Digillä filmimäistä kuvaa?

[hukkasukka]

Digihän ei filmiä korvaa ja toisinpäin, mutta onko jokin nyky digirungoista/peilittömistä hyvinkin lähellä filmimäistä lookkia?

Löysin ketjun jossa 'aikaarska' on kokeillut NEX-6:sta eri objekteilla (http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... &start=255) ja mielestäni tässäkin kuvassa on hyvin tätä kinomaista lookkia: http://4.static.img-dpreview.com/files/ ... 4aed953f28.

Onko muilla omakohtaista kokemusta ja esimerkkikuvia?

[Guzmo]

Eri filmien sävyjä ja raetta voi simuloida jälkikäsittelyssä. Esim. Photoshopille ja Lightroomille löytyy lukuisia presettejä tätä varten.

[Tkoponen]

Fujin x-sarjan kamerat (sekä x-trans kennolliset, että perinteisemmällä kennolla varustetut) tekee jälkeä jossa ainakin omaan makuun on aika kiva analoginen tatsi. Värintoisto, huippujen leikkaaminen ja rae on nättiä, eikä ihan niin raa'an digitaalista kuin monessa muussa vehkeessä mitä on tullut kokeiltua.

[Planari]

Jos kinomainen lookki kiinnostaa, niin kannattanee pidättäytyä täyden kennon kameroissa. Niissä kun on sama syväterävyys kuin kinofilmikameroissa. Kun kenno pienenee niin syväterävyys kasvaa, eli tausta terävöityy.

[kurg]

Kun kenno pienenee niin syväterävyys kasvaa, eli tausta terävöityy.

Voivoi. Menee ketju pilalle jos ruvetaan vääntämään täysin alkuperäiseen aiheeseen liittymättömästä jutusta, mutta tuo on teknisesti niin kovin väärin sanottu. Toki noin voi sanoa jollekkin jolla hommat on hanskassa ja selkärangassa, koska luulen ymmärtäväni mitä ajat takaa.

Mitä pienempi kenno, sitä enemmän kuvaa joudutaan suurentamaan, jotta saadaan saman kokoinen lopputulos ja suurentaminen lyhentää syväterävyysaluetta. Jos siis laittaa saman objektiivin APS-C- ja täyskennoon, tarkennuskierän asento pidetään paikallaan ja aukko pidetään samana, niin APS-C-kennon kuvassa on selkeästi pienempi syväterävyysalue.

Oikein olisi sanoa esimerkiksi että pienempikennoisella kameralla joudutaan usein käyttämään objektiivejä, joiden aukon halkaisija on maksimissaankin pienempi, jolloin syväterävyysalue on suurempi.

Itseasiassa en pitäisi syväterävyysalueen suuruutta tässä yhteydessä kovin oleellisena. Entisaikaan objektiivien (viittaan sellaisiin objektiiveihin, joihin "tavallisella" ihmisellä oli varaa) maksimiaukkojen halkaisijat olivat pääsääntöisesti pienempiä kuin nykyään (varsinkin laajakulmapäässä). Ottakaamme vertailuun esimerkiksi Nikkor 35mm f/2.8. Jos haluamme 1.5xcropilla vastaavan syväterävyysalueenhallinnan, niin samalla kuvakulmalla se saavutetaan 24mm f/1.8:lla, jollaista valmistaa moni valmistaja erilaisilla mounteilla.

(jätin tahallisesti muut muuttujat pois. toki objektiivien piirroissa ja bokeheissa on isoja eroja, mutta niin on myös kennoissa ja kennotekniikoissa. eli tämä teksti koski puhtaasti syväterävyysalueen koon hallinnan ja kennon koon välistä suhdetta)

[Ville^K]

Nyt saatana seis!

Asiaan. Kurkkaa http://vsco.co

Noi taitaa olla tämän hetken suosituimmat plugaripaketit filmiemulaatioon.

Ostin itse ton nelosen kun niissä oli mukavasti potkua. Tuntuu että potkua on vähän liikaakin. En oikein myöskään ymmärrä tuota miksi kuvat pitää sävyttää siten, että ns. oikeat omilla silmillä havaitsemani värit katoavat niistä täysin joten VSCO on jäänyt melko vähälle käytölle.

[kurg]

Mitäs Sigman Foveon-kennoille nykyään kuuluu? Omat filmimäisimmät kuvat olen ottanut Sigma DP2:lla. Sigmallahan on järkkärirunkojakin. Foveonilla jää tuo digikuvausta ikävästi leimaava Bayer-kennojärjestely interpolointeineen kokonaan pois.

Sigma SD1:
"At low ISOs - say 100 to 400 - the SD1's image quality is simply stellar. Detail resolution and rendition is remarkable, thanks to the lack of an anti-aliasing filter in front of the sensor, and the default colour output is subtle and natural-looking. Of course there's always an argument that for many purposes photographers don't really want natural colours - Fujichrome Velvia would never have sold a single roll if they did - but the SD1's files also provide a good start point for boosting colour to your heart's content." - http://www.dpreview.com/reviews/sigmasd1/20

[Pan]

Voivoi.
...
eli tämä teksti koski puhtaasti syväterävyysalueen koon hallinnan ja kennon koon välistä suhdetta)

SmörSmör.
Tämä on suvereenisti epäselvin koskaan näkemäni sepustus terävyysalueesta. Selvyyden vuoksi sanotaan nyt kuitenkin, ettei kennon tai filmin koolla ole mitään tekemistä terävyysalueen kanssa. Vain optiikan polttoväli, aukko ja kuvausetäisyys vaikuttavat.

Kokonaan toinen asia on se, että saman kuvakulman aikaansaamiseksi eri filmi-/kennokoot edellyttävät eri polttoväliä. Tällöin myös terävyysalue muuttuu.

Eikä tällä asialla ole mitään tekemistä filmi vs digi tallennusmenetelmien vertailun kanssa.

[jiihaa2]

Dxo:n filmiemulaatiot vaikuttaa ainakin omaan silmään aika realistisilta. Oon jollekin kuvalle joskus käyttänyt filmpackia optics pron sisällä. En tiedä kuinka hyvin toimii erikseen.

[Planari]

Selvyyden vuoksi sanotaan nyt kuitenkin, ettei kennon tai filmin koolla ole mitään tekemistä terävyysalueen kanssa. Vain optiikan polttoväli, aukko ja kuvausetäisyys vaikuttavat.

Kokonaan toinen asia on se, että saman kuvakulman aikaansaamiseksi eri filmi-/kennokoot edellyttävät eri polttoväliä. Tällöin myös terävyysalue muuttuu.

Eikä tällä asialla ole mitään tekemistä filmi vs digi tallennusmenetelmien vertailun kanssa.

Jos jätetään nuo pilkunnussimiset sikseen, niin käytäntö on sitä, että otetaan kuvia tietyllä kuvakulmalla, ei polttovälillä. Ja samalla kuvakulmalla pienempikennoinen kamera käyttää pienempää polttoväliä, jolla on suurempi syväterävyys. Ja tästä syystä esim. digipokkareilla ei saa kuvia, jotka muistuttavat kinofilmiä, koska syväterävyys on ihan eri luokkaa.

Ja tällä on suuri merkitys tuon eron kannalta, koska digiaika on nimenomaan laajentanut syväterävyyttä verrattuna filmiaikaan.

[Pan]

Ja samalla kuvakulmalla pienempikennoinen kamera käyttää pienempää polttoväliä, jolla on suurempi syväterävyys. Ja tästä syystä esim. digipokkareilla ei saa kuvia, jotka muistuttavat kinofilmiä, koska syväterävyys on ihan eri luokkaa.

Tuo pitää paikkaansa, mutta edelleenkään kennon koko ei vaikuta syvyysterävyyteen vaan polttoväli. Joka pienempikennoisessa on lyhyempi (kiinteissä objektiiveissa). Syy ja seuraus sepustuksessasi olivat nurinperin. Mikä johdattaa asiaan perehtymätömän mahdollisesti epäsuotuisiin valintoihin.

[zone6]

Filmimäinen look. Se tuntuu nykyisin tarkoittavan oikeasti sitä, että halutaan emuloida paperille vedostetun kuvan jälkeä.

Musta pää kadotetaan johonkin ja tilalle vedetään harmaata. Usein sävytkin feidataan.

Kaukana niistä filmeistä jotka tiedän...

VSCO: osa sen dia-profiileista kyllä muistuttaa jonkin verran oikeaa. Värinegan kanssa mitään oikeaa mallia ei oikein voi edes olla.

Digien 'dynis' on sekin nykyään jo paljon enemmän kuin normaalikäytössä värinegalle saa. Vaativampi pimöakrobatia on erikseen, mutta sitä kovimpina filmivuosinakaan harva harrasti.

[olli R]

Tuo pitää paikkaansa, mutta edelleenkään kennon koko ei vaikuta syvyysterävyyteen vaan polttoväli.

Itse asiassa kyllä vaikuttaa. Tai vaikuttaa jos mukaan otetaan tehdyn vedoksen koko, joka siis on osa tuota syväterävyysalueen määrittelyä. Siis "sitä kohteen etu- ja takapuolella olevaa aluetta, joka näyttää ihmissilmin terävältä, kun katsotaan syntynyttä kuvaa". Kuvaa ei yleensä katsota kennon kokoisena vaan jotenkin suurennettuna.

Aloita siitä, että otat kuvan ja teet siitä 10-kuvan tai A4-kuvan. Jos katsot niitä yhtä etäältä, niin 10-kuvassa on suurempi terävyysalue, koska ihmissilmä ei erota epäterävyyttä niin hyvin pienemmässä kuvassa. Lienee aika selvä asia, eikö?

Oletetaan, että otat kuvan täyskennolla. Vedostat siitä kuvan A4-kokoon. Seuraavaksi rajaat kuvan keskeltä alueen, jonka mitat ovat puolet kuvan mitoista (m4/3:n 2.0-crop). Vedostat siitä taas A4-kuvan. Kummassa kuvassa on lyhyempi syväterävyysalue tuon keskellä olevan tarkan kohteen ympärillä? Yllättäen selvästikin pikkukennoisessa on lyhyempi syväterävyys. Kyse on taas tuosta samasta suurennosasiasta kuin edellisessäkin esimerkissä.

Jos edellistä tilannetta muutetaan, niin että kuvataan lyhyemmällä polttovälillä, jotta saadaan sama kuva-ala, niin polttovälin pieneneminen pidentää syväterävyysaluetta. Tämä kasvu on kuitenkin suurempaa kuin suurennoksen aiheuttama lyhentyminen (lineaarinen vs neliöllinen), joten kokonaistulos on syväterävyysalueen lyheneminen, jos kamera pysyy paikallaan ja polttoväliä muutetaan saman rajauksen aikaansaamiseksi.

Sama asia voidaan sanoa myös kuvan suurennoksen (magnification) ja aukon avulla. Suurennos siis tarkoittaa kennolle muodostuvan kuvan ja todellisen kohteen mittojen suhdetta. Tällöin voidaan sanoa, että jos vedoksen koko, suurennos ja aukko (f-luku) on sama, niin syväterävyysalue on sama. Suurennos on verrannollinen polttoväliin sekä etäisyyteen ja f-luku taas verrannollinen polttoväliin sekä himmentimen aukon todelliseen kokoon. Kennon koosta taas riippuu vedostuksessa vaadittava suurennos, josta sitten tuleekin se viimeinen tekijä.

Lisää ja linkkejä tarkempiin artikkeleihin:

http://www.digifaq.info/digi_omat/rants/syvaa.html

[Planari]

Ja samalla kuvakulmalla pienempikennoinen kamera käyttää pienempää polttoväliä, jolla on suurempi syväterävyys. Ja tästä syystä esim. digipokkareilla ei saa kuvia, jotka muistuttavat kinofilmiä, koska syväterävyys on ihan eri luokkaa.

Tuo pitää paikkaansa, mutta edelleenkään kennon koko ei vaikuta syvyysterävyyteen vaan polttoväli. Joka pienempikennoisessa on lyhyempi (kiinteissä objektiiveissa). Syy ja seuraus sepustuksessasi olivat nurinperin. Mikä johdattaa asiaan perehtymätömän mahdollisesti epäsuotuisiin valintoihin.

Mä en ymmärrä tätä pilkunnussintaa. Sinulla lienee hirveä tarve noukkia toisten kirjoituksista epäolennaisia, joita sitten opponoida.

Eihän se kennon koko pelkästään vaikuta, mutta kun kamera on kennon ja objektiivin muodostama kokonaisuus. Kinofilmien aikaudella käytettiin nomaaliobjektiivina 50mm polttoväliä, nykyään pokkareissa normaaliobjektiivia vastaa 10-25mm polttoväli. Ja kun näillä nykyisillä otettuja valokuvia vertaa noihin kinokuviin, niin niissä on järjestäen suurempi syväterävyys, millä on olennainen vaikutus kuvan tunnelmaan. Ja siitä kai tässä ketjussa nyt oli kysymys.

[paaton]

...

[SuperDrive]

Eihän se kennon koko pelkästään vaikuta, mutta kun kamera on kennon ja objektiivin muodostama kokonaisuus..

Kennokoko vaikuttaa. Mitä suurempi kenno, sitä suurempi syväterävyys, koska yleisesti on katsottu, että sallittu epäterävyysympyrä on 1/1200 kennon leveydestä. Iso kenno antaa objektiivin epäterävyyttä enemmän anteeksi.

http://www.dofmaster.com/dofjs.html

50 mm f/2,8 tarkennus 3 metriin:

EOS 1000D syväterävyysalue: 2,82 - 3,20 m
EOS 5D Mark II: syväterävyysalue: 2,73 - 3,33 m

Jos sitten kuvakulma laitetaan samaksi: 31,4 mm f/2,8 niin EOS 1000D:llä tulee 2,58 - 3,58 m eli enemmän. Polttovälin vaikutus on neliöllinen, joten sen pienentäminen enemmän kuin kumoaa kennon pienentämisen valutuksen.

Objektiivilla yksistään ei ole mitään syväterävyyttä.Objektiivin vastaava ominaisuus on epäterävyysympyrän koko.

[OskuK]

Objektiivilla yksistään ei ole mitään syväterävyyttä.Objektiivin vastaava ominaisuus on epäterävyysympyrän koko.

Hän haluaa tuossa sanoa suomeksi, että syväterävyys on sopimus: mikä katsotaan teräväksi. Tässä valossa kommentti "koska yleisesti on katsottu" voi olla järkevä lisä, tai järjetön poikkeus. Riippuu sopimuksesta ;-)

[Planari]

Eihän se kennon koko pelkästään vaikuta, mutta kun kamera on kennon ja objektiivin muodostama kokonaisuus..

Kennokoko vaikuttaa. Mitä suurempi kenno, sitä suurempi syväterävyys, koska yleisesti on katsottu, että sallittu epäterävyysympyrä on 1/1200 kennon leveydestä. Iso kenno antaa objektiivin epäterävyyttä enemmän anteeksi.

http://www.dofmaster.com/dofjs.html

50 mm f/2,8 tarkennus 3 metriin:

EOS 1000D syväterävyysalue: 2,82 - 3,20 m
EOS 5D Mark II: syväterävyysalue: 2,73 - 3,33 m

Jos sitten kuvakulma laitetaan samaksi: 31,4 mm f/2,8 niin EOS 1000D:llä tulee 2,58 - 3,58 m eli enemmän. Polttovälin vaikutus on neliöllinen, joten sen pienentäminen enemmän kuin kumoaa kennon pienentämisen valutuksen.

Objektiivilla yksistään ei ole mitään syväterävyyttä.Objektiivin vastaava ominaisuus on epäterävyysympyrän koko.

Jos tätä asiaa nyt on pakko viilata, niin kennoko ehkä vähentää hieman polttovälin lyhenemisen vaikutusta. Mutta fakta on edelleen se, että kun kennokokoa pienennetään ja kuvakulma pidetään samana, niin polttoväli lyhenee ja syväterävyys kasvaa. Ja kun iso osa nykypäivän kuvista otetaan pienen kenno pokkareilla, niin tämä syväterävyyden kasvu on muuttanut kuvien luonnetta olennaisesti digiaikaan siirtymisen jälkeen.

Vertailun vuoksi:

10 mm f/2.8 tarkennus 3 metriin:

"joku pikkukennoinen pokkari" syväterävyysalue: 1,99 - 6,09 m

10 mm /f5.6 tarkennus 3 metriin:

"joku pikkukennoinen pokkari" syväterävyysalue: 1,49 - ∞ m

[nomad]

Nikon V1, mustavalko jpg ja 18,5/1.8 aukko täysin auki. Jälki on hyvin lähellä mitä kinokameralta odotamme. Herkkyyden noustessa yli ISO1600 kuviin tulee semmoinen herkälle mv-filmillä tyypillinen jyrkkyys ja rouheus.

Raw-kuvaajille tarjolla olisi NIK:n Color Efex. Sen kanssa fiilistellessä menee iltapuhde ja toinenkin.

[Pan]

Mutta fakta on edelleen se, että kun kennokokoa pienennetään ja kuvakulma pidetään samana, niin polttoväli lyhenee ja syväterävyys kasvaa. Ja kun iso osa nykypäivän kuvista otetaan pienen kenno pokkareilla, niin tämä syväterävyyden kasvu on muuttanut kuvien luonnetta olennaisesti digiaikaan siirtymisen jälkeen.

Tämä siis koskee vain yleiskäyttöön tarkoitettuja laitteita ja uskoisin, että suurimmalle osalle heistä terävyysaluuen laajeneminen on vain hyvä asia, koska silloin tarkkoja kuvia on aiempaa enemmän. Edistyneemmillä harrastelijoilla ja ammattilaisilla on syvyysterävyyden hallinta peruskauraa, joka hoituu omiin laitteisiin sopivien obiskojen käytöllä.

10 mm f/2.8 tarkennus 3 metriin:

"joku pikkukennoinen pokkari" syväterävyysalue: 1,99 - 6,09 m

10 mm /f5.6 tarkennus 3 metriin:

"joku pikkukennoinen pokkari" syväterävyysalue: 1,49 - ∞ m

Pitää paikkaansa. Terävyysalue kasvaa, koska aukko muuttuu. Mutta samat erot ovat terävyysalueessa, kun em. optiikat (jos sellaiset olisivat) laitetaan vaikka kinokoon kameraan. No, tuo aiemmin mainittu kunkin subjektiivinen käsitys tarkkuudesta tietty huomioiden.

Kuvakulma on eri asia eikä kuulu täähän ketjuun. Oikeastaan tämäkin vatvominen on aloittajan kannalta OffTopicia. Joten se siitä.

Mutta varsinaiseen asiaan.
Miksi pitäisi ostaa jokin tietty kamera vain sen filmityyppisen toiston takia, kun saman asian voi tehdä monipuolisemmin ohjelmallisesti DxO:lla tai LR:llä?