvun.

Eli suomeksi sanottuna; ISO400 saattaa olla pimeä kameran ruudulla, mutta tiedosto sisältää puhtaampaa dataa kuin ISO1600/3200:lla, joka tietysti näyttää kirkkaammalta. Kannattaa muistaa että herkkyyden nosto ei taio parempaa kuvaa vaan se boostaa sekä haluttua signaalia että kohinaa. Ainoa mikä oikeasti merkitsee on fotoneiden keräys kennolle, eli valotusaika.

Jos lämpökohina eliminoidaan jäähdytyksellä saadaan seuraava sarja:

Kuvassa ovat sekaisin Nikon D600 ISO500, ISO800 ja ISO1600 valotukset käsiteltynä samaan kirkkauteen. Valotusaika oli muistaakseni 10min kapeakaistasuotimella.

Kun kuvien kohina analysoidaan niin saadaan seuraava kuvaaja:


Summa summarum: Jos kantti kestää ja uskot teoriaan niin valota matalalla herkkyydellä mikäli kamerassasi on Exmor-kenno.

Ps. Koittakaa pitää kuvat kohtuullisen kokoisina niin teksti ei muutu vaikealukuiseksi.

Varmistan nyt vielä että puhutaan samasta asiasta. Mulla ei ole vielä seurantalaitteistoa, joten en voi ottaa paljoa yli 30 sekunnin valotuksia jos haluan tähtien pysyvän pistemäisinä. Oletko siitä huolimatta sitä mieltä että kannattaa kuvata esim. ISO400. Tämähän tuottaa niin pimeän ruudun, että tähtiä tuskin näkyy ja vaatii valotuksen noston tappiin jälkikäsittelyssä....

Kennon kapturoimien fotoneiden määrä pysyy samana 30 sekunnin valotuksen aikana yllä mainituista herkkyyksistä huolimatta. Se mikä muuttuu on signaalin monistussuhde.

Eli yksinkertaistettuna:

Matalalla herkkyydellä (ISO400) boostaat signaalin itse jälkikäsittelyssä ja voit tehdä sen selektiivisesti vain halutulle signaalille.

Korkealla herkkyydellä (>ISO1600) kamera boostaa kaiken signaalin, sekä haluttu että kohina, ennen datan kirjoitusta kortille.

On helpompaa käyttää korkeaa herkkyyttä, jolloin kuva on heti "kirkas", mutta jos haluat parasta laatua niin silloin on paras pitäytyä matalissa herkkyyksissä esim ISO400. Matalan herkkyyden signaalin käsittely vaatii selvästi enemmän työtä, joten älä heitä heti kirvestä kaivoon ;)

EDIT:
Parin Nikon rungon unit gain ISO-herkkyydet:
D5100 ISO300
D600/D610 ISO460
D800 ISO320

Eli näiden alle ei kannata mennä himmeiden kohteiden kanssa sillä silloin kamera "hukkaa" fotoneita, vaikkakin pikselikaivon kapasiteetti eli dynamiikka onkin hiukan parempi.

Tee ihmeessä pari testiä ja laita tuloksia tänne :)

2.8 ja 30sek tuottaa hyvin tähtiä ISO 400:lla. Diafilmien aikaan kuvasin 15sek ajoillakin tähtitaivasta. Linnunrataa ei sen ajan vehkein tietenkään saanut nousemaan esille. Digi on eri.

Kokeilu ei paljoa maksa. Siitä vaan räpsimään kuvia eri herkkyyksillä ja ajoilla. Ei se linnunrata sieltä hetkessä karkuun lähde.

Olin ottanut tuon edellisen sivun kuvan ISO12800 herkkyydellä, mikä oli kyllä hiukan liikaa. Mielestäni Nikon Df:n sweet spot on ISO6400, tai ehkä ISO3200. Kokeilemalla selviää oman kameran ominaisuudet. Tuntuu kuitenkin likimain toivottomalta, että alle ISO1600:n näitä kuvattaisiin - valotuksenkorjaukset ovat silloin aika huimia.

Kohinan kannalta tärkeää on, ettei anna kameran kennon lämmitä. Livevjuun pitäminen jatkuvasti päällä ei ole fiksua. Ei myöskään kannata aivan sarjakuvauksella kuvia ottaa. Kennon lämpeneminen heikentää herkkyysominaisuuksia helposti aukon verran, ellei enemmänkin.

Olen myös himmentänyt hiukan, esim f/3.5. Tämä ihan optisista syistä vaikka Nikonin 14-24 millistä pidetään melko hyvänbä objektiivina. Jos kuva-alalla on muitakin kohteita kuin tähdet, kuten minun kuvassa on, niin himmentämistä voi perustella myös terävyysalueen takia.

30 sek valotus alkaa mielestäni aiheuttaa tähtien venymistä myös 14mm polttovälillä. 20 sek on varman päälle.

hrKuulapaa kirjoitti:
Kennon kapturoimien fotoneiden määrä pysyy samana 30 sekunnin valotuksen aikana yllä mainituista herkkyyksistä huolimatta. Se mikä muuttuu on signaalin monistussuhde.

Eli yksinkertaistettuna:

Matalalla herkkyydellä (ISO400) boostaat signaalin itse jälkikäsittelyssä ja voit tehdä sen selektiivisesti vain halutulle signaalille.

Korkealla herkkyydellä (>ISO1600) kamera boostaa kaiken signaalin, sekä haluttu että kohina, ennen datan kirjoitusta kortille.

On helpompaa käyttää korkeaa herkkyyttä, jolloin kuva on heti "kirkas", mutta jos haluat parasta laatua niin silloin on paras pitäytyä matalissa herkkyyksissä esim ISO400. Matalan herkkyyden signaalin käsittely vaatii selvästi enemmän työtä, joten älä heitä heti kirvestä kaivoon ;)

EDIT:
Parin Nikon rungon unit gain ISO-herkkyydet:
D5100 ISO300
D600/D610 ISO460
D800 ISO320

Eli näiden alle ei kannata mennä himmeiden kohteiden kanssa sillä silloin kamera "hukkaa" fotoneita, vaikkakin pikselikaivon kapasiteetti eli dynamiikka onkin hiukan parempi.

Tee ihmeessä pari testiä ja laita tuloksia tänne :)

No tätähän alunperin lähdinkin kysymymään, että kannattaako kuvata pienemmällä ISOlla ja jälkikäsittelyssä nostaa valotusta, mutta ohjeet on ollut tähän saakka päivastaisia.

Riittääkö tähän tarkoitukseen LR:n ja Photoshopin ominaisuuudet vai onko tarkoitukseen parempia softia?

Hommaan on kaksi eri lähestymistapaa, joista korkealla herkkyydellä valottaminen on suoraviivaisempaa kuin yksittäisten valotusten pinoaminen.

Kokeile ladata DSS, se on ilmainen kohdistus ja pinoamissofta.
http://deepskystacker.free.fr/english/index.html

Voin myös pinota kuvasi vähän raskaammalla softalla jos laitat ne jakoon.

Kuvien ottoon liittyen: Ota mahdollisimman monta valotusta.