Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Valovoimaahan taitaa kuvata tuo ns. F-arvo. Pikkupokkareilla arvo näyttäisi pyörivän tuolla vajaan kolmen tienoilla W-asennossa. No, kuinka paljon on merkitystä, jos F-arvo lähteekin esim. 3,1:stä ja menee jopa 5,1:een kuten esim. Olympus C-350-zoomissa? Tarkoittaako tämä, että ulkona ei pilvisellä säällä saa kunnon kuvia kuin ISO-arvoa nostamalla, joka taas saattaa aiheuttaa kohinaa? Sisällä homma taitaa hoitua salamalla mutta ulkona se tuskin riittää (ainakaan kauemmaksi).

Eli yhteenvetona onko esim. F-arvon 0,1 yksikön nousu (siis kameroita vertailtaessa) kuinkakin huomioonotettava seikka?

Kun F-arvo kerrotaan luvulla 1.4 niin tarvittavan valon määrä kaksinkertaistuu. Toisin sanoen esim. F2.8 on kaksi kertaa valovoimaisempi kuin F4.0, joka on taas kaksi kertaa valovoimaisempi kuin F5.6 jne jne.

Valoisuuttaa voidaan mitata EV yksikköinä. Yksi EV vastaa aina yhtä aukon kokoa, joka puolestaan vastaa valotusajan puoliintumista/tuplaantumista. Aukot ovat:

1.4, 2.0, 2.8, 4.0, 5.6, 8.0, 11.0, 16.0

EV ovat yleensä 0-18 välillä, jossa 0 pimeä ja 18 todella kirkas.

2.8 -> 5.6 siirtyminen siis kasvattaisi valotusaikaa nelinkertaiseksi, joten oma esimerkkisi 3.1->5.1 ei vaadi aivan yhtä suurta valotusajan kasvua.

Kohtalainen päivä saattaisi olla 14 EV. Aukolla f/4, tämä tarkoittaisi valotusaikaa 1/1000. Tässä tapauksessa digin ISO 100 siis riittää hyvin pysäyttämään liikkeen.

Pilvinen päivä saattaisi olla 10 EV. Tällöin f/4:lla valotusaika on 1/60, yhden pienemmällä aukolla (f/5.6) valotusaika olisi 1/30. Tällöin nopea liike ei enää pysähdy ja kamera tärähtää lähes 100% varmuudella jos kuva on telellä otettu.

Sisätiloissa EV voi olla 7, tällöin f/4 vaatii jo valotusajan 1/8. Tämä vaatii jalustan käyttöä. Toinen vaihtoehto on salama, mutta jälleen pistää muistaa että kameran omat salamat ovat todella avuttomia. Käytännössä pitää olla irtosalama joten kameraa ostaessa kannattaa katsoa millaisia ulkoisia salamoita eri kamerat tukevat.

Summa summarum: Digikameroiden kohdalla kannattaa pyrkiä aina ostamaan kameraa, jonka valovoima on f/2 mahdollisimman laajalla aluella polttovälistä. Tämän lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota kameran kohinaan, sillä on hyvin todennäköistä että kuvaaja on jossakin välissä pakotettu käyttämään iso 200 tai jopa iso 400:aa. Näissä lukemissa kameramallien kohinamäärissä voi olla todella suuria eroja.

Hyvä paikka vertailla kameroita ja kohinamääriä on: www.dpreview.com

tiedot tähän juttuun ovat täältä:

http://www.kenrockwell.com/tech/ev.htm
http://www.chem.helsinki.fi/~toomas/photo/ev.html

toivottavasti selvensi asiaa

Sen verran lisään tuohon, jos eivät nopeat jo ole laskeneet sormilla ja varpailla, että EV 0 ei siis ole musta vaan EV 0 on siis valotusaika 1sek aukolla 1 herkkyydellä ISO 100.
Tästä sitten lasketaan aukot ja ajat siten, että yksi EV-arvo vastaa joko ajan tai aukon puolittumista tai kaksinkertaistumista.
Selvennykseksi vielä kerrottakoon, että tuo luku 1.4 siis tulee ympyrän pinta-alan laskentakaavasta ts. kun aukon säde kerrotaan n. 1.4:llä pinta-ala kaksinkertaistuu.

Mites sitten aukon koko vaikuttaa kuvaan???
Luin jostain että aukon koko vaikuttaa kuvan syväterävyyteen. Eli kun eri aukon kokojen ja valotus aikojen kombinaatiolla päästään samaan valotus tulokseen. Oletetaan että F8 ja pitkä valotus aika tai F2.8 ja lyhyt valotusaika tuottavat kuvasta yhta valottuneen, niin miten muuttuu kuvan terävyys?? ( arvot ovat vain karkea esimerkki. ei tarkkoja laskelmia).

Lähinnä sen takia kysyn asiaa kun kiinnostaa tiettää miten F arvo käyttäytyy kuvan terävyyden kanssa ja se että kumpaa variaatio kannattaa käyttää missäkin tilanteissa. Eli F2.8 ja lyhyttä valotusta vai F8 ja pitkää valotusta.

EDIT:
Niin eli oletetaan että kuvauskohde on esim. jokin malli tai maisema mikä ei liiku nopeasti / lainkaan.

HanskiS kirjoitti:miten F arvo käyttäytyy kuvan terävyyden kanssa ja se että kumpaa variaatio kannattaa käyttää missäkin tilanteissa. Eli F2.8 ja lyhyttä valotusta vai F8 ja pitkää valotusta.

Kuvan syväterävyysalue kasvaa sitä mukaa kun aukkoa pienennetään. Eli F8 on sellainen suht' syväterävä arvo, kun taas F2.8 suht' epäterävä. Lopputulokseen vaikuttaa myös käytetty objektiivi.

Hyvä esimerkki on joku 300 millin objektiivi, jolla syväterävyysalue on muutenkin pieni. Kuvatessasi mallin kasvoja, näkyy tausta erittäin epäterävänä, eli käytännössä eräänlaisena väri/valomattona. Näin siis käytettäessä suurta aukkoa. Kun pienennät aukkoa ja pidennät valotusaikaa, alkaa taustasta erottua jo yksityiskohtiakin.

Nämä erot havaitsee parhaiten kokeilemalla itse. Pääsääntöisesti F8 ja F11 ovat aika teräviä, F2.8, F2.0 jne. varsin epäteräviä. Yleensä käytän juuri kasia tai yhtätoista halutessani korostaa taustaa.