Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Ylläpidolle:

Tässä aiheessa on oma sisäänrakennettu huvittavuutensa. Otan kuitenkin aivot tässä esille valokuvaukseen liittyvänä lisälaitteena, jonka ominaisuuksiin ja toimintaan voi vaikuttaa.

Käsittelyssä on luonnollisesti oma analogisuutensa. Siitä huolimatta tämän ketjun avaaminen ei ole pilailua vaan haluan nostaa esille sen, miten tärkeä rooli ajattelulla, muistamisella, intuitiolla, tunteilla jne. on sekä kuvaussuunnittelussa, aihevalinnoissa, kuvaamisen onnistumisessa ja lopputuloksen laadussa.

Vähän pelottaa avata tämmöistä sillä pelkään että aihe vedetään läskiksi, mutta koitan silti. Siispä aiheeseen:

Aivot säilövät tietoa ja tunnemuistoja. Valokuvaaminen on pitkälle noiden kahden varaan tukeutuvaa toimintaa. Valokuvan vaikuttavuus nojaa siihen, että noita kahta jaetaan yhteisesti ja yhteisöllisesti.

Aivot prosessoivat. Kyseinen prosessointi ohjaa sitä millaisia valintoja teemme kuvatessamme. Aiheet, niiden käsittely, keinot, tehokeinot, kiinnostuksenkohteet... Ja myös kuvaa tai kuvamassaa katsoessa aivot prosessoivat ohjaten katsomisen vaikutuksia.

Jokainen päättää ainakin osittain itse mitä lukee, opiskelee, opettelee, toivoo, tavoittelee, arvostaa, kuinka itseään ja muita kohtelee.

Jokainen päättää itse missä määrin käyttää esiymmärrystä ja missä määrin syvällisempää ja työläämpää analysoivaa, syntetisoivaa, eettismoraalista, esteettistä tms. ymmärrystä.

Jos kulkee elämässä "mieli avoinna" niin sinne voi kuka tahansa kaataa mitä tahansa kuonaa.

Jos kulkee elämässä suljetuin mielin niin jää valtavasti näkemättä, löytämättä, ymmärtämättä.

Jokainen valitsee aika suurelta osin sen, että miten nuo kaksi asiaa tasapainottaa.

Näissä nettikeskusteluissa aivot näyttäisivät olevan aika unohdettu valokuvausväline. Haluan nostaa ne pimennosta näkyviin.

Miten huollat tai suojaat aivojasi? Miten ruokit niitä erilaisilla virikkeillä? Millä virikkeillä? Millä tiedolla? Millä tunnevirityksillä? Miten paljon kuormitat niitä? Oletko niihin tyytyväinen? Ovatko ne tyytyväiset sinuun? Millä keinoin havainnoit niiden toimintakuntoa? Kiertävätkö ne kehää? Kierrätkö sinä kehää? Mikä on se suunta, johon aivoja pitäisi viedä?

Sana on vapaa. Anna aivojesi puhua mutta käytä niitä aivoja kun annat niiden puhua puolestasi.

Aivoni eivät suostu puhumaan aiheesta.

Mielestäni ERITTÄIN HYVÄ AIHE.

Harrastan valokuvausta ja metsästystä. Molemmissa on iso joukko harrastajia jotka pistävät valtavasti painoa laitteille ja vitkuttimille ja jättävät oman tekemisensä vähemmälle.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Aikaisemmin kuvauksessa menin hyvin pitkälti kokeilujen ja räpsyjen varassa kun yritin ottaa sitä viimeisen päälle kuvaa. Tärkeää se on osin vieläkin. Nykyisin enenevässä määrin valmistelen kuvaa vaikkapa kädet taskussa ilman kameraa. Jos tiedän, että seuraavana päivänä on tulossa isompi kuvaus, niin ennen edellisen illan nukahtamista veivaan tulevaa sessiota mielessä. Mietin valoja, kulmia, liikkeitä ja ennenkaikkea mitä parannettavaa olisi verattuna edelliseen vastaavaan keissiin.

Kun homman on tehnyt mielessään vaikkapa illalla ja kertaa sen kuvauspaikalle ajaessaan, niin kaikki valmistelut ja esisäädöt vähenevät huimasti ja ajan voi käyttää niiden kuvien ottamiseen.

Suunnittelulla täsmentää ja rajaa kuvaamistaan, niin samalla selkeyttää myös itse session aikana tapahtuvaa säätämistä. Kun on selkeä mielikuva mitä ja miten on tulossa tekemään, niin sillä karsii pois ison joukon aikaa ja energiaa vieviä vaihtoehtoja koskien paikkaa, kalustoa, sijoittumista jne.

Eli mielestäni aivot ja niiden käyttö on ihan suotavaa.

Nikonilta tulee ensi viikolla aivoista kakkosversio, niissä on uuden sukupolven vr ja krapulanestosuodin. Ennakkotilauksia otetaan jo vastaan.

Aiheesta tulee väistämättä mieleen Gogolin Nenä tai Lassi Nummi ja Kadonnut Pariisi. Miksi samaan luokkaan ei kuuluisi myöskin valokuvaajan kadonneet aivot? Nehän suorastaan huutavat poissaoloaan nykyisin, kun halutaan vain sitä uusinta ja teräväpiirtoisinta putkea vaikka aika kuluisi muiden putkien kanssa paremmin kuin valokuvaajan tarvitsemien kera.

Joka tapauksessa aivot ja niiden ruokinta ovat kuvan kannalta olennaisen tärkeä yksityiskohta. Pieniä harmaita aivosoluja tulee ruokkia Poirot´n tapaan ja pitää niistä hyvää huolta. Siten ne palvelevat käyttäjäänsä huolellisesti ja varmistavat sen, että hyviä kuvia ilmaantuu jatkossakin nähtäväksi.

Repäisen sivusta tähän sellaisen lisäteeman kuin henkilökuvaukseen liittyvä mallin ohjaus, sopivan hetken/tilanteen ennakoiminen, kontakti kuvattavaan ja kyky mennä sinne kuvattavan omaan sisäiseen maailmaan ja nostaa sieltä jotain näkyviin.

Aivot ohjaavat hyvin pitkälle hormonitoimintaa, tunteita, emootioita, samaistumiseen liittyviä prosesseja, sosiaalisuutta. Viestien lähettäminen, vastaan ottaminen ja ymmärtäminen/tulkitseminen/kokeminen tietenkin ovat aivojen ominta aluetta.

Kun lukee, kuuntelee, pölisee (ja pölistessään kuuntelee itseään), kirjoittaa, tunnustelee, maistelee, haistelee, odottaa, kiinnostuu... Aina noissa tilanteissa valitsee aivojensa virikkeitä ja huomion suuntaamista.

Valokuvaaminen on pelkistämisen taidetta. Pelkistämisessä on hyvin keskeistä se, että osataan valita muutama harva asian ja kuvaa niiden välisiä suhteita. Kyse voi olla jännitteistä, alisteisuudesta, tasapainosta, hallinnasta, ruokkimisesta, symbioosista, rakkaudesta, vihasta... Esitettävät asiat pitää saada suhteutettua toisiinsa ja ympäröivään asiaan hyvin. Siinäkin tarvitaan aivoja - etenkin sitä osaa aivoista joka käsittelee tunteita ja estetiikkaa.

Ja huhut väittävät että aivoilla olisi joku rooli myös oppimisessa mutta siihen ei kai usko kukaan.

Mikael K. kirjoitti: Joka tapauksessa aivot ja niiden ruokinta ovat kuvan kannalta olennaisen tärkeä yksityiskohta. Pieniä harmaita aivosoluja tulee ruokkia Poirot´n tapaan ja pitää niistä hyvää huolta. Siten ne palvelevat käyttäjäänsä huolellisesti ja varmistavat sen, että hyviä kuvia ilmaantuu jatkossakin nähtäväksi.

Totanoin...

Musta tuntuu että aivoja tarvitaan vähintään yhtä usein varmistamaan että huonoja kuvia ei ilmaannu väärien ihmisten silmiin kuin että hyviä ilmaantuu yhtään mihinkään.

;-)

Konditiona kirjoitti:Repäisen sivusta tähän sellaisen lisäteeman kuin henkilökuvaukseen liittyvä mallin ohjaus, sopivan hetken/tilanteen ennakoiminen, kontakti kuvattavaan ja kyky mennä sinne kuvattavan omaan sisäiseen maailmaan ja nostaa sieltä jotain näkyviin.

Aivan. Ja miksi tehdä kaikki samalla tavalla, kuin muut jo sata kertaa aiemmin:

http://www.youtube.com/watch?v=8Uee_mcx ... re=related
(hyvä esimerkki ja pikku tuuletusta aivoille)

..

Munt kirjoitti:

Konditiona kirjoitti:Repäisen sivusta tähän sellaisen lisäteeman kuin henkilökuvaukseen liittyvä mallin ohjaus, sopivan hetken/tilanteen ennakoiminen, kontakti kuvattavaan ja kyky mennä sinne kuvattavan omaan sisäiseen maailmaan ja nostaa sieltä jotain näkyviin.

Aivan. Ja miksi tehdä kaikki samalla tavalla, kuin muut jo sata kertaa aiemmin:

http://www.youtube.com/watch?v=8Uee_mcx ... re=related
(hyvä esimerkki ja pikku tuuletusta aivoille)

..

Tai miksi olla sokea todellisuudelle muiden mukana jos numerot osaavat vihjata että millainen todellisuus kuvitelmien takan oikeasti on?

http://www.youtube.com/watch?v=umFnrvcS6AQ

Tai miksi uskoa että sosiologia tuntee ihmisen paremmin kuin biologia?

http://www.youtube.com/watch?v=KQ2xrnyH ... ure=relmfu

Tai miksei korostaisi kauneutta ja nuoruutta niiden puuttumisella?

http://photo.net/photodb/photo?photo_id=14447782

Tai miksei leipoisi elinkeinoa jostain uudesta joka onkin ikivanhaa?

http://yle.fi/uutiset/sieniviljelysta_u ... le/6326356

Tai miksi pieni mediakriittisyys saattaisi sittenkin olla paikallaan?

http://yle.fi/uutiset/nain_toimittajat_ ... ta/6337402

Miksei aivojen huoltamista voisi aloittaa vaikka nyt?

http://photo.net/photodb/photo?photo_id=14736516

Konditiona kirjoitti: Tai miksei korostaisi kauneutta ja nuoruutta niiden puuttumisella?

http://photo.net/photodb/photo?photo_id=14447782

Repesin täysin, kun tuohon päälle osui mainos, jossa makasi saimaannorppa ja mukana oli teksti "norppaa ei jätetä". Kuin kaksi marjaa... ;)

..

Nappasin juuri käteeni Michael Freemanin kirjan Parempia valokuvia. Johdannossa on lainattu Helmut Newtonia.

Se on täysin automaattista. Minun tarvitsee vain painaa laukaisinta. Se on jokaisen amatöörin kamera, [tauko, osoittaa päätään] Se on kaikki täällä.