Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Tuli tuossa mieleen kun viimeksi kasasin hiki hatussa studiovaloja ja räpsin kuvia, että tämän päivän työnkulku valokuvauksessa on ainakin itellä painottunut entistä enemmän sinne jälkikäsittelyn puolelle. Tarkoitan tällä kuvaushetkellä tehdyn valaisun hienosäädön ja jälkikäsittelyssä tehdyn viilauksen välistä suhdetta.

Nykyään käytän henkilökuvauksessa ihan perusvalaisua ja kuvaustilanteessa pyrin mahdollisimman varmaan ja tasaiseen valaisuun. Näin mulla jää aikaa enemmän mallin ohjaamiseen ja muuhun kuin itse valojen siirtelyyn ja kokeilemiseen.

Sitten jälkikäsittelyssä saan rauhassa rakentaa kuvaan sellaisen "valaisun" kuin haluan. Tämän päivän jälkikäsittely kun mahdollistaa kaikenlaista. Tietenkään kaikkea ei voi jälkikäteen tehdä vaan vaaditaan se perusvalaisu lähtökohdaksi, mutta ymmärtänette varmaan mitä ajan takaa.

Mitä mieltä porukka on asian tiimoilta? Onko mielipiteitä puoleen tai toiseen?

Tee niin, kuin parhaaksi näet ja saat mieleisesi lopputuloksen.

Kapa

kapama-7 kirjoitti:Tee niin, kuin parhaaksi näet ja saat mieleisesi lopputuloksen.

Kapa

Kysymys ei varsinaisesti ollut kysymys vaikka kysymys olikin :) Tarkoitus oli vain herättää keskustelua asian tiimoilta...keskustelupalstalla kun ollaan...

Itse en rakenna jälkikäsittelyssä valaistusta (paitsi vinkkua saattaa tulla), mutta muuten olen kanssasi samoilla linjoilla. Esim. ei ole kamalasti tullut käytettyä dodgea tai burnia muotojen korostamiseen. Se näyttää aina melko rujolta kun olen lähtenyt sutimaan joten antaapa olla :)

Monimutkaiset valosetupit aiheutavat lisärajoitteita kuvauksen yhteydessä. Malli ei saa liikkua lähellekään niin vapaasti jos valoja on enemmän ja mallinohjaus hankaloituu huomattavasti.

Minä harvoin valaisen, katselen vain jo valmista valaisua.

Ville^K kirjoitti:Itse en rakenna jälkikäsittelyssä valaistusta (paitsi vinkkua saattaa tulla), mutta muuten olen kanssasi samoilla linjoilla. Esim. ei ole kamalasti tullut käytettyä dodgea tai burnia muotojen korostamiseen. Se näyttää aina melko rujolta kun olen lähtenyt sutimaan joten antaapa olla :)

Monimutkaiset valosetupit aiheutavat lisärajoitteita kuvauksen yhteydessä. Malli ei saa liikkua lähellekään niin vapaasti jos valoja on enemmän ja mallinohjaus hankaloituu huomattavasti.

Ite oon opetellut lightroomin paikallisilla säädöillä hienosäätämään valotusta ja mielestäni saan ihan kohtuullista jälkeä aikaseksi..

Laita jotain ennen/jälkeen kuvia, mitä olet studiossa ottanut ja mikä on ollut lopputulos esimerkiksi Lightroom -käsittelyn jälkeen?

Kiinnostaisi tietää, kun itsekin tuota studiotouhua ihan harrastusmielessä kokeilen ja täsmällinen valaisu on melko vaikeaa, varsinkin kun käytän salamalaitteita ilman muotoiluvaloa niin menee aika kokeiluksi.

Studiokuvat valaistaan synkassa olevilla studiosalamoilla valmiiksi, vinjetointia usein lisätään. Kuvat viimeistellään mutta valaisulle ei tehdä mitään, joskus taustaa tummennetaan/vaalennetaan.

Hannu KH kirjoitti:Studiokuvat valaistaan synkassa olevilla studiosalamoilla valmiiksi, vinjetointia usein lisätään. Kuvat viimeistellään mutta valaisulle ei tehdä mitään, joskus taustaa tummennetaan/vaalennetaan.

Uskoisin sun olevan pitkänlinjan valokuvaajia ja olet tottunut pelaamaan valojen kanssa enemmän kuin jälkikäsittelyssä nysväämiseen. Vai olenko väärässä?

Luulisin että sellaiset kuvaajat jotka ovat aloittaneet ennen digiaikaa vannovat enemmän sen nimeen että kuvan pitää tulla mahdollisimman valmiina kamerasta. En tarkoita että arvottaisin kumpaakaan tyyliä paremmaksi vaan ihan mielenkiinnosta tässä heitän legendaa....

hattumies kirjoitti:Laita jotain ennen/jälkeen kuvia, mitä olet studiossa ottanut ja mikä on ollut lopputulos esimerkiksi Lightroom -käsittelyn jälkeen?

Kiinnostaisi tietää, kun itsekin tuota studiotouhua ihan harrastusmielessä kokeilen ja täsmällinen valaisu on melko vaikeaa, varsinkin kun käytän salamalaitteita ilman muotoiluvaloa niin menee aika kokeiluksi.

Tuossapa olis yks esimerkki...kohtuu miedolla valotuksen viilailulla..

puuhapete kirjoitti:
Uskoisin sun olevan pitkänlinjan valokuvaajia ja olet tottunut pelaamaan valojen kanssa enemmän kuin jälkikäsittelyssä nysväämiseen. Vai olenko väärässä?

Luulisin että sellaiset kuvaajat jotka ovat aloittaneet ennen digiaikaa vannovat enemmän sen nimeen että kuvan pitää tulla mahdollisimman valmiina kamerasta. En tarkoita että arvottaisin kumpaakaan tyyliä paremmaksi vaan ihan mielenkiinnosta tässä heitän legendaa....

Vaikka jonkunverran on tullut opittua kuvankäsittelyä vuosien mittaan, niin osaan paremmin tehdä kuvat kuvaushetkellä. Kun muille tekee, niin aika on rahaa ja koneella tehdään vain se, mitä kuvaushetkellä ei voida tehdä.
Toki riippuu kuvausaiheesta ja tilanteista kuinka mennään. Viimeaikoina oon käyttänyt Wi-fi-korttia ja tablettia kuvien katsomiseen kuvaustilanteessa.
Studiosalamoiden tehoja säätelen läppäriltä.

Hannu KH kirjoitti:

puuhapete kirjoitti:
Uskoisin sun olevan pitkänlinjan valokuvaajia ja olet tottunut pelaamaan valojen kanssa enemmän kuin jälkikäsittelyssä nysväämiseen. Vai olenko väärässä?

Luulisin että sellaiset kuvaajat jotka ovat aloittaneet ennen digiaikaa vannovat enemmän sen nimeen että kuvan pitää tulla mahdollisimman valmiina kamerasta. En tarkoita että arvottaisin kumpaakaan tyyliä paremmaksi vaan ihan mielenkiinnosta tässä heitän legendaa....

Vaikka jonkunverran on tullut opittua kuvankäsittelyä vuosien mittaan, niin osaan paremmin tehdä kuvat kuvaushetkellä. Kun muille tekee, niin aika on rahaa ja koneella tehdään vain se, mitä kuvaushetkellä ei voida tehdä.
Toki riippuu kuvausaiheesta ja tilanteista kuinka mennään. Viimeaikoina oon käyttänyt Wi-fi-korttia ja tablettia kuvien katsomiseen kuvaustilanteessa.
Studiosalamoiden tehoja säätelen läppäriltä.

Näin se menee. Itellä on alusta asti ollut tuo kuvankäsittelypuoli suht hyvin hallussa ja taas koen haasteellisempana osa-alueena juuri tuon kuvaustilanteen hektisyyden ja valojen kanssa pelaamisen. Tästä johtuen omassa työnkulussani säästän aikaa nimenomaan juuri toisinpäin eli kuvaustilanteessa mennään varmalla perusvalaisulla ja sitten hiukan enemmän nysvätään adoben tuotteiden kanssa.

Käsittelystä vielä.
Oon ehkä jonkinsortin perintinen muotokuvaaja, eli tulee korjailtua kuvia samaan tyyliin kuin muotokuvaajat ovat tehneet viimeisten vuosikymmenten aikana filmille. Itsekkin 67 negoja oon pensselillä ja korjailuväreillä retusoinut, ei tule niitä aikoja ikävä.
Luonnollisuus pitää säilyä, mutta häiritseviä yksityiskohtia voi poistaa. Valaisukin vaikuttaa jälkityön määrään.
Nikin ja onOnen ohjelmat CC:n kanssa päivittäisessä käytössä.

todella mukava aihe. ite jos haluan kikkailla omia harrastekuvia niin kikkailua kuvankäsittelyllä. jos menee muille niin perusta kuitenkin valoilla, millä voikin tehä vaikka ja mitä ja sen jälkeen pientä lr muokausta.

Esim. ei ole kamalasti tullut käytettyä dodgea tai burnia muotojen korostamiseen. Se näyttää aina melko rujolta kun olen lähtenyt sutimaan joten antaapa olla :)

ite pikkuhiljaa opetellut ja pirun hyvä työkalu. kannattaa ehdottomasti opetella. aika paljon käytetään isoissa mainos photaroinneissa. joten itelle pikku hommiin huipputyökalu, tietenkin varoen ettei lähe lapasesta.

loratsu kirjoitti:todella mukava aihe. ite jos haluan kikkailla omia harrastekuvia niin kikkailua kuvankäsittelyllä. jos menee muille niin perusta kuitenkin valoilla, millä voikin tehä vaikka ja mitä ja sen jälkeen pientä lr muokausta.

Esim. ei ole kamalasti tullut käytettyä dodgea tai burnia muotojen korostamiseen. Se näyttää aina melko rujolta kun olen lähtenyt sutimaan joten antaapa olla :)

ite pikkuhiljaa opetellut ja pirun hyvä työkalu. kannattaa ehdottomasti opetella. aika paljon käytetään isoissa mainos photaroinneissa. joten itelle pikku hommiin huipputyökalu, tietenkin varoen ettei lähe lapasesta.

Mukava että poikii keskustelua. Jännä homma että mulla toi logiikka on toisinpäin. Eli jos kuvaan jotain omaksi ilokseni niin silloin saatan nysvätä ja kokeilla valoja vaika tuntikausia, mutta jos pitää kuvata jollekkin muulle niin mennään perusvarmalla setupilla ja sitten jälkikäsittelyssä rauhassa se lopullinen kuva.

Selvennykseksi vielä että en tarkoita sitä että valaisu saa olla ihan miten sattuu vaan sitä että sellainen valaisu mikä antaa anteeksi mallin pienet liikkumiset...yleensä tällainen valaisu tuottaa suht tasaista ja latteaa valoa, jonka sitten viilaan jälkikäsittelyssä.

Varsinaisesti mitään valonlähdettä en pyri korvaamaan jälkikäsittelyssä vaan jos tarkoitus esim kolmella tai useammalla niin se valaistaan niin monella valolla mutta valojen asettelussa pyrin siihen että ne antavat mahdollisimman paljon liikkumavaraa siten että niitä ei tarvi siirrellä heti jos malli liikkuu millinkin.

Jatketaan vielä esimerkin avulla. Eli jos haluan vaikka mallin varjopuolelle kesken session enemmän varjoa en ala asentelemaan mustia "heijastimia" tai siirtelemään valoja vaan hoidan asian lightroomissa käyttämällä liukutyökalua tai jos en halua taustaan samaa efektiä niin adjustment työkalua kasvojen sille osalle mihin haluan vaikutuksen.

Ovat mielestäni yhtä tärkeitä, riippuen tietenkin mitä ollaan hakemassa lopputulokseen. Vaikka kuvankäsittelyllä voikin pelastaa paljon, huonosta valosta on vaikea mankeloida ihmeitä ja työlääksi menee korjata virheitä/laiskuutta mitkä syntyi kuvaustilanteessa.

Kannatta hakea valaisussakin kokeiluja eri tyyleillä ja tehdä asioita "väärin" niin homma pysyy mielenkiintoisena.

Minä pyrin ilman muuta jo kuvaustilanteessa saamaan valot mahdollisimman hyvin kohdalleen, koska:

* Lopputulos näyttää paremmalta ja luonollisemmalta, ei niitä valoja voi Photoshopissa mitenkään kunnolla säätää, ainakaan niin ettei kuvausvaiheessa säädetty näyttäisi paremmalta. Hyvästä voi tehdä vielä paremman, mutta kakasta ei voi tehdä konvehtia.

* Jos pitää samasta sessiosta tuottaa useita kuvia, pääsee paljon helpommalla jos lähtökohta on valmiiksi hyvä, ja kuvan käsittelyyn käytetty aika on minimoitu. Eli mieluummin kääntelee valoja vartin, kuin tuunaa kymmentä kuvaa 10min/kuva.

En toki yritä saada ihan valmista kuvausvaiheessa, vaan saaada aikaan sopivan kontrastin niin että sävyt jakautuvat sopivasti histogrammin alueelle. Liian loiva tai jyrkkä on huono lähtökohta, puhumattakaan varsinaisesti alivalotetusta tai ylivalotetusta.

puuhapete kirjoitti: Nykyään käytän henkilökuvauksessa ihan perusvalaisua ja kuvaustilanteessa pyrin mahdollisimman varmaan ja tasaiseen valaisuun.

Mitä ihmeen "tasaista" valaistusta? Kuvassahan on usein mielenkiintoista valo ja varjo, ja valon ja varjon jakautuminen kuva-alalle. Dramatiikkaa mukaan peliin!

Ville^K kirjoitti: Monimutkaiset valosetupit aiheutavat lisärajoitteita kuvauksen yhteydessä. Malli ei saa liikkua lähellekään niin vapaasti jos valoja on enemmän ja mallinohjaus hankaloituu huomattavasti.

Miksi mallin pitäisi saada liikkua vapaasti? Parempi teipata ruksi lattiaan maalarinteipillä ja sitten ollaan siinä. Valot kannattaa muutenkin säätää valmiiksi ennen kuvausta, käyttäen joko jotain muuta apuria mallina tai jos ei ole, räpsimällä omakuvia.

Jos pitää päästä liikkumaan, niin siinä auttaa jos on isohko studiotila niin että voi käyttää isompia valoja kauempaa. Esim. jos on metrin softbox metrin päässä mallista, sen voi korvata kahden metrin päässä olevalla kahden metrin softboxilla.