Polttovälin/kuvakulman ilmoittaminen

Planari · Viesti Kirjoittaja **Planari** » Elo 24, 2014 20 : 30

SuperDrive kirjoitti: Kinovastaavuus käsittääkseni tuli nimenomaan digikameroiden myötä. Aikaisemmin usein kameroissa usein oli yksi kiinteä polttoväli, joten ei juuri tarvittu mitään vastaavuuksia tms. Se polttoväli oli mikä oli. Näinhän usein nykyään on kännyköissä. EI niissä välttämättä puhuttu mistään polttoväleistä.

Kinovastaavuus käsitteenä on digiajan tuotosta, mutta kyllähän noita polttoväli/kuvakulma-vastaavuksia on aina ollut. Tarkoitin lähinnä sitä, että kinofilmi ei aina ole ollut se pääasiallinen kuvausformaatti ja mikään ei takaa etteikö se muuttuisi. Jo tuo 3:2 kuvasuhde alkaa olla aikansa elänyt, samoin kuin peilikoneisto kamerassa.

Planari · Viesti Kirjoittaja **Planari** » Elo 24, 2014 20 : 34

SuperDrive kirjoitti:En minä ainakaan koskaan ole mitään kämmenleveyksiä ole mittaillut. Lisäksi kun kuvakulma on lävistäjän suunnassa. Oli merkintä mikä tahansa, niin siihen oppii jonkin näppituntuman. Tuo suhde etäisyyden ja kuva-ala, välillä auttaa laajakulmien ymmärtämiseen, kun kuvaa sisällä. 35 mm:llä saa kuvata selkä seinässä, jos haluaa neliön muotoisessa huoneessa koko seinän kuvaan.

Eihän tällä asialla olekaan juuri muuta merkitystä kuin eri järjestelmien vertaaminen keskenään. Omalla kalustolla kuvatessa oppii kyllä mikä numero vastaa mitäkin kuvakulmaa (ei siis astelukuja, vaan kuvan laajuuden hahmottamista) aika nopeasti.

SuperDrive · Viesti Kirjoittaja **SuperDrive** » Elo 24, 2014 20 : 48

Planari kirjoitti:Kinovastaavuus käsitteenä on digiajan tuotosta, mutta kyllähän noita polttoväli/kuvakulma-vastaavuksia on aina ollut. Tarkoitin lähinnä sitä, että kinofilmi ei aina ole ollut se pääasiallinen kuvausformaatti ja mikään ei takaa etteikö se muuttuisi. Jo tuo 3:2 kuvasuhde alkaa olla aikansa elänyt, samoin kuin peilikoneisto kamerassa.

Ai ajattelitko, että 16:9 on tulevaisuuden formaatti? 4:3 on pikemminkin mennyttä. Sehän syntyi alunperin mykkäelokuvan formaattina. Siitä se sitten siirtyi äänielokuvaan, televisioon ja tietokonemonitoreihin. Näissä kaikissa siitä on luovuttu. Nykyään taitaa joku iPad olla ainoita laitteita sillä formaatilla ja tietysti digipokkarit sekä jotkut järkkärit.

3:2 on hyvä formaatti. Ei turhan leveä paperikuville eikä turhan kapea nykynäytöille.

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Elo 24, 2014 20 : 53

16:9 on nykynäytöillä umpisurkea ;-D Kuka haluaa katsella nin pieniä pystykuvia?

Planari · Viesti Kirjoittaja **Planari** » Elo 24, 2014 21 : 23

SuperDrive kirjoitti:Ai ajattelitko, että 16:9 on tulevaisuuden formaatti? 4:3 on pikemminkin mennyttä. Sehän syntyi alunperin mykkäelokuvan formaattina. Siitä se sitten siirtyi äänielokuvaan, televisioon ja tietokonemonitoreihin. Näissä kaikissa siitä on luovuttu. Nykyään taitaa joku iPad olla ainoita laitteita sillä formaatilla ja tietysti digipokkarit sekä jotkut järkkärit.

Olettaisin, että tuo 4:3 on se tulevaisuuden valokuvaformaatti. Se on kestänyt aikaa jo toista sataa vuotta ja on taas yleistymään päin.

mremonen · Viesti Kirjoittaja **mremonen** » Elo 25, 2014 10 : 34

Planari kirjoitti:Itse koen ainakin helpommaksi arvioida kulmia kuin etäisyyksiä.
...
Asteita voi hahmottaa niin, että vaaksa on 20 astetta, kämmenen leveys 10 astetta ja peukalon leveys 2 astetta.

Tässä olet kyllä aika lailla vähemmistössä. Veikkaan, että teidän kokoontumisajoissa ei ole paikalla kuin sinä ja Vilho Nenonen (vainaa). Vilhollahan oli piirut piirrettynä sotilaslakin lipan sisäpuolellekin.

Planari · Viesti Kirjoittaja **Planari** » Elo 25, 2014 11 : 17

mremonen kirjoitti:
Planari kirjoitti:Itse koen ainakin helpommaksi arvioida kulmia kuin etäisyyksiä.
...
Asteita voi hahmottaa niin, että vaaksa on 20 astetta, kämmenen leveys 10 astetta ja peukalon leveys 2 astetta.
Tässä olet kyllä aika lailla vähemmistössä. Veikkaan, että teidän kokoontumisajoissa ei ole paikalla kuin sinä ja Vilho Nenonen (vainaa). Vilhollahan oli piirut piirrettynä sotilaslakin lipan sisäpuolellekin.

Se on toki mahdollista, että moni ei hahmota kulmia niin hyvin, mutta uskoisin sen olevan lähinnä tottumiskysymys.

Teen kuitenkin asin tiimoilta kokeen. Tein pienen laminoidun, kameralaukussa helposti kulkevan lapun, jossa on kaikkia käyttämiäni polttoväleja vastaavat vaakakulmat. Kokeilen jonkin aikaa, miten helposti millit on vaihdettavissa asteiksi. :)

zone6 · Viesti Kirjoittaja **zone6** » Elo 25, 2014 15 : 37

Dailunch kirjoitti:Kinovastaavina millimetreinä ilmoittaminen on mielestäni ehdottomasti paras ratkaisu, sillä se lienee kaikille vähänkään valokuvausta harrastaneille tuttu ratkaisu. Pokkareissa, älypuhelimissa sun muissa saa tosissaan arvuutella, mitä sillä voi kuvata kun mainoksessa ilmoitetaan vain "3x zoom" tai vastaavaa. Esimerkiksi 70-200 ja 18-55 ovat molemmat noin 3x zoomeja,

Mutta ei ole mitään kinovastaavia millimetrejä.

Vai meinaatko, että kun laitan 200mm laajakulman 18x24cm palkkiin kiinni, niin se pitäisi ilmoittaa jotenkin kinomaisesti?

Olisiko se kenties yhtäkkiä 200mm 'kinotele'? Vai pitäisikö sille laskea mahdollinen vastaavuus kino-kroppina?

jmjh · Viesti Kirjoittaja **jmjh** » Elo 25, 2014 15 : 52

Oliko kuvakulman ja polttovälin suhde (kennokoon pysyessä vakiona) lineaarinen. Ei ole nyt paperia että voisi miettiä mutta luulisin että ei. Siinähän on sitten kiva muutella kuvakulmia ero kennoformaattien välillä. Esimerkiksi silloin jos FX obtiikka laittaa DX kameraan, ei riitä pelkkä kroppokertoimella kertominen kuten polttovälien tapauksessa.

mremonen · Viesti Kirjoittaja **mremonen** » Elo 25, 2014 15 : 53

zone6 kirjoitti:Vai meinaatko, että kun laitan 200mm laajakulman 18x24cm palkkiin kiinni, niin se pitäisi ilmoittaa jotenkin kinomaisesti?

Eiköhän palkkikameralla kuvaavat neljä henkilöä muutenkin tiedä mitä 200-millinen on kulloisenkin filmiperän kanssa. Ilman että siihen juurikaan mainosmiehet sotkeutuu.

Muuhun / muilla laitteilla kuvaamiseen "kinovastaavuus" kertoo riittävästi millaisesta objektiivista on kyse.

SuperDrive · Viesti Kirjoittaja **SuperDrive** » Elo 25, 2014 18 : 16

Planari kirjoitti: Olettaisin, että tuo 4:3 on se tulevaisuuden valokuvaformaatti. Se on kestänyt aikaa jo toista sataa vuotta ja on taas yleistymään päin.

Miten niin on yleistymään päin? Eikä sitä juuri ole digikameroiden ulkopuolella käytetty. Tosin 110-koon pokkareissa se oli.

Planari · Viesti Kirjoittaja **Planari** » Elo 25, 2014 19 : 19

SuperDrive kirjoitti:
Planari kirjoitti: Olettaisin, että tuo 4:3 on se tulevaisuuden valokuvaformaatti. Se on kestänyt aikaa jo toista sataa vuotta ja on taas yleistymään päin.
Miten niin on yleistymään päin? Eikä sitä juuri ole digikameroiden ulkopuolella käytetty. Tosin 110-koon pokkareissa se oli.

Eikö se ole alkuperäinen 35mm elokuvaruudun koko, jota käytettiin valokuvakameroissa nimellä puolikino. Rullafilmikameroissa on varsin tyypillinen koko 4,5x6cm ja laakafilmeissa ainakin 9x12cm ja 18x24cm ovat tuolla 4:3 suhteella.

Yleistymään päin se on pienten digipokkarien kuvakokona, micro 4/3 formaatissa ja keskikoon digikameroissa, mm. hasselbladissa.

Oikeastaan vain kinofilmi ja sen digiperilliset ovat 3:2 kuvasuhteella. .

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Elo 25, 2014 19 : 23

jmjh kirjoitti:Oliko kuvakulman ja polttovälin suhde (kennokoon pysyessä vakiona) lineaarinen. Ei ole nyt paperia että voisi miettiä mutta luulisin että ei. Siinähän on sitten kiva muutella kuvakulmia ero kennoformaattien välillä. Esimerkiksi silloin jos FX obtiikka laittaa DX kameraan, ei riitä pelkkä kroppokertoimella kertominen kuten polttovälien tapauksessa.

Kyllä 100mm otetussa kuvassa äijä on n 2x niin pitkä kuin 50mm objektiivilla.

jmjh · Viesti Kirjoittaja **jmjh** » Elo 25, 2014 20 : 45

OskuK kirjoitti: Kyllä 100mm otetussa kuvassa äijä on n 2x niin pitkä kuin 50mm objektiivilla.

Mitä tämä nyt sitten tahtoo merkitä? No tosin pitkillä polttoväleillä tuo saattaa toimia koska esim sin x =x approksimaatiivisesti pienillä kulmilla. Laajiksella ei niinkään

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Elo 25, 2014 22 : 30

Siitä vaan kokeilemaan noita kaavoja. Digikuvaaminen kun ei maksa mitään, ja palaute on välitön -voisi selvitä vaikeatajuisestkin lauseet? ;-)

Planari · Viesti Kirjoittaja **Planari** » Elo 25, 2014 23 : 23

jmjh kirjoitti:Oliko kuvakulman ja polttovälin suhde (kennokoon pysyessä vakiona) lineaarinen. Ei ole nyt paperia että voisi miettiä mutta luulisin että ei. Siinähän on sitten kiva muutella kuvakulmia ero kennoformaattien välillä. Esimerkiksi silloin jos FX obtiikka laittaa DX kameraan, ei riitä pelkkä kroppokertoimella kertominen kuten polttovälien tapauksessa.

Ei ole lineaarinen. Se on totta, että asteita käytettäessä objektiivien vertailu eri kennokokojen välillä vaikeutuu. Mutta eri kameroiden kesken helpottuu. Suo siellä, vetelä täällä. :)

Itse kuitenkin uskon, että elämme nyt jonkinlaista ylimenokautta. Jossain vaiheessa nuo kennokoot tullaan standardisoimaan, koska se tuo kilpailuetua markkinoilla. Tästä on hyvä esimerkki Olympuksen huima nousu takaisin laatujärkkärien pariin, mistä se jo melkein digiajan alussa putosi.

Ennustan (vaikka se typerää onkin) että MFT:n kaveriksi tulee joku kinokokoa tai APS-C:tä lähellä oleva 4:3 mittasuhteinen kenno, ja rakenteesta tulee peilitön. Sähköiset etsimet alkavat olla jo optisia parempia, joten hieman kennoa kinokoosta pienentämällä ja siirtymällä peilittömään järjestelmään, saadaan kameroista ja objektiiveista paljon nykyistä pienempiä, mutta kuitenkin kaikkia vanhoja voi soviteella käyttää.

Ja hieman kun kennot vielä kehittyvät, niin jo tuo MFT kenno alkaa olla jo niin hyvä, ettei paremmalla ole enää olennaista merkitystä. Tai sen merkitys siirtyy marginaaliin ja studiokäyttöön, entisen keskikoon kilpailijaksi. Siellähän on jo 50M kennoja, mutta ei niille tavallisella pulliaisella ole mitään käyttöä.

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Elo 25, 2014 23 : 51

Planari kirjoitti: Ja hieman kun kennot vielä kehittyvät, niin jo tuo MFT kenno alkaa olla jo niin hyvä, ettei paremmalla ole enää olennaista merkitystä. Tai sen merkitys siirtyy marginaaliin ja studiokäyttöön, entisen keskikoon kilpailijaksi. Siellähän on jo 50M kennoja, mutta ei niille tavallisella pulliaisella ole mitään käyttöä.

Näinpä, varmaan totta, kukaan ei tarvitse yli megan nettiä ja 640kt piisannee joka tarpeeseen. Eikä diki-slr koskaan tule maksamaan alle 1000e eikä yli 6 miljoonan pikselin kennoa tarvitse harrastaja jne.

Planari · Viesti Kirjoittaja **Planari** » Elo 26, 2014 0 : 48

OskuK kirjoitti:
Planari kirjoitti: Ja hieman kun kennot vielä kehittyvät, niin jo tuo MFT kenno alkaa olla jo niin hyvä, ettei paremmalla ole enää olennaista merkitystä. Tai sen merkitys siirtyy marginaaliin ja studiokäyttöön, entisen keskikoon kilpailijaksi. Siellähän on jo 50M kennoja, mutta ei niille tavallisella pulliaisella ole mitään käyttöä.
Näinpä, varmaan totta, kukaan ei tarvitse yli megan nettiä ja 640kt piisannee joka tarpeeseen. Eikä diki-slr koskaan tule maksamaan alle 1000e eikä yli 6 miljoonan pikselin kennoa tarvitse harrastaja jne.

Niin tai oikeastaan niin, että kuvan laatu ei enää hirveästi voi kasvaa kennokokoa kasvattamatta, kun vastaan tulevat muut fysikaaliset rajoitteet kuten esim. kaluston paino, objektiivien piirtokyvyt ja käsivarakuvaamisen tärähdykset.

Näistä syistähän kinofilmikin aikoinaan voitti rullafilmin. Rullafilmi on teknisesti selkeästi parempi, mutta kaluston paino ja käyttömukaavuus selkeästi kinoa huonompi. Lisäksi kinon laatu oli ihan riittävä valokuvaamisen tarpeisiin.

Ei henkilöautotkaan kulje kolmea sataa vaikka on teknisesti ihan mahdollista.

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Elo 26, 2014 1 : 53

Planari kirjoitti:
OskuK kirjoitti:
Planari kirjoitti: Ja hieman kun kennot vielä kehittyvät, niin jo tuo MFT kenno alkaa olla jo niin hyvä, ettei paremmalla ole enää olennaista merkitystä. Tai sen merkitys siirtyy marginaaliin ja studiokäyttöön, entisen keskikoon kilpailijaksi. Siellähän on jo 50M kennoja, mutta ei niille tavallisella pulliaisella ole mitään käyttöä.
Näinpä, varmaan totta, kukaan ei tarvitse yli megan nettiä ja 640kt piisannee joka tarpeeseen. Eikä diki-slr koskaan tule maksamaan alle 1000e eikä yli 6 miljoonan pikselin kennoa tarvitse harrastaja jne.
Niin tai oikeastaan niin, että kuvan laatu ei enää hirveästi voi kasvaa kennokokoa kasvattamatta, kun vastaan tulevat muut fysikaaliset rajoitteet kuten esim. kaluston paino, objektiivien piirtokyvyt ja käsivarakuvaamisen tärähdykset.

Näistä syistähän kinofilmikin aikoinaan voitti rullafilmin. Rullafilmi on teknisesti selkeästi parempi, mutta kaluston paino ja käyttömukaavuus selkeästi kinoa huonompi. Lisäksi kinon laatu oli ihan riittävä valokuvaamisen tarpeisiin.

Ei henkilöautotkaan kulje kolmea sataa vaikka on teknisesti ihan mahdollista.

Eikä kännyssä ole koskaan paljoa pikseleitä, koska se ei ole järkevää, etsimistä luovuttiin koska kukaan ei tarvitse sellaista, kameran massa on aina huono asia, kehitys on aina parempaan päin, kameroita tulee aina olemaan...

mremonen · Viesti Kirjoittaja **mremonen** » Elo 26, 2014 7 : 32

Planari kirjoitti:Ei henkilöautotkaan kulje kolmea sataa vaikka on teknisesti ihan mahdollista.

Ai jaa. Käytä nyt h*lvetissä se huollossa. Jotain vikaahan siinä on pakko olla.

Tosin tuo paikkaansapitämätön vertaus ei edes toimi tässä, koska auton suunnitteleminen kulkemaan jatkuvasti yli 300 km/h vaatii niin paljon kompromisseja muissa suunnitteluparametreissä, ettei sen tekeminen olisi taloudellisesti eikä markkinoinnillisesti järkevää. Siis kaikkien autojen kohdalla.

Sen sijaan vaikkapa 50mpix-kinokennon laittaminen kameraan ei juuri kompromisseja tuo. Paitsi hieman väylänopeuksia ja vaaditun muistin osalta. Mutta nuo molemmat kehittyvät edelleen, eivätkä ole ongelma siinä vaiheessa, kun 50-mpix löytää tiensä kinorunkoon.

Mun on vaikea nähdä & uskoa, että joku määrätty kennokoko tai -formaatti tulisi vallitsevaksi. Ennemmin on ollut havaittavissa, että markkina sirpaloituu tuolta osin koko ajan lisää.

Enkä myöskään aio laittaa juurikan eurojani likoon sen puolesta, että asteluku korvaisi polttovälin objektiivien yhtenä tunnuslukuna. Miksei saman tien muuteta myös ikiaikaista aukkolukua? Nimetään aina suurin aukko ykköseksi, seuraava kakkoseksi, jne. Näin saataisiin blondeillekin helppomuistoiset aukkosarjat.