Mitä eroa voidaan löytää 3 Megapixelin kameroiden kuvanlaadussa jos toisen linssi on halkaisijaltaan n. 10 mm. ja toisen taas perinteisempää kokoa kuten n. 35-45 mm.
F- arvot ovat samaa luokkaa, joten hämäräkuvauksessakaan ei ymmärtääkseni ole merkittävää eroa. Toisaalta kuvakennot ovat samaa tarkkuutta. Onko eroa muussa kuin optiikan painossa? Järkeni sanoisi, että suurempi halkaisija olisi aina parempi.
Kamerat joita olen vertailemassa ovat Minoltan Dimage Xt ja Pentaxin optioS
Nomina Sunt Odiosa
Linssin halkaisijan vaikutus kuvanlaatuun...
-
- Viestit: 5
- Liittynyt: Touko 18, 2003 13 : 25
- Paikkakunta: Rovaniemi
Linssin halkaisijan vaikutus kuvanlaatuun...
Nomina sunt odiosa
-
- Viestit: 4808
- Liittynyt: Tammi 10, 2003 9 : 21
- Viesti:
Kummassa niistä on 35-45 mm linssin halkaisija? Xt:ssähän tuo pieni, mutta kun mittailen kuvasta Pentaxin etulinssiä, niin saan läpimitaksi n. 11 mm. Huomasit varmaan, ettei se etulinssi ole sen putken läpimttainen.
Optiikoissa on varmaan eroa, mutta vaikea sanoa mitään koon perusteella. Xt:ssä tuo zoom on pystyssä kameran sisällä ja kuva käännetään prismalla.
Kennoissa merkitsee myös fyysinen koko. Noissa koot ovat suunnilleen samat (1/2.5" vs 1/2.7") eli diagonaali n. 7 mm luokkaa. Vaikka digijärkkäreissä kennossa voi olla samat 3 megapikseliä, niin niissä kennon diagonaali on jo 27 mm luokkaa ja valonkeruukyky jo oikeasti isoa linssiä vaativa.
Optiikoissa on varmaan eroa, mutta vaikea sanoa mitään koon perusteella. Xt:ssä tuo zoom on pystyssä kameran sisällä ja kuva käännetään prismalla.
Kennoissa merkitsee myös fyysinen koko. Noissa koot ovat suunnilleen samat (1/2.5" vs 1/2.7") eli diagonaali n. 7 mm luokkaa. Vaikka digijärkkäreissä kennossa voi olla samat 3 megapikseliä, niin niissä kennon diagonaali on jo 27 mm luokkaa ja valonkeruukyky jo oikeasti isoa linssiä vaativa.
-
- Viestit: 457
- Liittynyt: Tammi 09, 2003 22 : 30
- Paikkakunta: Helsinki
Linssin halkaisija, tässä tapauksessa puhutaan etulinssistä, vaikuttaa kyllä kuvan laatuun, mutta juuri toisinpäin, kuin ajattelit.
Isommissä linsseissä on aina enemmän optisia virheitä, joten hyvälaatuisen, halkaisijaltaan suuren optiikan rakentaminen on aina vaikemapaa kuin pienen halkaisijan omaavan linssin rakentaminen. Perinteisestä optiikasta puhuttaessa linssin halkaisijan mitta riippuu piirtoympyrän (projektion halkaisija ts. käytännössä n. kennon diagonaali) koosta suhteessa haluttuun valovoimaan.
Eli, jos kennon diagonaali on vaikapas tuo Ollin mainitsema 7mm antaisi 7mm polttovälinen optiikka perspektiivin, joka vastaa suunnilleen silmän perspektiiviä ja jos optiikan valovoimaksi haluttaisiin rakentaa vaikkapas 2 olisi linssin halkaisijan mitta _teoriassa_ 3,5mm. Vastaavasti järjetelmärungoissa, joissa tuo paljon puhuttu 1.6 rajauskerroin, suhteessa kinofilmikameran n. 43mm diagonaaliin, olisi vastaavan optiikan linssin halkaisija siis _teoriassa_ 13,5mm.
(tokihan ns. täydenkoon digitaalirunkojakin on olemassa)
Nykyaikaiset optiikat ovat kuitenkin optiselta rakenteeltaan kovinkiin mutkikkaita mm. pienentyneiden kompaktikameroiden sekä vaihtuvan polttovälin ansiosta, ettei linssien halkaisijoista voida vetää kovinkaan pitkälle meneviä arvioita edes tuon valovoiman suhteen, tosin suurempi halkaisija periaatteessa on aina merkki suuremmasta valovoimasta, mutta tämäkään ei aina pidä paikkaansa varsinkin, jos puhutaan lyhytpolttovälisistä zoomeista.
Suurempi kenno siis antaa paremman kuvanlaadun vaikka pikseleitä on sama määrä ja tämä lähinnä siksi, että pienissä kennossa olevien pikseleiden pikselitiheyden kasvaessa, myös mm. kohina kasvaa ja dynamiikka heikkenee, jolloin kuvanlaatu kärsii.
Nyt jos ajatellaan asiaa niin päin, että suuri kenno antaa paremman kuvanlaadun, kuin pieni kenno (sama pätee muuten filikameroissakin) ja halutaan rakentaa optiikat molemmille siten, että valovoima (pienin f-luku) pysyy samana, pitää suuremmalle kennolle tehdä optiikka, jonka halkaisija on suurempi.
Johtopäätös : suuri linssi liittyy parempaan kuvanlaatuun seurauksena ei syynä.
P.S.
Suuren kennon hyöty suhteessa suuren linssihalkaisijan heikentävään vaikutukseen on siis se, että suurella kennolla käytännössä saadaan aikaan aina parempi kuvanlaatu kuin pienellä. Tarkennuksena tulkoon mainittua.
Isommissä linsseissä on aina enemmän optisia virheitä, joten hyvälaatuisen, halkaisijaltaan suuren optiikan rakentaminen on aina vaikemapaa kuin pienen halkaisijan omaavan linssin rakentaminen. Perinteisestä optiikasta puhuttaessa linssin halkaisijan mitta riippuu piirtoympyrän (projektion halkaisija ts. käytännössä n. kennon diagonaali) koosta suhteessa haluttuun valovoimaan.
Eli, jos kennon diagonaali on vaikapas tuo Ollin mainitsema 7mm antaisi 7mm polttovälinen optiikka perspektiivin, joka vastaa suunnilleen silmän perspektiiviä ja jos optiikan valovoimaksi haluttaisiin rakentaa vaikkapas 2 olisi linssin halkaisijan mitta _teoriassa_ 3,5mm. Vastaavasti järjetelmärungoissa, joissa tuo paljon puhuttu 1.6 rajauskerroin, suhteessa kinofilmikameran n. 43mm diagonaaliin, olisi vastaavan optiikan linssin halkaisija siis _teoriassa_ 13,5mm.
(tokihan ns. täydenkoon digitaalirunkojakin on olemassa)
Nykyaikaiset optiikat ovat kuitenkin optiselta rakenteeltaan kovinkiin mutkikkaita mm. pienentyneiden kompaktikameroiden sekä vaihtuvan polttovälin ansiosta, ettei linssien halkaisijoista voida vetää kovinkaan pitkälle meneviä arvioita edes tuon valovoiman suhteen, tosin suurempi halkaisija periaatteessa on aina merkki suuremmasta valovoimasta, mutta tämäkään ei aina pidä paikkaansa varsinkin, jos puhutaan lyhytpolttovälisistä zoomeista.
Suurempi kenno siis antaa paremman kuvanlaadun vaikka pikseleitä on sama määrä ja tämä lähinnä siksi, että pienissä kennossa olevien pikseleiden pikselitiheyden kasvaessa, myös mm. kohina kasvaa ja dynamiikka heikkenee, jolloin kuvanlaatu kärsii.
Nyt jos ajatellaan asiaa niin päin, että suuri kenno antaa paremman kuvanlaadun, kuin pieni kenno (sama pätee muuten filikameroissakin) ja halutaan rakentaa optiikat molemmille siten, että valovoima (pienin f-luku) pysyy samana, pitää suuremmalle kennolle tehdä optiikka, jonka halkaisija on suurempi.
Johtopäätös : suuri linssi liittyy parempaan kuvanlaatuun seurauksena ei syynä.
P.S.
Suuren kennon hyöty suhteessa suuren linssihalkaisijan heikentävään vaikutukseen on siis se, että suurella kennolla käytännössä saadaan aikaan aina parempi kuvanlaatu kuin pienellä. Tarkennuksena tulkoon mainittua.
\\Pekka
-
- Viestit: 5
- Liittynyt: Touko 18, 2003 13 : 25
- Paikkakunta: Rovaniemi
-
- Viestit: 457
- Liittynyt: Tammi 09, 2003 22 : 30
- Paikkakunta: Helsinki
No niissä kamerapuhelimissa on se kennon koko niin pieni, ettei linssinkään tarvitse ollla sen isompi kuin onkaan. Pieni koko ei suinkaan ole vahinko tässä(kään) tapauksessa.niksipakki kirjoitti:Kiitoksia molemmille vastauksista. Aina sitä oppiikin uutta.
Ps. Pentaxin linssi tosiaan on samaa mitätöntä kokoa kuin Minoltassa... kuinkahan pian kamerapuhelimista mahtaa löytyä samaa kokoa olevia linsssejä :)
\\Pekka