Tuota tuota....
Ehkä vähän korkealentoinen tai turha kyssäri, mutta lataan silti.
Laskeeko kukaan valotusaikaa (suuntaa antavaan) päässään jos tietää kuvattavan kohteen nopeuden??? Vai annatteko mennä ihan mutu periaatteella??
Ok. Siis sehän on helpoo laskea kuinka paljon kohde liikahtaa valotuksen aikana, mutta miten kuvattavan kohteen etäisyys kamerasta vaikuttaa tähän tilanteeseen.
Esimerkki:
Jos oletetaan että kohde liikkuu esim 120km/h eli noin 33.4 m/s, jolloin 1/500s valotuksella kohde kerkeisi liikahtaa 0.06m. Tämä pätee sinällään ilmeisesti kohteen ollessa kamerassa kiinni???
Mitäpä jos kohde onkin 20-50m päässä??
Kannattaako tälläsiä ylipäätänsä laskeskella ollenkaa? Onko siitä mitään hyötyä, vai antaa mennä ihan mutu pohjalta???
Edit:
Muistaakseni joku kirjoitta aheesta joskus, mutta en postausta löytänyt millää.
Valotusajoista JÄLLEEN
-
HanskiS
- Viestit: 160
- Liittynyt: Touko 10, 2003 18 : 27
- Paikkakunta: Lahti
Valotusajoista JÄLLEEN
Canon 300D kitt
+ Sigma Ef-500 DG Super
+ Sigma AF 28-105mm / f2,8-4 ASP
+ Sigma Ef-500 DG Super
+ Sigma AF 28-105mm / f2,8-4 ASP
-
heppu
- Viestit: 1018
- Liittynyt: Maalis 03, 2003 21 : 34
- Paikkakunta: Hönölä
- Viesti:
-
jiiällä
- Viestit: 435
- Liittynyt: Tammi 11, 2003 21 : 02
Nopeudet
Muistelen, että minulla oli takavuosina jonkun brittiläisen fotolehden tekemä pahvinen "laskutikku" asiaa varten. Pitääpä penkoa "arkistoa".
Liikkuvat kohteet on tullut kuvattua kokemusperäisesti mahdollisimman nopealla ajalla - siis jos on tarkoitus saada itse kohteesta täysin terävä. Kameraa tietysti liikutetaan kohdetta seuraten. Ainahan ei halutakaan pysäyttää kaikkea liikettä vaan kuviin halutaan vilinää (ks. esim. autolehtien valokuvat). Esim. kasvien kuvaus hiemankin tuulisella ilmalla tai hyönteisten kuvaus vaatii nopeita aikoja. Joskus joutuu kameran herkkyysasetusta nostamaan, jotta suljinaikaa saa nopeammaksi. Vanha jo filmillisistä kameroista tuttu kompromissi kohinan ja nopeuden suhteen on 200 ASA.
Kohteen etäisyys, koko ja liikkeen suunta kameraan nähden vaikuttavat oleellisesti asiaan. Pitää ajatella sitä liikkeen määrää minkä kohde tekee kennolla/filmillä. Teoreettinen esimerkki: 10 km korkeudella lentävästä lentokoneesta laajakulmalla otettu kuva ei näytä liike-epäterävältä vaikka lentsikka liikkuu 800 km/h. Kohde ei juurikaan liiku kennon pikseleihin nähden. Samalla valotuksella lähikuvaan otettu kävelevä henkilö saattaa olla epäterävä.
Harjoitus tekee mestarin eli Hepun suosittelemat kuvauskokeilut ovat hauska tapa oppia. Jos kamerassa on sarjakuvaus (monta kuvaa nopeasti peräkkäin) niin sitä kannattaa käyttää liikkuvia kohteita kuvattaessa.
Liikkuvat kohteet on tullut kuvattua kokemusperäisesti mahdollisimman nopealla ajalla - siis jos on tarkoitus saada itse kohteesta täysin terävä. Kameraa tietysti liikutetaan kohdetta seuraten. Ainahan ei halutakaan pysäyttää kaikkea liikettä vaan kuviin halutaan vilinää (ks. esim. autolehtien valokuvat). Esim. kasvien kuvaus hiemankin tuulisella ilmalla tai hyönteisten kuvaus vaatii nopeita aikoja. Joskus joutuu kameran herkkyysasetusta nostamaan, jotta suljinaikaa saa nopeammaksi. Vanha jo filmillisistä kameroista tuttu kompromissi kohinan ja nopeuden suhteen on 200 ASA.
Kohteen etäisyys, koko ja liikkeen suunta kameraan nähden vaikuttavat oleellisesti asiaan. Pitää ajatella sitä liikkeen määrää minkä kohde tekee kennolla/filmillä. Teoreettinen esimerkki: 10 km korkeudella lentävästä lentokoneesta laajakulmalla otettu kuva ei näytä liike-epäterävältä vaikka lentsikka liikkuu 800 km/h. Kohde ei juurikaan liiku kennon pikseleihin nähden. Samalla valotuksella lähikuvaan otettu kävelevä henkilö saattaa olla epäterävä.
Harjoitus tekee mestarin eli Hepun suosittelemat kuvauskokeilut ovat hauska tapa oppia. Jos kamerassa on sarjakuvaus (monta kuvaa nopeasti peräkkäin) niin sitä kannattaa käyttää liikkuvia kohteita kuvattaessa.
-
HanskiS
- Viestit: 160
- Liittynyt: Touko 10, 2003 18 : 27
- Paikkakunta: Lahti
Lähinnä pohjatyötä teen viikonloppua varte, jotta saisi sen ensimmäisenkin auton terävänä talteen.
Tietysti voinhan aina lyödä aukon mahd. isoks ja valotuksen mahd. nopeaksi, mutta jos haluaisin vähän syväterävyyttä kuvaan, niin ihan sen takia ajattelin kysyä että tietäisi jo etukäteen mikä on suljinajalle raja mitä pitempää ei kannata edes kokeilla. Vielä sen verran hakusessa että ei ihan lonkalta pysty sanoo mikä on max aika jolla esim ralliauto pysähtyy.
Edelleen kaikki vinkit tervetulleita...
Tietysti voinhan aina lyödä aukon mahd. isoks ja valotuksen mahd. nopeaksi, mutta jos haluaisin vähän syväterävyyttä kuvaan, niin ihan sen takia ajattelin kysyä että tietäisi jo etukäteen mikä on suljinajalle raja mitä pitempää ei kannata edes kokeilla. Vielä sen verran hakusessa että ei ihan lonkalta pysty sanoo mikä on max aika jolla esim ralliauto pysähtyy.
Edelleen kaikki vinkit tervetulleita...
Canon 300D kitt
+ Sigma Ef-500 DG Super
+ Sigma AF 28-105mm / f2,8-4 ASP
+ Sigma Ef-500 DG Super
+ Sigma AF 28-105mm / f2,8-4 ASP
-
olli R
- Viestit: 4808
- Liittynyt: Tammi 10, 2003 9 : 21
- Viesti:
Kuten jo edellä todettiin teoreettinen laskenta ei välttämättä ole paras tapa. Kokeilemalla saa asiaan tuntumaa. Nopeita kohteita kuvattaessa yleensä nopein aikakin on paras. Kohdetta seuraamalla voi saada erittäin dynaamisia kuva, jossa tausta sumentuu. Ja liike-epäterävyys voi olla tehokeinokin. Jotakin tässä kuitenkin. Linssien laskukaavoja löytyy osoitteesta:
http://www.photo.net/learn/optics/lensFAQ
Voidaan yksinkertaistaa, että jos kohteen kuva kennolla liikkuu vähemmän kuin yhden pikselin verran, niin kuva pysyy terävänä.
Optiikan suurennos voidaan laskea summittain kaavalla:
M = f/(S-f),
missä S on etäisyys kohteeseen. Jos etäisyyttä on riittävästi verrattuna polttoväliin, niin suurennos on polttoväli per etäisyys.
Esimerkiksi metrin päässä Canon G2:n laajakulmalla (7 mm) suurennos on 0.007/1 = 0.007, eli metrin levyinen kohde näkyy 7 mm kokoisena kennolla.
Jos arvioidaan vaikka G2:n kennolla, jossa on 7 mm leveydellä n. 2200 pikseliä, niin pikselin leveys on tällöin 3.2 mikrometriä. Edellisestä saadaan tällöin, että pikselin levyisen kuvan kohteen leveys on 3.2e-6 * S/f. Esim metrin päässä 7mm laajakulmalla n. puoli millimetriä. Eli metrin päässä kohde voi liikkua valotusaikana max puoli millimetriä kuvan pysyessä terävänä. Matka on suoraan verrannollinen etäisyyteen, joten 10 m päässä 5 mm ja 50 m päässä 25 mm liike valotusaikana on OK.
Vastaavasti G2:n telellä (21 mm) voidaan laskea, että 10 m päässä liike saa olla 1.5 mm.
Jos nyt halutaan kuvata vaikkapa 1/250 ajalla (maksimi salamasynkka-aika), niin saadaan, että telellä 10 metrin päässä liike saa olla 1.5 mm / 1/250 s = 0.37 m/s = 1.35 km/h. Jos voidaan käyttää vaikka 1/1000 aikaa, niin nopeus saa nelinkertaistua.
Nämä on likiarvokaavoja, digin tarkkuus ei ole pikselin luokkaa (ehkä pikemminkin 2-3 pikselin bauer-algoritmista johtuen), käden tärähtäminen vaikuttaa yms. Mutta kenties näistä saa jotain osviittaa omiin laskuihin.
http://www.photo.net/learn/optics/lensFAQ
Voidaan yksinkertaistaa, että jos kohteen kuva kennolla liikkuu vähemmän kuin yhden pikselin verran, niin kuva pysyy terävänä.
Optiikan suurennos voidaan laskea summittain kaavalla:
M = f/(S-f),
missä S on etäisyys kohteeseen. Jos etäisyyttä on riittävästi verrattuna polttoväliin, niin suurennos on polttoväli per etäisyys.
Esimerkiksi metrin päässä Canon G2:n laajakulmalla (7 mm) suurennos on 0.007/1 = 0.007, eli metrin levyinen kohde näkyy 7 mm kokoisena kennolla.
Jos arvioidaan vaikka G2:n kennolla, jossa on 7 mm leveydellä n. 2200 pikseliä, niin pikselin leveys on tällöin 3.2 mikrometriä. Edellisestä saadaan tällöin, että pikselin levyisen kuvan kohteen leveys on 3.2e-6 * S/f. Esim metrin päässä 7mm laajakulmalla n. puoli millimetriä. Eli metrin päässä kohde voi liikkua valotusaikana max puoli millimetriä kuvan pysyessä terävänä. Matka on suoraan verrannollinen etäisyyteen, joten 10 m päässä 5 mm ja 50 m päässä 25 mm liike valotusaikana on OK.
Vastaavasti G2:n telellä (21 mm) voidaan laskea, että 10 m päässä liike saa olla 1.5 mm.
Jos nyt halutaan kuvata vaikkapa 1/250 ajalla (maksimi salamasynkka-aika), niin saadaan, että telellä 10 metrin päässä liike saa olla 1.5 mm / 1/250 s = 0.37 m/s = 1.35 km/h. Jos voidaan käyttää vaikka 1/1000 aikaa, niin nopeus saa nelinkertaistua.
Nämä on likiarvokaavoja, digin tarkkuus ei ole pikselin luokkaa (ehkä pikemminkin 2-3 pikselin bauer-algoritmista johtuen), käden tärähtäminen vaikuttaa yms. Mutta kenties näistä saa jotain osviittaa omiin laskuihin.
-
trombi
- Viestit: 1137
- Liittynyt: Helmi 27, 2003 10 : 57
Liikkeen tuntu on sitten se subjektiivisempi asia. Jos pysäyttää vaikka hyppäävän koiran 1/2000 suljinajalla, kuvassa ei ole yhtään liikkeen tuntua, vaan koira näyttää roikkuvan ilmassa. Tausta on suht terävä ja kohteen irrottuminen riippuu polttovälistä ja aukosta.
Jollain 1/60-1/30 suljinajoilla saa hienoja liikekuvia käyttämällä panning-tekniikkaa eli seuraamalla kohdetta objektiivin läpi (huom. vielä laukaisun jälkeenkin, muuten kohde ehtii ulos kuvasta). Esim. koirien ja hevosten jalat voivat olla liike-epäterävät, mutta se voi olla jopa tavoiteltavaa.
Uskoisin että se paras nopeus riippuu siitä, kuinka paljon haluat taustaan *vauhtiviivoja*. Kokeilemalla selviää.
Jollain 1/60-1/30 suljinajoilla saa hienoja liikekuvia käyttämällä panning-tekniikkaa eli seuraamalla kohdetta objektiivin läpi (huom. vielä laukaisun jälkeenkin, muuten kohde ehtii ulos kuvasta). Esim. koirien ja hevosten jalat voivat olla liike-epäterävät, mutta se voi olla jopa tavoiteltavaa.
Uskoisin että se paras nopeus riippuu siitä, kuinka paljon haluat taustaan *vauhtiviivoja*. Kokeilemalla selviää.