Megapikselit ja resoluutio & kuvan koko

[M.B.]

Kuten ao. linkistäkin käy ilmi. SCCD teknologialle on myönnetty Walter Kosnowsky teknologiapalkinto, jota tuskin on myönnetty ilman tieteellisiin referensseihin tutustumista. Mainittu W. Kosnowsky on yksi CCD teknologian alkuperäisistä kehittäjistä.

En tunne ko. palkintoa, joten en voi ottaa kantaakaan.

Jos taas teoriasta puhutaan niin seuraavassa linkissä asiaa on lähestytty matemaattiselta kantilta. http://digicam.narod.ru/ccd/ccd_film/ccd-film.htm

Ja missä kohtaa tarkalleen ottaen tuolla todistetaan SuperCCD ylivoimaiseksi?

Linkki "ei tieteelliseen" puheenvuoroon, jossa työkseen digitaalisia kuvasensoreita suunnitteleva henkilö esittää näkökantoja SCCD teknologiasta:

http://www.binbooks.com/books/photo/i/l ... 6BD&orig=1

Tässä linkki koko keskusteluun, jossa myös Adobelle työskentelevä henkilö kertoo omista näkökulmistaan.

http://www.binbooks.com/books/photo/i/l/53646AE6B0

Henk. koht. mielipiteitä ja teoreettista pyörittelyä, jossa loppupäätelmänä on, että SuperCCD:llä voidaan teoriassa saavuttaa neliojuuri 2 -kertainen resoluutio vaaka- ja pystysuunnassa. Kyllä tuollakin todetaan, ettei kaoottisten yksityiskohtien (puiden lehvästöt ym.) erotuskyky tuolla tempulla kasva. Eihän SuperCCD ole, loppujen lopuksi, muuta kuin CCD, jossa pikselirivit on kallistettu 45° kulmaan. Siitä vaan kokeilemaan, tuplaantuuko vai puolittuuko kuvien laatu (käytetyn CCD:n tyypistä riippuen), jos kameraa kallistaa.

<ilkeilymoodi>Vai halusitko kenties kertoa, että SuperCCD on nimenomaan optimoitu resoluutiotestitaulujen kuvaamiseen?</ilkeilymoodi>

Minä olen edelleen sitä mieltä, että lopputulokseen vaikuttaa paljon enemmän pikselien/kennon fyysinen koko sekä kameran kuvankäpistelyalgoritmit (interpolointi, terävöinti ja kohinanpoisto) kuin tapa, miten pikselit on kennon pinnalle järjestelty.

[jwalley]

Ja missä kohtaa tarkalleen ottaen tuolla todistetaan SuperCCD ylivoimaiseksi?

Tulkitsit taas kirjoitukseni väärin. En puhunut todistuksesta SCCD:n ylivoimaisuudesta. Ainoastaan yhdestä tavasta lähestyä asiaa.

Henk. koht. mielipiteitä ja teoreettista pyörittelyä, jossa loppupäätelmänä on, että SuperCCD:llä voidaan teoriassa saavuttaa neliojuuri 2 -kertainen resoluutio vaaka- ja pystysuunnassa. Kyllä tuollakin todetaan, ettei kaoottisten yksityiskohtien (puiden lehvästöt ym.) erotuskyky tuolla tempulla kasva. Eihän SuperCCD ole, loppujen lopuksi, muuta kuin CCD, jossa pikselirivit on kallistettu 45° kulmaan. Siitä vaan kokeilemaan, tuplaantuuko vai puolittuuko kuvien laatu (käytetyn CCD:n tyypistä riippuen), jos kameraa kallistaa.

Kaottisten yksityiskohtien erotuskyky ei kasva, mutta ei juuri heikkenekään perinteiseen kennoon verrattuna. Sen sijaan pysty- ja vaakasuuntainen erotuskyky kasvaa ja sillä on reaalimaailmassa diagonaalisuuntaista erottelukykyä suurempi merkitys. SCCD on paljon muutakin kuin pelkkä poikkeava layout pikselirivien suhteen. SCCD:ssä mm. yksittäisessä pikselissä on suurempi valoefektiivinen pinta-ala perinteiseen verrattuna.

<ilkeilymoodi>Vai halusitko kenties kertoa, että SuperCCD on nimenomaan optimoitu resoluutiotestitaulujen kuvaamiseen?</ilkeilymoodi>

Tuskimpa tuota teknologiaa testitaulujen kuvaamiseen on suunniteltu. Standardin mukainen mittaus vain osaltaan osoittaa teknologian toimivuuden.

Minä olen edelleen sitä mieltä, että lopputulokseen vaikuttaa paljon enemmän pikselien/kennon fyysinen koko sekä kameran kuvankäpistelyalgoritmit (interpolointi, terävöinti ja kohinanpoisto) kuin tapa, miten pikselit on kennon pinnalle järjestelty.

Olen jokseenkin samaa mieltä ja siksi olenkin pidättäytynyt keskustelussa otsikon mukaisessa aiheessa. Vastaavia testejä on toki tehty myös RAW-kuvilla, joita kameran sisäiset algoritmit eivät ole sotkeneet. Testit RAW-kuvilla toistavat standarditestien tuloksia.

[jiiällä]

En ole ihan varma, että saiko alkuperäinen kysyjä dba vastauksen kysymykseensä

MItä käytännössä tarkoittaa mainosten megapikselimäärät?

Yritän vastata. "Megapikselit" tarkoittavat
a) digikameran "filmissä" eli kennolla olevien valoherkkien kohtien määrää - nämä ovat "yksivärisiä" eli osa on päällystetty sinisin, osa punaisin ja osa vihrein suotimin (poikkeuksia on)
b) tallennetun kuvan kokoa ilmaistuna pikseleinä

Kameran kennon "pikseli" on aivan eri asia kuin valmiin kuvan pikseli. Kameran pikselillä kaapataan on vain yhden osavärin valoisuustieto, mutta valmiin kuvan, näyttöruudun tms. pikselissä on valoisuustiedot kaikista väreistä.

Kuva syntyy esim. 3 mpxl kamerassa siis tuon määrän mukaisen yksiväristen fotodiodien keräämästä tiedosta. Useimmissa kameroissa pisteistä "750.000" on punaisia, "1.500.000" vihreitä ja "750.000" sinisiä, ks.
http://www.dpreview.com/learn/key=colour+filter+array . Vain Foveon-kennossa (Sigma-järjestelmäkamerat) on jokaisessa kuvakennon solussa "kolmivärinen pikseli". - Ajattelin itsekin asiaa aikaisemmin vähän virheellisellä tavalla, kunnes eräässä toisessa kirjoituksessa täällä foorumilla asia "oikaistiin".

Kaikesta tuosta on helppo vetää johtopäätös, että kuvan tarkkuus ei voi mitenkään olla "3 megapikseliä" eli tallennettuun kuvaan on joka tapauksissa interpoloitu sanotaan nyt vaikkapa puolet pikseleistä "tyhjästä". Vain tuossa Sigma SD9 / SD10 -kamerassa voisi olla reilun 3 mpxl valmista kuvaa ajatellen totuudenmukaiset originaalitiedot olemassa kullekin valmiin kuvan pikselille. Kun tämän kameran kohdalla puhutaan kennon resoluutiosta samalla merkityksellä kuin muista kameroista on kennon kooksi sanottava 10,5 mpxl.

Se että kennon ja valmiin kuvan "pikselien" määrä sattuu täsmäämään lukuarvona on kiva "mainosmiesten kehittämä juttu". Valmiin kuvan pikselimääräksi voitaisiin ottaa ihan hyvin joku muukin pikselimäärä - silti lähtökohtana on vain tieto, joka saadaan x mpxl kennosta.

Esim. 3M ja 4M. Vaikuttaako tämä määrä otetun kuvan resoluutioon vai kuvan kokoon?

Resoluutio -sana ei ole yksiselitteinen. Sitä käytetään kertomaan pikselien määrästä kennolla ja valmissa kuvassa vaikka noissa pikselien merkitys on erilainen. Sanalla pitäisi kai tarkoittaa erottelukykyä, jota arvioidaan valmiista kuvasta.

Suurempi määrä valoherkkiä "kohtia" kennolla pystyy erottelemaan kohteen tarkemmin. Kamera on kuitenkin kokonaisuus, jossa kuvan tarkkuuteen vaikuttavat objektiivin ja kennon lisäksi valmistajan ja joissakin tapauksissa käyttäjän itsensäkin tekemät ohjelmalliset "valinnat". Kuvaan voidaan tallennusvaiheessa luoda mikä tahansa määrä pikseleitä, joten itse kuvassa oleva pikselimäärä ei kerro sen todellista erottelukykyä / tarkkuutta. Kokoa voidaan kasvattaa, mutta uutta tietoa eli lisäterävyyttä siihen ei synny.

Eri kameroiden erottelukyky vaihtelee ja samankin kameran erottelukyky vaihtelee objektiivin eri polttoväleillä ja aukkoarvoilla sekä kuva-alan eri kohdissa. Testeissä pyritään lopputulos ilmoittamaan pelkistetysti ja onkin tärkeää, että mittaukset on tehty ammattimaisesti ja standardeja noudattaen. Itse luotan eniten tasokkaiden lehtien testituloksiin.

Pieni yhteenveto ColorFoto lehden numerosta 11/2003
a) erottelukyvyn keskiarvot
- 2 mpxl kamerat (10 kameraa) 530 lp/kuvan korkeus
- 3 mpxl kamerat (19 kameraa) 650 lp/kk
- 4 mpxl kamerat (18 kameraa) 690 lp/kk
- 5 mpxl kamerat (18 kameraa) 780 lp/kk
b) huonoin ja paras erottelukyky
- 2 mpxl kamerat 502 LP / 642 LP
- 3 mpxl kamerat 584 LP / 716 LP
- 4 mpxl kamerat 594 LP / 754 LP
- 5 mpxl kamerat 636 LP / 886 LP

Paras 2 mxpl kamera (Casio Exilim EX-S2) tekee samanlaista jälkeä kuin heikoin 5 mpxl kamera (Kyocera Finecam S5). On selvää, että itse kennon osuus kuvan tarkkuudessa on vain osa kokonaisuudesta ja pitkälle menevä väittely kennoista on melkoisen turhaa. On myöskin selvää, ettei hyväksi havaittua 2 mpxl kameraa kannata vaihtaa esim. 3 mpxl kameraan - saattaa saada huonomman. Yhden megapikselin lisäys kennossa on vain pieni askel.

Kameraa vaihdettaessa kannattaa tehdä kunnon harppaus. Kannattaa selvittää kameran muiden ominaisuuksien lisäksi tuo erottelukyky, signaalikohinasuhde ja valotusvaran suuruus. Nämä eivät selviä esitteistä. Testitulokset kannattaa katsoa esim. lehdestä http://www.colorfoto.de. Em. tiedot keräsin pikaisella laskutoimituksella enkä ota vastuuta niiden virheettömyydestä.

Vai pystyykö joissain digikameroissa itse määrittämään millä resoluutiolla kuvia ottaa? Itse olen käyttänyt vain sellaista, jossa kuvan kokoon voi vaikuttaa. Esim. 800x600 tai 1240x768.

Useissa kameroissa voi valita tallennettavan kuvan koon lukuisista eri vaihtoehdoista. Joissakin voi myös valita kuvan leveyden ja korkeuden suhteen 4:3 sijasta 3:2:ksi. Yleensä tavalliset arkikuvat otetaan kuitenkin maksimitarkkuudella ja tallennetaan vähäisellä kompressiolla - vaikka esim. 10x13 kuviin riittäisi pienempikin tallennuskoko.

Tarkoituksena olisi hommata sellainen kamera, jolla pystyy myös saamaan paperiversioina kuvia. Tuleeko esim. 2M kameralla minkäänlaisia kuvia?

2 mpxl kameralla saa oikein hyvän näköisiä kuvia. Tulosteet 10x13 cm koossa ovat ihan ok. Tavallisella kohtuulaatuisella mustesuihkarilla foto-laadun paperille tulee yhtä hyvä tai parempi kuva kuin APS-pokkarin kuvaan, joka on tehty fotoliikkeessä. Jos 10x13 kuva printataan 5 mpxl tiedostosta on tulos kutakuinkin samantasoinen kuin 2 mpxl tiedostosta (kokemusperäisesti arvioituna). Rajoittava tekijä on tulostus.

Kameran valinnassa olisi kiinnitettävä huomio megapikselien sijasta/ohella kameran yleiseen laadukkuuteen ja ominaisuuksien soveltuvuuteen omaan käyttöön. Ominaisuuksissa eräs selvä rajakohta on ulkoisen salaman käyttömahdollisuus.

PS. Aiemmissa kirjoituksissa käytyyn kamppailuun Fujin kennon paremmuudesta en lähde mukaan, mutta ColorFoto 11/2003:ssa julkaistujen tulosten perusteella esim. S602:n ja S5000:n erottelukyky on 714 ja 716 lp/kk mitkä ovat parhaita arvoja 3 mpxl-kameroiden luokassa, mutta tavallisia arvoja 4 mpxl luokassa.

[Moriz]

Kamera: Minolta Dimage 7.
Kuvauskohde: Moottoripyörä matkavarusteissa.
Kuvaus jalustaa käyttäen täydellä resoluutiolla (n.5milj.pikseliä).
Tallennus tiff-muodossa.
Kuva rajattu 2:3 suhteeseen.
Interpoloitu PS elements2 ohjelmalla Bicubic toiminnolla
kokoon 5000x7500 pikseliä, levels, saturatio ja unsharpmask säädöt.
Pakkaus jpg formaattiin n.10megatavun tiedostoksi.
Lähetetty ifi:lle valotettavaksi 50x75 cm julisteeksi.
Lopputulos : oikein hyvä!
Niin kuvaajan, kuin kuvan ostajankin mielestä.
Laatu vastaa vastaa hyvin ns. kaupallisia julisteita.
Saa vapaasti kommentoida!

[Tuomo]

Moriz: Olisi kiva nähdä lopputulos... eli se tiedosto, joka lähti IFI:lle. Olisiko sinulla sitä ladattavana jostain päin nettiä?

[Tuomo]

Itse itselleni vastaten: minähän voin imuroida netistä Minoltan mallikuvia ja interpoloida niitä Photoshopilla vastaavalla tavalla. :)

[Moriz]

Tuomo: Kuviani ei ole netissä.
Koita löytää minoltan tiff-kuvia, niissä on tosiaan hieman parempi kuvanlaatu kuin jpg kuvissa

[dba]

Kiitos kaikille auttajille, vastauksistanne on apua kameran valinnassa.

Kiitos jiiällä, kun palautit keskustelun tappelun sijasta asiaan...

dba

[olli R]

Kaikesta tuosta on helppo vetää johtopäätös, että kuvan tarkkuus ei voi mitenkään olla "3 megapikseliä"
...
Se että kennon ja valmiin kuvan "pikselien" määrä sattuu täsmäämään lukuarvona on kiva "mainosmiesten kehittämä juttu".
..
Itse luotan eniten tasokkaiden lehtien testituloksiin.
...
a) erottelukyvyn keskiarvot
- 2 mpxl kamerat (10 kameraa) 530 lp/kuvan korkeus
- 3 mpxl kamerat (19 kameraa) 650 lp/kk
- 4 mpxl kamerat (18 kameraa) 690 lp/kk
- 5 mpxl kamerat (18 kameraa) 780 lp/kk
b) huonoin ja paras erottelukyky
- 2 mpxl kamerat 502 LP / 642 LP
- 3 mpxl kamerat 584 LP / 716 LP
- 4 mpxl kamerat 594 LP / 754 LP
- 5 mpxl kamerat 636 LP / 886 LP

ColorFoto siis laskee resoluution viivoina, joka siis tarkoittaa sitä määrää mustien ja valkoisten viivojen vaihtelua, joka voidaan vielä erottaa. Jos siis kenno olisi täydellinen, niin parhaimmillaan siinä joka toinen pikselirivi esittäisi mustan viivan ja joka toinen rivi valkean. Tästä saadaankin yleinen suhde pikseli-resoluution ja viivaresoluution välille: linjamäärä = 2 * pikselimäärä

Nyt katsotaan tuota yllä olevaa taulukkoa ja lisätään kuvan korkeudet pikseleinä (yleisimmin lienee 4:3 kuvasuhteesta kyse) ja teoreettinen maksimi linjamäärä = korkeus pikseleinä / 2.

Koodi: Valitse kaikki

kenno       linjaa        kork   teor. linjaa
 2 Mpix  502 / 530 / 642   1200    600
 3 Mpix  584 / 650 / 716   1500    750
 4 Mpix  594 / 690 / 754   1732    866
 5 Mpix  636 / 780 / 886   1936    968

Kaksi asiaa kiinnittää huomiota:
Ensinnä: Mistä ihmeestä se Casio Exlim repii tuollaisen resoluution?
Toiseksi: Hämmästyttävän lähelle nuo mitatut resoluutiot nousevat teoreettista maksimia, jos kerran pikselilukumäärät pitäisi jakaa kahdella tai kolmella.

Eli lopputulos on luultavasti sama kuin jiiällä:llä: katso kuvaa, älä lukuja.

[jiiällä]

Uudessa ColorFoto 12/2003:ssa on lisää tietoa. Uutena on kameroiden mittaukset eri herkkyysasetuksilla. Useimmissa kameroissa kuvien terävyys ja kohina-arvot heikkenevät siirryttäessä pienemmästä herkkyysasetuksesta testeissä toisena käytetylle 400 ASA'n tasolle. Vain Sigma SD9:ssä herkkyyden nostaminen ei heikennä merkittävästi juuri mitään arvoja - terävyys ei muutu, kohina-arvo paranee ja vain kontrastiarvo heikkenee. 300D:ssä ei erottelukyky juurikaan muutu.

Aiemmassa viestissä oli pieni tilasto laadittuna ColorFoto lehden numerosta 11/2003 peräisin olevin arvoin

huonoin ja paras erottelukyky (nämä pienimmällä herkkyysasetuksella)
- 2 mpxl kamerat 502 LP / 642 LP
- 3 mpxl kamerat 584 LP / 716 LP
- 4 mpxl kamerat 594 LP / 754 LP
- 5 mpxl kamerat 636 LP / 886 LP

Uusia tuloksia (tässä vain muutama, lehdessä loput), eka arvo pienimmällä herkkyydellä ja toinen arvo 400ASA'lla
- Canon EOS 10D - 880 / 812 lp/kk
- Canon EOS 300D - 868 / 865 lp/kk
- Fuji S2Pro - 827 / 526 lp/kk
- Nikon D100 - 826 / 730 lp/kk
- Olympus E-1 - 800 / 763 lp/kk
- Sigma SD9 - 756 / 756 lp/kk

Vanhoista muutama kertauksen vuoksi (osa mitattu vain minimiherkkyydellä)
- Canon G5 - 819 / ? lp/kk
- Minolta Dimage Xt - 664 / ? lp/kk (3 mpxl)
- Minolta Dimage A1 - 766 / 719 lp/kk
- Nikon Coolpix 2500 - 506 / ? lp/kk (2 mpxl)
- Nikon Coolpix 5400 - 842 / ? lp/kk
- Nikon Coolpix 5700 - 829 / ? lp/kk
- Panasonic Lumix DMC-LC43 - 752 / ? lp/kk (4 mpxl)

Ei lopulta kovin järisyttävää extra-terävyyttä järkkäreissä - EOS 10D:kin häviää erottelukyvyssä niukasti Olympus C-5050:lle, joka taitaa olla terävin mitattu kamera. Terävyyttä ei kai löydy enempää, kun ei ole merkittävästi enempää pikseleitä, joilla informaatiota kerätään. Objektiivitkin vaikuttavat. Ei liene itsestään selvää, että kaikki järkkärioptiikat olisivat ilman muuta parempia kuin kompaktien optiikat. - Sigmassa on enemmän pikseleitä, mutta siltikään terävyyttä ei löydy enempää kuin muista.

Uusia kohina-arvoja
- Canon EOS 10D - 69,3 / 37,8 S/N
- Canon EOS 300D - 67,7 / 38,8 S/N
- Fuji S2Pro - 39,4 / 24,6 S/N
- Nikon D100 - 46,7 / 38,3 S/N
- Olympus E-1 - 55,1 / 28,3 S/N
- Sigma SD9 - 56 / 57 S/N

Näissä tulee jo eroa kompakteihin vaikka on niissäkin erinomaisia kameroita vaikka eräissä malleissa voisi olla paremmatkin arvot, alla muutama poiminta numeroista 11 ja 12/2003

- Canon Powershot G5 - 34,9 / ? S/N
- Minolta Dimage Xt - 51,1 / ? S/N
- Minolta A1 - 27,5 / 14,7 S/N
- Nikon Coolpix 2500 - 64,7 / ? S/N
- Nikon Coolpix 5400 - 51,5 / ? S/N
- Nikon Coolpix 5700 - 30,9 / ? S/N
- Panasonic Lumix DMC-LC43 - 60,4 / ? S/N

Arvoissa on eroja ja jos ne tuntuvat tärkeiltä kannattaa ottaa ColorFoto säännöllisesti luettavien lehtien joukkoon. Testeistä selviää esim. paljonko löytyy kontrastia, värintoiston tarkkuutta ym. ym. Eroja on monissa seikoissa. Mittausten tekotavasta on selostus numerossa 11/2003.

Kuten jo niin monet ovat monta kertaa todenneet on kamerakin kokonaisuus eikä yksittäisille ominaisuuksille tai mittausarvoille voi kovin paljoa painoarvoa asettaa. Testeistä on luonnollisesti apua, kun vertaa esim. mitä laatua milläkin hintatasolla voi saada.

Järkkäreille kerätyt paineet "huikaisevasti paremmasta kuvan laadusta" eivät kaikkien kameroiden kohdalla välttämättä toteudu ainakaan kovin dramaattisina - mutta kaikki on kiinni mitä vertaa mihinkin ja minkä ominaisuuden osalta ja onko vertailu tehty virheettömästi.

[artur]

Olen tehnyt nettiin tämmöisen laskurin, jolla voi laskea, kuinka paljon megapikselit tekevät pikseleissä ja senttimetreissä (eri resoluutioilla).

Eli tuon mukaan pitää olla 10 Mp:n kamera ennen kuin voi tuottaa A4 kuvia aikakauslehtiin? Huh...

[artur]

Moikka!

Kerroit, että teet painotöitä. Minulla olisi dillemma sen suhteen, että mitä kameraa pitäisi käyttää, jos haluaisin 300dpi tarkkuudella tuottaa A4-kuvia esitteisiin. Olisiko sinulla jotain vinkkejä? Riittääkö 3MP kamera vai pitääkö olla jo 4MP?

Olisi valittavana Fujin 3MP FinePix S5000 tai Canonin 4MP Powershot A80.

Kiitos jo näin etukäteen!

- Artur

Olen samaa mieltä; suurin osa pärjää loistavasti 3mpx:n kameralla. Itse otan harrastuksen lomassa kuvia myös töissä erilaisiin painotöihin ja joskus jopa yli A4 kokoon, joten minulle 3mpx ei riitä tästä syystä.

[barcoder]

Jos halutaan tuottaa A4 kokoinen kuva 300dpi resolla jo kamerasta niin kennossa pitäisi olla pikseleitä 2480x3508px

Ensimmäinen asia mitä tämä tarkoittaa on se, että tarvitaan kamera jossa kuvasuhde on 2:3 eli käytännössä järkkäri. Pokkareiden, laadukkaidenkin sellaisten kuvasuhde on yleensä 4:3 eli silloin osa kuvasta täytyy rajata pois, jotta saadaan A4 muotoinen kuva.

Näitä 2:3 laitteita lähes 9mpx:llä ei markkinoilla montaa ole, joten useimmiten joudutaan tyytymään kompromisiin.

Itse kuvaan 5mpx Minoltalla ja tyydyn siihen, että jos haluan painattaa 5mpx kuvan A4 kokoon saan resoksi n. 220dpi, ei hyvä mutta riittää.

[trombi]

Tosi on, mutta 5 mpx kameran kuva riittää hienosti tabloidiin (170 dpi, lev. 259, kork. 375 mm)!

[Tuomo]

Eli tuon mukaan pitää olla 10 Mp:n kamera ennen kuin voi tuottaa A4 kuvia aikakauslehtiin? Huh...

Näinhän se on teoriassa. Käytännössä kaikissa lehdissä interpoloidaan, eli suurennetaan alkuperäistä kuvaa, jotta se voidaan painaa lehteen.

Tässä kannattaa huomioida, että lehdessä pikseleissä ei voida tehdä kompromisseja. Esimerkiksi 10 x 15 cm kuva aikakauslehdessä (300 dpi) vaatii 1775 x 1183 pikseliä (2,1 megapikseliä) ja 29,7 x 21 cm kuva (A4) vastaavasti 3508 x 2480 pikseliä (9-10 megapikseliä). Jos ajatellaan, että digikamera tuottaa 6 megapikselin kuvan, pitää alkuperäistä kuvaa siis suurentaa 50%, jotta kuvasta saadaan A4 ja se voidaan taittaa sen kokoisena aikakauslehden sivulle.

Tämä on siis faktaa, ei mielipidettä. Varsinainen mielipidekysymys on sitten se, miten paljon kuvaa voi suurentaa ilman, että ihminen havaitsee laadun heikkenemistä. Interpolointihan jättää aina kuvaan jälkiä. Joidenkin mielestä 50% suurennos näyttää hirveältä, toisten mielestä taas ei. Mitä kukin pitää arvossa, siitä on kysymys.

Kannattaa tietysti muistaa, että myös negatiivista skannatessa kuvaan saattaa tulla turhaa kohinaa tai epätarkkuutta, joka näkyy lopullisessa painotuotteessa. Nykyajan ammattiskannerit ovat onneksi niin hyviä, että 24 x 35 mm negatiivista saadaan helposti skannattua isojakin suurennoksia. Mainokset kuitenkin usein kuvataan isolle dialle lähinnä siksi, että kuvaa ei missään vaiheessa tarvitsisi radikaalisti suurentaa.

[Tuomo]

Piti vielä lisätä, että optimaalisin tilanne laadun kannalta on sellainen, jossa alkuperäistä kuvaa pienennetään originaalista lehteen tai vaikka nettiin. Silloin kuvan terävöittäminen ei tuo esiin rakeisuutta ja joskus originaalissa olevat roskatkin häviävät näkyvistä.

Netissä suurennettu kuva näyttää aina kaikkein pahimmalta. Näytöllä kaikki interpoloinnin aiheuttamat lieveilmiöt tulevat niin hyvin esiin. Painossa taas voidaan kikkailla mm. paperilaadulla. Sanomalehtipaperia on esimerkiksi sanottu niin huonoksi, että sinne voi heittää melkein mitä tahansa eikä näy missään. Aikakauslehtipaperi - jota sitäkin on sitten aika montaa eri sorttia - usein paljastaa kuvassa olevat virheet paremmin.

Summa summarum: Itse en lähtisi kuvaamaan esim. 4 megapikselin Canon EOS 1D:llä aikakauslehteen, mutta sanomalehdessä ko. kamera menee varmaan ihan mainiosti.

[trombi]

Nykyajan ammattiskannerit ovat onneksi niin hyviä, että 24 x 35 mm negatiivista saadaan helposti skannattua isojakin suurennoksia.

Tjaa, varmaan sanomalehdissä skannataan negaa nopean aikataulun vuoksi, siis niissä, joissa ei olla vielä siirrytty digiin. Aikakauslehdissä se originaali on kyllä tavallisemmin dia.

Mainokset kuitenkin usein kuvataan isolle dialle lähinnä siksi, että kuvaa ei missään vaiheessa tarvitsisi radikaalisti suurentaa.

Rullafilkka eli 120-kokoinen kyllä lasketaan keskikooksi. Kaipa tuota laakadiaakin jonkin verran vielä kuvataan, mutta veikkaanpa, että suurimmaksi osaksi studiossa tehtävät mainoskuvaukset tehdään rullafilkalle. Siis niissä studioissa, joissa ei olla vielä siirrytty digiperiin.

[Tuomo]

Tjaa, varmaan sanomalehdissä skannataan negaa nopean aikataulun vuoksi, siis niissä, joissa ei olla vielä siirrytty digiin. Aikakauslehdissä se originaali on kyllä tavallisemmin dia.

Elän käsityksessä, että journalistisissa aikakauslehdissä on Suomessa perinteisesti käytetty 35 mm filmiä, koska sen käyttö on edullista ja nopeaa. Sen sijaan muissa aikakauslehdissä, joissa ei ole niin kiire, käytetään todennäköisesti diaa ja nyttemmin tietysti paljon myös digiä. USA:ssa monet aikakauslehdet ottavat filmimateriaalin pelkästään diana tai diginä. Näin ainakin National Geographicissa.

Rullafilkka eli 120-kokoinen kyllä lasketaan keskikooksi.

Kiitos tarkennuksesta!

[trombi]

Elän käsityksessä, että journalistisissa aikakauslehdissä on Suomessa perinteisesti käytetty 35 mm filmiä, koska sen käyttö on edullista ja nopeaa. Sen sijaan muissa aikakauslehdissä, joissa ei ole niin kiire, käytetään todennäköisesti diaa

Nyt menee kyllä nipotukseksi, mutta en ihan pysy perässä, 35 mm filmilläkö tarkoitat värinegatiivifilmiä? Ja dialla - mitä? Sitäkin saa 35 mm koossa.

Värinegan edut lehtikäytössä:
-halpa prosessi, C-41
-pienet kehityskoneet
-halpa filmi
-käytännössä suurehko valotusvara

Haitat:
-skannattaessa suoraan negasta "ei originaalia" - eli kuvankäsittelijä aloittaa tyhjästä ilman mallia > värit voivat olla hyvinkin poskellaan

Dian (35 mm) edut:
-"originaali" olemassa skannattaessa
- ei tarvita paperiprinttejä, pelkkä filminkehitys riittää

Haitat:
-E6 ei ole niin helppo prosessi, että joka talolla voisi olla pieni, nopea kehityskone -> filmit kehitytetään muualla
-filmin pienehkö valotusvara
-filmin hinta

Itse olen sekä skannannut värinegoista kuvia sanomalehteen että 35 mm dioista aikakauslehteen, ja myös päinvastoin. Isoihin mainospainotuotteisiin (esim. kaupan keskusliikkeen ruokareseptilehdet) kuvattiin rullafilmidialle ja skannattiin kuvat sellaisella 100.000 mummonmarkan Topazilla.

[Tuomo]

Nyt menee kyllä nipotukseksi, mutta en ihan pysy perässä, 35 mm filmilläkö tarkoitat värinegatiivifilmiä? Ja dialla - mitä? Sitäkin saa 35 mm koossa.

Pahoittelen epäselviä ilmaisuja. Tarkoitin siis 35 millisellä värinegaa. Totta tosiaan: kinokoon filmijärkkäriin uppoava diafilmi on ihan samankokoista.