Typerä kysymys aukoista? ja muustakin

[SuperDrive]

Aika paljon hämärää tässä siinä miten asiat ovat ja mitä ehkä haluataan sanoa. Jos Anttolan lauseita ensin täsmentäisi, suorakaiteen muotoiselle kennolle tuskin etulinssin ulkoreuna on ympäriinsä vaikuttamassa.

Toki säteet joka linssin kohdasta tulevat joka kohtaan kennolle. Muutenhan kuvan kirkkaus vaihtelisi kuvan eri osissa.

[jopisalo]

tervehdys.
Ei taida ihan pitää paikkaansa ainakaan moderneissa laajakulmissa. Olympuksen 12 f2 etulinssi noin 26mm siitä tulisi valovoimaksi noin 0.4 . Olen ymmärtänyt laajakulmien telesentrisen rakenteen käyttävän vain osan etummaista linssiä/pikseli. Näin valonsäteitä ei jouduta veivaamaan ihan niin rajuihin kulmiin ja värivirheitten hallinta on helpompaa. Taitaa joissakin etulinssi olla niin pulleakin ettei valo voi äärikulmilla edes saavuttaa koko linssin etupintaa.
Ainakin vanhemmissa optiikoissa oli himmennin semmoisessa kohdassa missä valonsädekimppu on yhdensuuntainen, himmentimen jälkeen sitten levitetiin filmille, Joissakin teleissä heti etulinssien takana. Moderneista en osaa sanoa voi olla edelleenkin sama periaate.
Kun aukkoa katselee obiskan edesta tai takaa, niin on syytä huomioida siinä välillä olevat suurentavat/pienentävät linssit= se mikä näkyy ei kerro mitään aukon millimetrikoosta.

[mirrored]

Aika paljon hämärää tässä siinä miten asiat ovat ja mitä ehkä haluataan sanoa. Jos Anttolan lauseita ensin täsmentäisi, suorakaiteen muotoiselle kennolle tuskin etulinssin ulkoreuna on ympäriinsä vaikuttamassa.

Toki säteet joka linssin kohdasta tulevat joka kohtaan kennolle. Muutenhan kuvan kirkkaus vaihtelisi kuvan eri osissa.

Ei pidä paikkaansa. Muutenhan ei voisi käyttää kennonmuotoisesti tarkkaan sovitettua vastavalosuojaakaan vaan pyöreä olisi ainoa oikea. Tarkensin siis virhettä: "myös (etu)linssin äärimmäisen ulkokehän kautta". Siellä ulkokehällä on aina liikaa linssiä - suorakaiteen muotoisessa kennossa vähiten tai ei lainkaan kulmien kohdalla.

edit2. Mutta nähtävästi ajoit takaa muuta, mikä sekään ei taida pitää paikkaansa! En tiedä onko tuossa yhtään oikein piirretty valonkulkua: http://www.shanghai-optics.com/assembly ... lens-case/" onclick="window.open(this.href);return false; Mutta kuitenkin ajattelen että neulanreiän toiminta tässäkin helpottaa hahmottamaan. Tavallaan neulanreikä on objektiivissa siinä keskivaiheilla tai himmentimen kohdalla. Kuva kääntyy ylosalaisin siinä.

Neulanreiässä on erittäin selvää, että vain yhdestä pisteestä kohdetta on suora valon kulku vain yhteen pisteeseen kennoa ja suoraanhan valo tunnetusti kulkee. Ei objektiivit nyt niin eri maailmasta ole sentään, vaikka säteet muuttavatkin vähän suuntaansa linssin läpi mennessään.

edit3. Tajusinkohan vieläkään mitä tarkoitit. Kuvan kirkkaus tietenkin vaihtelee eri kohdissa niin kuin kohteessakin. Objektiivin etulinssi on objektiivin keskikohtaa (himmennintä) lähempänä kohdetta ja siksi sen voi vaikka peittää toiselta syrjältä eikä se silti vähennä valoa kuin siltä varjostettavalta puolelta kuvaa. Kai ehkä vai?

[SuperDrive]

Aika paljon hämärää tässä siinä miten asiat ovat ja mitä ehkä haluataan sanoa. Jos Anttolan lauseita ensin täsmentäisi, suorakaiteen muotoiselle kennolle tuskin etulinssin ulkoreuna on ympäriinsä vaikuttamassa.

Toki säteet joka linssin kohdasta tulevat joka kohtaan kennolle. Muutenhan kuvan kirkkaus vaihtelisi kuvan eri osissa.

Ei pidä paikkaansa. Muutenhan ei voisi käyttää kennonmuotoisesti tarkkaan sovitettua vastavalosuojaakaan vaan pyöreä olisi ainoa oikea. Tarkensin siis virhettä: "myös (etu)linssin äärimmäisen ulkokehän kautta". Siellä ulkokehällä on aina liikaa linssiä - suorakaiteen muotoisessa kennossa vähiten tai ei lainkaan kulmien kohdalla.

Vastavalosuoja ei blokkaa sädettä, joka tulee suoraan objektiivin reunaan vaan vain säteen, joka tulee vinosti ja kuvautuisi kennon ulkopuolelle.

edit2. Mutta nähtävästi ajoit takaa muuta, mikä sekään ei taida pitää paikkaansa! En tiedä onko tuossa yhtään oikein piirretty valonkulkua: http://www.shanghai-optics.com/assembly ... lens-case/" onclick="window.open(this.href);return false; Mutta kuitenkin ajattelen että neulanreiän toiminta tässäkin helpottaa hahmottamaan. Tavallaan neulanreikä on objektiivissa siinä keskivaiheilla tai himmentimen kohdalla. Kuva kääntyy ylosalaisin siinä.

Neulanreiässä on erittäin selvää, että vain yhdestä pisteestä kohdetta on suora valon kulku vain yhteen pisteeseen kennoa ja suoraanhan valo tunnetusti kulkee. Ei objektiivit nyt niin eri maailmasta ole sentään, vaikka säteet muuttavatkin vähän suuntaansa linssin läpi mennessään.

edit3. Tajusinkohan vieläkään mitä tarkoitit. Kuvan kirkkaus tietenkin vaihtelee eri kohdissa niin kuin kohteessakin. Objektiivin etulinssi on objektiivin keskikohtaa (himmennintä) lähempänä kohdetta ja siksi sen voi vaikka peittää toiselta syrjältä eikä se silti vähennä valoa kuin siltä varjostettavalta puolelta kuvaa. Kai ehkä vai?

Neulanreikäkamera toimii erilailla. Se ei taita säteitä, vaan ne menevät suoraan reiän läpi. Neulanreikäkameralla ei ole tiettyä polttoväliä, eikä tarkennusta. Polttovälin määrää vain filmin tms. etäisyys. Linssi sen sijaan taittaa tulevan valon. Kohtisuoraan tulevat säteet taittuvat koko linssin alalta kuvapinnan keskelle, kun tarkennus on äärettömässä. Koska kennon saa valoa tasaisesti (kuvattaessa tasaisen valoista kohdetta), tulee joka kohdan antaa säteitä myös muihin kohtiin.

Toki objektiivin rakenteen ollessa tarpeeksi, monimutkainen voi tosiaan olla niin, että fyysisesti ensimmäisen linssin läpi valo kulkee hieman erilailla kuin yksinkertaisen linssin mallissa.

[mirrored]

Ei oo ja ei oo. Heh. Onpa. Juuri niinhän minä koitin selittää että vastis rajaa etulinssiin tulevat säteet kennon ulkopuoliset osat. Tarkista mihin minä alunperin vastasin. Ja siis saman objektiivin vastis kropille voi olla enemmän rajaava kuin täyskärille. Optimaalinen ei ole pyöreä, koska kennot eivät ole pyöreitä.

Neulanreikään on aina hyvä verrata. Ehkä voit myöntää että obektriivit ovat yksilinssisiä paljion monimutkaisempia yleensä ja 'nodal point' (vai mikä se nyt on) on siellä keskivaiheilla himmentimen kohdilla. Neulanreikäkameralla on polttoväli, kuten sitten kerroitkin, vaikka ensin kielsit. Kannattaa todella miettiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.

Tuolla Kameralaukussa on välillä ottanut keskusteluihin osaa jokunen optiikasta hyvin perillä oleva, mutta minä en kuulu niihin. Tässä ketjussa ei ole vielä näkynyt. Tällä nyt en halua ilmaista muuta kuin että olisi kiva kun joku välillä tulisi ja kertoisi miten asiat ovat ja vieläpä oikeilla termeillä. Ei sillä etteikö sellainenkin perehtynyt voisi kirjoittaa huonosti ja jopa olla asioissakin väärässsä.

Minulla on vain tavallinen valokuvaajan käytännöllinen näkemys. Jos varjostan objektiivin edestä reunalta käsin jonkin verran kuva-alalle, se ei vähennä valoa yleisesti tai sanoisinko "laske valovoimaa". Saattaahan tuo telessä olla vähän kriittisempi kuin laajiksessa, myönnetään. Ja saattaa olla että minä olen väärässä vaiken sellaista ilmiötä olekaan huomannut. Tarttis varmaan kokeilla paremminkin.

[JL Anttola]

Aika monella - valokuvauksessa pitkällekin ehtineellä - näkyy olevan se käsitys, että jos objektiivin etulinssin keskellä on likatahra, kuvassa näkyy keskellä musta piste... eli on aivan fysiikan perusteet hakusessaan.

En silti tiedä, paraneeko kuvat perusfysiikan ymmärryksellä...

Esimerkiksi Superdriven tekstien lukeminen läpi rauhallisella tahdilla ja miettien voi auttaa ymmärtämään, mistä kuva-alan keskipisteestä lähtevä valo tai kuva kulkee kennon keskelle; kulkeeko se vain etulinssin (ja linssiryhmän) keskeltä, vai kulkeeko ihan joka kohdasta linssiä. Jos nyt tälläiset teoriat kiinnostavat. Kuvat saattavat kyllä parantua enemmän ihan muilla konsteilla.

Valokuvauksessa olen noviisi, ja yritän koko ajan oppia lisää. Fysiikasta saatan ymmärtää jotain...

terveisin Jaakko-pappa Anttolasta

[mirrored]

Kannattaa kokeilla niin tietää mistä puhutaan. Tarkoitan että on silloin mahdollisuus soveltaa teorioita todellisuuteen. Meillä kaikilla luultavasti on kamera käden ulottuvilla.

Itse kokeilin juuri äsken 85mm objektiivilla kinarilla katsoen etsimen läpi ja asettamalla sormiani etulinssin eteen. Kokeilin aukkoja 1,8 ja 5,6 enkä koe minkäänlaista tarvetta tarkistaa tänään kirjoittamaani.

Kas kun kuvassa näkyy sormi ihan siellä kohdalla kuvaa missä se kulloinkin on.

[olli R]

Kyllä, kennolle yhteen pisteeseen tuleva valo tulee koko etulinssin ei-himmennetyltä alalta. Linssin muoto aiheuttaa, että vaikkapa yläreunaan, keskelle ja alareunaan tietystä suunnasta tuleva valonsäde taittuu kaikista näistä kohdista ja kohtaa tarkennustasolla samassa pisteessä. Jos vertaillaan neulanreikään, niin asia käynee aika ilmeiseksi, kun miettii, miksi neulanreiän valovoima on niin paljon pienempi kuin linssin. Koko etulinssin ei-himmennetty pinta-ala kerää valoa kaikille kennon pikseleille. Neulanreiässä tuo ala on huomattavan pieni.

Tuo Shanghai opticsin kuva on sikäli huono, että siinä taitaa olla projektorilasi, joka siis toimii ikäänkuin kennolta ulospäin. Tuo ei vastaisi vasemmalta oikealle kameraoptiikkaa, koska linssistö rajoittaisi itsessään vasemmalla olevan etulinssin valonkeräystä - etulinssin yläreunaan alaviistosta tulevat valonsäteet eivät osuisi keskiosan linssistöön.

Projektorina se välittää kyllä kuvaa oikealta vasemmalle melko hyvin. Se on ikään kuin valtava makrolasi, joka suurentaa sen oikealla olevan kuvakennon kuvan valkokankaalle. Jos siinä laittaisi himmentimen tuohon, missä nuo säteet ikään kuin risteävät (huomaa, että siinäkin menee valoa koko leveydeltä, niin himmentimen pienentäminen vähentäisi säteiden "määrää", mutta kaikista kuvan pisteistä menisi valoa eteenpäin.

Tässä voisi olla realistisempi kuva kameralinssistöstä, tosin tässä kenno on heti linssistön takan
http://www.patentlyapple.com/.a/6a0120a ... bf9970b-pi" onclick="window.open(this.href);return false;

Kyllä, pyöreä himmennin todellakin estää linssin reuna-alueista tulevaa valoa. Ja tämä perustuu juuri siihen, että linssi välittää valoa koko alaltaan. Pelkkä keskiosakin riittää taittamaan valon koko kuva-alalle. Himmenintä ei saa etulinssin sisään, jossa se suoraan määräisi tuota aukkoa etulinssillä, mutta se voidaan laittaa sopiviin paikkoihin optiselle polulle, josta sen läpimitta projisoituu etulinssille. Paikan pitää olla sellainen, jossa se ei vaikuta piirtoympyrän kokoon, ainakaan pienennä sitä vaaditun alapuolelle.

Nyt kannattaa myös tajuta, että se polttopiste (etäisyys johon kuva muodostuu äärettömyydestä) ei tietenkään voi olla objektiivin sisällä, äärettömästä ei saataisi tällöin kuvaa. Eli ei voida sikäli puhua pisteestä objektiivin sisällä, jossa valon säteet kohtaisivat. Nodaalipisteet eivät varsinkaan ole tällaisia. Ne siis vastaavat ikäänkuin objektiivia vastaavan linssin poikittaista keskitasoa. Näissä kohdissa valo menee pikemminkin mahdollisimman laajalla alueella. Ja niitä on siis useampilinssisessä objektiivissa kaksi, edessä ja takana.

Olen koettanut kerätä ihan peruskäsitteitä tämmöiseksi artikkeliksi:
http://www.digifaq.info/digi_omat/optiikka/" onclick="window.open(this.href);return false;

Siitä voi lähteä liikkeelle. Näköjään lopun linkeistä on moni vanhentutut, pitänee näköjään taas kaivella noiden osoitteet.

[mirrored]

Kas mutta olli R taitaa sittenkin olla yksi niistä harvoista optiikkaan perehtyneistä kirjoittajista joihon viittasin!

Tässä voisi olla realistisempi kuva kameralinssistöstä, tosin tässä kenno on heti linssistön takan
http://www.patentlyapple.com/.a/6a0120a ... bf9970b-pi" onclick="window.open(this.href);return false;

No mutta onhan siinäkin himmennin kohdassa jossa kuva kääntyy ylösalaisin eli kohta vastaa siinä mielessä neulanreikää. En toki missään kohtaa tarkoittanut että samassa pisteessä objektiivissa kaikki säteet olisivat - ajatushan olisi järjetön koska himmennin ei voisi siinä silloin toimia.

Usein ennenkin on tullut mietittyä neulanreiän ja objektiivin eroja ja samankaltaisuutta. Neúlanreiän voi ajatella äärimmäisen pienenä aukkona.

Etulinssin edessä oleva kohde - äärimmillään sormet kiinni etulinssissä - näkyy kuvassa. Kokeiltu on! Himmentämättä niin läpikuultavasti ettei sormeksi hahmota ja himmentäen terävämmin, mutta kas kummaa: himmentäen sormi näyttää ikäänkuin siirtyvän keskemmälle reunasta samalla kun muuttuu terävärajaisemmaksi. Siksi en vaan ymmärtänyt miksi voidaan puhua etulinssin virkaa tekevän alueen pienenemisestä himmentäessä koska en tuota ilmiötä kokeillessa juuri huomannut.

(Tuossa Ollin ilmaisussa "etulinssin ei-himmennetty alue" oli minulla vaikeuksia ymmärtää, mutta tulkitsin sen lopulta linssin "virkaa tekeväksi" alueeksi.)

(Ihan toinen aihe varmaan oli ensimmäisen postini aloitus jossa yksinkertaisesti olin turhan tarkka haluten täsmentää virhettä tässä virkkeessä: "Eikös kennolle kummassakin tapauksessa tule jokaiselle pikselille säde etulinssin jokaisen "pisteen" kautta, myös linssin äärimmäisen ulkokehän kautta; vai onko minulla geometrian taju hukassa?" Tämä oli siis vain pohjustuksena ja jokainen varmasti ymmärtää että tuo voisi pitää paikkansa vain jos etulinssi olisi kennon muotoinen. Samasta syystä optimaaliseksi sovitetty vastavalosuoja ei ole pyöreä. Kun näin on rajattu oikeasti virattomat etulinssin osat, pääsemme puhumaan jäljelle jääneestä lasista.)

[olli R]

Etulinssin edessä oleva kohde - äärimmillään sormet kiinni etulinssissä - näkyy kuvassa. Kokeiltu on! Himmentämättä niin läpikuultavasti ettei sormeksi hahmota ja himmentäen terävämmin, mutta kas kummaa: himmentäen sormi näyttää ikäänkuin siirtyvän keskemmälle reunasta samalla kun muuttuu terävärajaisemmaksi.

Jos se sormi tulee läpikuultavaksi, niin mistä se läpikuultava kuva tulee sinne kennolle?

Olen ainakin tulkinnut, että yrität väittää, että tietystä suunnasta tuleva valo tulee vain tietystä kohdasta etulinssiä sisään. Tällöin tämän kohdan peittäminen aiheuttaa tietenkin sen, että kuvassa näkyy vain musta kohta, eikö? Jos et yritä sanoa näin, niin sitten olen tulkinnut väärin ja pyydän anteeksi.

Tarpeeksi pienellä aukolla näin tavallaan tapahtuukin, koska vain pientä keskiosaa etulinssistä käytetään. Sen peittäminen pimentää koko kuvan. Toimii todellakin niin kuin neulanreikä.

Kokeile niin, että himmennät kameraa sopivasti ja alat peittää linssin reunasta alkaen vaikka pahviarkin reunalla linssin pintaa. Missä vaiheessa kuvassa alkaa tapahtua jotain? Kokeile samaa suuremmalla aukolla.

Muuten tuon Applen konstruktioon on merkitty himmennin - "Stop", näyttäisi olevan vahvasti ihan etulinssissä kiinni. En nyt ihan osaa tulkita tuota kohdaksi "jossa kuva kääntyy ylösalaisin". Jos seuraat pelkästään samasta suunnasta tulevia valonsäteitä, siis samasta kohtaa maisemaa tulevia, niin ei ne oikeastaan "käänny ylösalaisin", ne vaan kohtaavat kennolla samassa pisteessä. Kuvan kääntyminen ylösalaisin ei ole oikeastaan kuin seuraus. Tuo kääntymisen vaikutelma tulee siitä, että usein noihin kuviin piirretään vain ne kohtisuoraan tulevat säteet, jotka näyttävät sitten menevän yhden kohdan kautta.

[tehodia]

Objektiivin valovoiman kannalta aukon fyysinen koko ei ole olennainen asia vaan se minkä kokoiselta se himmentimen aukko näyttää, kun katsot etulinssistä sisään. Englanniksi tämä on Entrance Pupil (EP), en tiedä mitä se on suomeksi. Niinpä valovoimaltaan vakiona pysyvässä zoomissa riittää, että se minkä kokoisena himmennin näkyy kasvaa samaa tahtia polttovälin kanssa, kun objektiivia zoomaa. Eli riittää että himmentimen edessä olevat linssiryhmät suurentavat sen kuvaa enemmän polttovälin kasvaessa.

Teoreettinen kysymys tuolta pohjata... Onko mahdollista valmistaa zoomi, jossa pidemmällä polttovälillä valovoima olisi suurempi kuin pienemmällä polttovälillä? Esim 70-200mm 4-2.8. Olisiko tuollainen objektiivi suurempi vai pienempi kuin 70-200mm 2.8? Entä halvempi vai kalliimpi?

[mirrored]

Muuten tuon Applen konstruktioon on merkitty himmennin - "Stop", näyttäisi olevan vahvasti ihan etulinssissä kiinni. En nyt ihan osaa tulkita tuota kohdaksi "jossa kuva kääntyy ylösalaisin".

Sitä vaan neulanreiässä jotenkin ajattelee että tasan siinä reiässä kuva kääntyy, mutta sehän taitaakin olla ihan näkemysasia siten, että joku toinen saattaa ajatella että kuva on kääntynyt vasta tasan terävänä vastapuolella. Ennen tarkennustasoa kuvan olemassaolo on kuitenkin enemmän tai vähemmän käsitteellistä, että onko siellä kuvaa vai ei. Mielestäni tavallaan kuitenkin on, järjestyneenä toisin, hieman kuin koodattuna.

Tuosta vaan on aika sujuvaa ajatella että objektiiveissakin juuri himmentimen kohdalla tapahtuu sama, varsinkin sitä enemmän tasan siinä, mitä pienempi aukko.

[jopisalo]

Tervehdys.
Jos tuohon Ollin linkittämään kuvaan laittaa tuonne linssiryhmien puoliväliin senkokoisen himmentimen ettei kennon keskelle tulevista säteistä leikkaannu mitään pois niin vinoon tulevista leikkaantuu toiselta puolelta etummaista linssiä tulevat säteet pois. Reunan kuva on silti periaatteessa yhtä kirkas kun valoa tulee linssin ulomman reunan isommalta halkaisijalta.
Kokeilin olympuksen 12 f2: kun peittää puolilinssiä pimenee kuvan pinta-alasta ainakin 40%
Olympuksen 25 f1.8 : tässäkin samaa ilmiötä mutta ei niin voimakkaana puolipeitolla noin 25% pimeää ja leveämpi himmenemisvyöhyke kuin 12 millisellä
Panasonicin 45-150 : 45 päässä syntyi puolipimennyksellä kapea musta, leveähkö siirtymävyöhyke, 150 päässä ei mustaa vain himmenemistä reunaa kohti.
Optimi pimentimen pitäisi tässä testissä varmaan olla Linssipinnan kaarevuutta vastaava , mutta kait tämäkin suuntaa antava on.
Väitän edelleen ettei moderneissa laajakulmissa tule joka pikselille valoa koko etulinssin alueelta...
(vai onko valovoiman laskenta muuttunut? sitten vuoden 1965 fysiikan tuntien)
.

[hkm]

Yritän täsmentää ja oikaista muutamia keskustelussa esiin tulleita seikkoja, joskaan nämä eivät kytkedy suoraan aloittajan kysymykseen.

Aukoista puhuttaessa on tärkeää pitää erillään aukkolukeman/aukkoarvon käsite ja himmentimen reiän koko, kuten Rockford jo ketjun alkusivulla mainitsi. Aukkoarvo on laskennallinen luku, joka saadaan jakamalla objektiivin polttoväli tulopupillin (englanniksi Entrance Pupil) halkaisijalla. Tulopupilli on aukon näennäinen koko katsottaessa objektiiviin kohteen puolelta.

Solmupisteet (englanniksi Nodal Points), jotka ovat tarpeen tarkoissa lähikuvauksen laskelmissa, eivät liity mitenkään tämän keskustelun himmentimen tarkasteluun.

Kuvan olemus on muutamassa viestissä käsitelty virheellisesti. Kuva on olemassa vasta valonsäteiden kohdatessa filmin, digikennon tai tähyslasin. Neulanreiässä valo kulkee suoraan, objektiivin sisällä valonsäteet saattavat risteillä, mutta näissä yhteyksissä ei ole mielekästä puhua kuvan kääntymisestä.

Zoomissa aukkoarvo ei välttämättä muutu polttovälin muuttuessa. Yksinkertaisimmillaan zoomissa on keskellä linssiryhmä, jota siirtämällä polttoväliä säädetään. Tällöin objektiiviin yhdensuuntaisena saapuva valonsädekimppu levitetään tai kavennetaan yhdensuuntaiseksi kimpuksi, joka on halkaisijaltaan takimmaisen linssiryhmän kokoinen. Tällöin tulopupillin koko muuttuu polttovälin muutoksen mukaisesti. Varsin hyvä johdantosivu zoomien ominaisuuksiin: http://www.adaptall-2.com/articles/Insi ... mLens.html" onclick="window.open(this.href);return false;
Zoomissa käytetään objektiivin etulinssin koko alaa vain pisimmällä polttovälillä, kuten ilmenee kuvasta: https://www.pentaxforums.com/forums/att ... -03-1-.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

Linkissä mainittu Shanghai Optics -yrityksen linssikuva on aivan oikein piirretty. Vaikka kyseessä on projisointiobjektiivi, niin toiminta kuvauksessa toimii täysin samoin myös vastasuuntaisesti. Kyseessä on tyypillinen laajakulmarakenne. Kukin kennon piste saa valoa vain pieneltä alueelta, kuten kuvasta ilmenee. Tässä kuvassa valonsäteet risteävät oikeanpuoleisen linssiryhmän keskellä. Tämä kohta on oikea paikka himmentimelle, sillä siellä eri kulmista järjestelmään saapuvat säteet kulkevat järjestäytyneesti, jolloin himmennin kaihtaa eri kulmista tulevia säteitä yhtäläisesti. Muualle asetettuna himmennin leikkaisi viistosti saapuvia säteitä joko ylä- tai alareunasta epäsymmetrisesti.

Jatka jopisalon jaloa kokeiluperiaatetta oppiaksesi. Katso kameraa ja piirrä etulinssin pinnalle ympyrä kohdalle, josta näet himmentimen aukon. Tuo ympyrä on se etulinssin alue, jonka kautta kenno näkee silmäsi pupillin. Varmemmaksi vakuudeksi peitä piirtämäsi alue esimerkiksi purukumilla tai palalla paperia. Kohdista kamera tämän jälkeen siten, että katsottaessa aukko jää laittamasi esteen taakse. Ota kuva. Näkyykö kuvassa silmän pupilli?

Toinen koe. Tee pahviin pikkusormen kokoinen reikä ja pidä sitä objektiivin edessä. Ota samoilla aika- ja aukkoasetuksilla kolme kuvaa. Siten, että yhdessä reikä on keskilinjalla, toisella kertaa sivussa ja kolmas ilman tätä maskia. Onko kuvissa eroja? Onko maskatuissa kuvissa valon määrä kaikkalla vähäisempi? Päättele!

Hannu Määttänen

[mirrored]

No nyt tuli Kameralaukusta tuttua vankkaa asiaa.

Kuvan olemassaolo ennen tarkennustasoa on tietenkin filosofinen kysymys eikä optinen. Voidaan myös miettiä onko jousiampujan osuma jo lentävässä nuolessa, laukaisussa tai jopa jo ajatuksessaan ja intentiossaan nähdessään maalin ja ottaessaan nuolen viritykseen.

Linkissä mainittu Shanghai Optics -yrityksen linssikuva on aivan oikein piirretty. Vaikka kyseessä on projisointiobjektiivi, niin toiminta kuvauksessa toimii täysin samoin myös vastasuuntaisesti. Kyseessä on tyypillinen laajakulmarakenne. Kukin kennon piste saa valoa vain pieneltä alueelta, kuten kuvasta ilmenee.

No niin, hieno juttu että kuva sentään oli vähän totuudenmukainen. Etsin sen googlen kuvahaulla nimenomaan mielessä aiempi Kameralaukun keskustelu, jossa huomattiin kuinka väärin useimmat kuvat on piirretty valonsäteiden kulun osalta. Osuin siis oikeaan valitessani sen.




Tamron 35mm f/1,8 etulinssi on noin 42mm halkaisijaltaan. Tummaan muoviin tekemäni aukko noin 8mm.

Valotus oli sama ilman maskia ja maskin kanssa eli kamera M-moodilla. Valitettavasti tarkennuksen osalta koe oli huolimaton enkä voi vannoa mitä muutoksia tapahtui. Jalustaakaan ei ollut käytössä.

Valo vähenee himmennyksen tapaan maskin reiällä kun objektiivin himmennin on täydellä aukolla. Aukolla 8 sen sijaan ei tuo etulinssin maski himmentänyt valotusta. Toimipahan vain rajauksena. Himmennin aukolla 8 näyttääkin suunnilleen samankokoiselta aukolta, tai jo pienemmältäkin.

Kuvissa vasemmalla päällekkäin f/8 ja oikealla f/1,8.



Tässä sama suurennettuna:


Sitten reikä keskellä.





Ei kai se kaukana totuudesta ole että täydellä aukolla on aika laaja alue etulinssistä käytössä, mutta himmennettynä varsin rajattu.

Jatka jopisalon jaloa kokeiluperiaatetta oppiaksesi. Katso kameraa ja piirrä etulinssin pinnalle ympyrä kohdalle, josta näet himmentimen aukon. Tuo ympyrä on se etulinssin alue, jonka kautta kenno näkee silmäsi pupillin. Varmemmaksi vakuudeksi peitä piirtämäsi alue esimerkiksi purukumilla tai palalla paperia. Kohdista kamera tämän jälkeen siten, että katsottaessa aukko jää laittamasi esteen taakse. Ota kuva. Näkyykö kuvassa silmän pupilli?

Ilman muuta pidän selvänä, että koko etulinssi ei ikinä ole tarpeellinen ("virassa", "työssä") ja pyöreä muotokin lie valmistuksen tekniikan käytännön seurausta. Tuossa koe-ehdotuksessasi unohtuu, että kenno rajaa myös kuva-alaa, joten näkyykö kuvassa pupilli riippuu myös siitä.

Kimmo Manner


P.S. Tamronin rakenne tästä esitteestä napattuna.

[mirrored]

Etulinssin edessä oleva kohde - äärimmillään sormet kiinni etulinssissä - näkyy kuvassa. Kokeiltu on! Himmentämättä niin läpikuultavasti ettei sormeksi hahmota ja himmentäen terävämmin, mutta kas kummaa: himmentäen sormi näyttää ikäänkuin siirtyvän keskemmälle reunasta samalla kun muuttuu terävärajaisemmaksi.

Jos se sormi tulee läpikuultavaksi, niin mistä se läpikuultava kuva tulee sinne kennolle?

Olen ainakin tulkinnut, että yrität väittää, että tietystä suunnasta tuleva valo tulee vain tietystä kohdasta etulinssiä sisään. Tällöin tämän kohdan peittäminen aiheuttaa tietenkin sen, että kuvassa näkyy vain musta kohta, eikö? Jos et yritä sanoa näin, niin sitten olen tulkinnut väärin ja pyydän anteeksi.

Tarpeeksi pienellä aukolla näin tavallaan tapahtuukin, koska vain pientä keskiosaa etulinssistä käytetään. Sen peittäminen pimentää koko kuvan. Toimii todellakin niin kuin neulanreikä.

Kokeile niin, että himmennät kameraa sopivasti ja alat peittää linssin reunasta alkaen vaikka pahviarkin reunalla linssin pintaa. Missä vaiheessa kuvassa alkaa tapahtua jotain? Kokeile samaa suuremmalla aukolla.

No tää asiahan on nimenomaan niin ja näin. Isolla aukolla eri lailla kuin pienemmällä.

Tässä on noin 10mm kokoinen musta muovi etulinssillä. Sama 35mm laajakulma kuin edellä. Tarkennettu noin 1,5m päähän lumeen.





Sitten sama siirretty laidalle. Selvästi enemmän näkyy siellä täydellä aukolla!

[mirrored]

Aika monella - valokuvauksessa pitkällekin ehtineellä - näkyy olevan se käsitys, että jos objektiivin etulinssin keskellä on likatahra, kuvassa näkyy keskellä musta piste... eli on aivan fysiikan perusteet hakusessaan.

No, eikö sinunkin ole aika muuttaa käsitystäsi, ainakin puoliksi, ja miettiä oliko perusteet sittenkään vielä kattavasti hallussa? Kokeilu teoriat testaa.

Riippuu siis tosiaan sekä tahran koosta että aukosta. Varmaan objekiivistakin ja mille etäisyydelle on tarkennettu.

Minusta löysää puhetta ja ajattelua on usein myyntipuheena kuultu: Etulinssin naarmu tai lika sisälinsseillä ei vaikuta kuviin tai ei näy kuvissa! Aina noi jotenkin ja joissain oloissa saa näkyviin tai jotain eroa aikaan priimaan verraten.

[olli R]

Jos Hannu sanoo, että tarpeeksi isossa laajakulmassa vain osa linssiä ohjaa valoa kuhunkin kennon osaan, niin on se sitten pakko uskoa. Aika erikoinen rakenne ja jotenkin tuntuu linssin vajaakäytölle... Tosin tämä alkaa selittää miten kalansilmillä saadaan 180 astetta ja ylikin kuvaan. Ja miksi valovoimaa saadaan helpoiten normaaliobjektiiveihin.