Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Lähtötilanne:
Viisi konetta, joista yksi toimii serverinä, yksi TV:n kanssa mediakäytössä, ulkoisia koviksia on 10-15 kappaletta, joista osa raidattu. Kolme muuta konetta ”normaalissa” käytössä. Kaikki kytköksissä sekä gigan ethernetillä, että langattomasti. Valtaosa levyistä serverin yhteydessä. Varmuuskopiointi yleensä automattisesti Time Machinen, CC:n ja Synchronize Pro X:n kanssa. Osa kopioinnista verkon yli, osa koneeseen kiinnitetyllä levyllä. Aika ajoin, siellä sun täällä tilanpuute uhkaa. Dataa on nyt noin 3,5 teraa. Toinen ongelma on se, että aina ei muista, mitä purkkavirityksiä sitä on tullut tehtyä, kun joku takkuaa vuoden kuluttua siitä, kun alkuperäinen säätö on tehty.

Pääsen langalla koneen ja levyn välilä G-ethernetissä 40MB/sek (paitsi Airport Extremeen kiinnitetyillä USB-levyillä, jotka ovat perkeleen hitaita n. 10MB/sek tai jopa hitaampia). Koneiden välillä dataa kulkee maksimissaan 70MB/sek, joka on aika lähellä G-e:n tosielämän kattoa.

Olen pitkään etsinyt joustavampaa, laajennettavaa ratkaisua, joka olisi asiallisen, hintainen kohtuullisen nopea, kohtuullisen turvallinen ja helpompi ylläpitää. 95% NASseista ei täytä nopeusvaatimusta. Eli haluan minimissään tuon 40MB/sek, mieluusti tietysti reilusti enemmän.

Pitkällisen pähkäilyn jälkeen katse jäi Netgearin 6-paikkaiseen NASsiin. Testien mukaan se on yksi nopeimmista pystyen 70-100MB/sek vauhtiin, joka on ok kotikäytössä. Levyjä voi lisätä tarpeen mukaan, jos RAIDaa vitoseen, laite kestää yhden levyrikon, jonka voi vaihtaa lennossa. Kapasiteettia voi lisätä vaihtamalla levyjä yksitellen suurempiin ja käynnistämällä uudestaan. Tukee OS x:ää, Time Machinea, iTunes striimiä,

NetGear ReadyNAS Pro Pioneer Edition:
http://tiny.cc/K66Ex

Kysynkin onko tuosta mihinkään? Kokemuksia? Entä mitä muita vastaavia tai parempia systeemeitä on käytössä?

adele kirjoitti:Kokemuksia?

Lähdin tänään aamulla ulos. Katselin pikkulintujen viserrystä pihapuissa. Kylillä tapasin eläviä ihmisiä.

..

Avohoidossa?

Ei varmaan täytä kaikkia kriteerejäsi mutta tässä ilmainen

http://www.openfiler.com/

hapa

Tuo on vasta ohjelma, eli yhä tarvitaan rauta. Myöskään AFS ei näy tuettujen listoilla.

Minä ehdottaisin, että tutkisit sellaiset NASsit, joissa on mukana streameri. Sellaisia on useampiakin:
http://www.legitreviews.com/article/1042/1/

Netgearillakin lienee streamereita, mutta en tiedä, ovatko ne nassilaatikossa.

Tiedä noiden nassilaatikoiden suorituskyvystä...
http://www.smallnetbuilder.com/ <- tuo lienee hyvä nettisivu aloittaa vertailu.

Jos haluaa sitä todellista Gigabittistä suorituskykyä, on varmaan halvin tapa pistää johonkin vanhaan koneeseen linuxi hyrräämään ja tehdä siitä levypalvelin. Noissa NAS-laatikoissa jää yleensä nimenomaan CPU-tehosta kiinni, kun tuppaavat olemaan hitaita ARM prossuja pienellä muistilla.

Ok, otetaan takaisin.. uusimissa vehkeissä rupee tuota tehoakin piisaamaan:
http://www.smallnetbuilder.com/nas/nas- ... ation-line

Kermi kirjoitti:Tiedä noiden nassilaatikoiden suorituskyvystä...
http://www.smallnetbuilder.com/ <- tuo lienee hyvä nettisivu aloittaa vertailu.

On käyty läpi. Muistaakseni tuo Netgear pystyi noin 70MB/sek nopeuteen, joka on siellä aika kärjessä. Muissa testeissä on mennyt yli 100MB/sek.

Kermi kirjoitti:Jos haluaa sitä todellista Gigabittistä suorituskykyä, on varmaan halvin tapa pistää johonkin vanhaan koneeseen linuxi hyrräämään ja tehdä siitä levypalvelin. Noissa NAS-laatikoissa jää yleensä nimenomaan CPU-tehosta kiinni, kun tuppaavat olemaan hitaita ARM prossuja pienellä muistilla.

Prossa on "Intel moniydinprosessori, 1GB DDR2 DIMM -muisti (maks. 4GB)". Mitä tarkoittaa "Gigabittinen suorituskyky"? Oman tietoni mukaan teoreettinen maksimi on 120MB/sek ja tosimaailmassa pyöritään yleensä 40MB/sek nopeuksissa.

Pystynkö vaihtamaan vanhaan koneeseen tehdyssä NASsissa levyjä helposti yksi kerrallaan ja laajentamaan järjestelmää samoin vauhdissa?

adapteri kirjoitti:Minä ehdottaisin, että tutkisit sellaiset NASsit, joissa on mukana streameri.

Ymmärtääkseni tuossa on mahdollisuus streemaukseen.

adele kirjoitti:

Kermi kirjoitti:Jos haluaa sitä todellista Gigabittistä suorituskykyä, on varmaan halvin tapa pistää johonkin vanhaan koneeseen linuxi hyrräämään ja tehdä siitä levypalvelin. Noissa NAS-laatikoissa jää yleensä nimenomaan CPU-tehosta kiinni, kun tuppaavat olemaan hitaita ARM prossuja pienellä muistilla.

Prossa on "Intel moniydinprosessori, 1GB DDR2 DIMM -muisti (maks. 4GB)". Mitä tarkoittaa "Gigabittinen suorituskyky"? Oman tietoni mukaan teoreettinen maksimi on 120MB/sek ja tosimaailmassa pyöritään yleensä 40MB/sek nopeuksissa.

Pystynkö vaihtamaan vanhaan koneeseen tehdyssä NASsissa levyjä helposti yksi kerrallaan ja laajentamaan järjestelmää samoin vauhdissa?

Tosimaailmassa pyöritään noin alhaisissa nopeuksissa sen takia, kun vastaan tulee kovalevyn, väylän tai suorittimen nopeus ennen verkon maksimia. Jos siirrät useita pikkutiedostoja kovalevyltä saattaa nopeus olla hyvinkin alhainen.

Varmasti pystyy tekemään mitä vain ja enemmän kuin noilla valmiilla NAS-bokseilla. Kysymys on enemmänkin siitä, onko kiinnostusta uhrata paljon aikaa sen Linuxin viilaamiseen vai haluaako käyttää sen ajan johonkin muuhun.

Jare kirjoitti:Kysymys on enemmänkin siitä, onko kiinnostusta uhrata paljon aikaa sen Linuxin viilaamiseen vai haluaako käyttää sen ajan johonkin muuhun.

Joo, olen ostanut kameranikin valmiina kaupasta, en rakentele niitä itse. Maksa mieluusti siitä, että joku muu on viilannut homman valmiiksi ja jos ei toimi on joku, jonka puoleen käännyn.

adele kirjoitti:
Prossa on "Intel moniydinprosessori, 1GB DDR2 DIMM -muisti (maks. 4GB)". Mitä tarkoittaa "Gigabittinen suorituskyky"? Oman tietoni mukaan teoreettinen maksimi on 120MB/sek ja tosimaailmassa pyöritään yleensä 40MB/sek nopeuksissa.

jonnekin 60MB/s nopeuksiin päästään helposti ihan noilla kuluttaja 7200 rpm levyillä, kunhan serveristä löytyy vääntöä. 10 000 rpm levyillä päästään sit jo huomattavasti isompiin lukuihin.


"Gigabittinen suorityskyky" on varmaan markkinointijargonia, joka voi tarkoittaa mitä tahansa 13 MB/s ja 120 MB/s välillä.

adele kirjoitti:
Pystynkö vaihtamaan vanhaan koneeseen tehdyssä NASsissa levyjä helposti yksi kerrallaan ja laajentamaan järjestelmää samoin vauhdissa?
Ymmärtääkseni tuossa on mahdollisuus streemaukseen.

Riippuen vähän toteutuksesta.. Esim. itselläni käytössä olevassa Buffalo TeraStation Pro II purkissa moinen onnistuu, jos RAID tavaksi on tullu valittua RAID1 tai RAID5.

Periaate menee, että nykästään yksi levy irti, vaihdetaan se isompaan, rakennetaan RAID-array uudestaan. Toistetaan kaikille levyille.

Toinen kohtalainen tietolähde, varsinkin laitteiden tehdas-configuraatioden hakkeroinnista monipuolisemmaksi: http://www.nas-central.org/

Kermi kirjoitti:jonnekin 60MB/s nopeuksiin päästään helposti ihan noilla kuluttaja 7200 rpm levyillä, kunhan serveristä löytyy vääntöä. 10 000 rpm levyillä päästään sit jo huomattavasti isompiin lukuihin.

5-6 levysellä DASsilla päästään 250MB/sek nopeuksiin, vaikka levyt olisivat 5200rpm. NASeilla normaalisti rajat lyö joku ihan muu kuin levyn nopeus (kuten boxin prossu, usb). Tällä hetkellä nopeimmat 3,5" levyt kykenevät sata-väylässä yksin 150MB/sek lukunopeuksiin, kuten Samsungin F3:set, joita pönttöön aion laittaa.

Kermi kirjoitti:"Gigabittinen suorityskyky" on varmaan markkinointijargonia, joka voi tarkoittaa mitä tahansa 13 MB/s ja 120 MB/s välillä.

Markkinoilla on verkkolevyjä joiden suorituskyky g-ethernet verkossa on lähempänä 5MB/sek kun kolmeatoista.

Kermi kirjoitti:Esim. itselläni käytössä olevassa Buffalo TeraStation Pro II

Nopeustestien mukaan tuo vaikuttaa juuri tuollaiselta tyypilliseltä NAS-etanalta, oletko itse tyytyväinen nopeuteen?

Ostin juuri äsken firman käyttön Buffalon Linkstation Duo Pro Nassin. Vaikutti speksien perusteella sellaiselta mitä itselle kotiin olen hakemassa... testasin siis ensin paremmin maksukykyisen rahoilla. Ihan ok, käyttöliittymä tyypillinen Buffalo, eli Linux-pohjaista mukamas graafista mutta toimii, joskin omalla logiikallaan. Jos on aiemmin käytänyt Buffalon tuotteita niin nopea omaksua.

Oikeastaan panos/tuotossuhde on erinomainen, näkyy firman AD-verkossa jaettuna resurssina AD-oikeuksin, ja nettiselaimen kautta ulkoa myös. Purkin IO-liitäntä ei varmaan kestä montaa yhtäaikaista käyttäjää mutta sitä ei haettukaan, idea oli saada medioita johonkin sekä sisältä että ulkoa helposti käytettävälle levyresurssille. Omalle työsemalle laitoin vielä mukana tulleen varmistusohjelman tekemään automaattisesti backuppia kuvahakemistosta. Näyttää toimivan, heti kun lataan kuvia koneeseen tai teen LR:llä muokkauksia, niin tiedot varmistuu NASsille.

Nyt sitten on vielä avaamattomassa paketissa kotiin tulossa Buffalo Linkstation Mini, joka on periaatteessa melko samanlainen kuin isoveljensä mutta 2,5" levyillä ja ulkoisella virtalähteellä. Siis tuo http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=2659
Taustalla on ideana virittää diy-akkupaketti, jolla värkki muuntuu 500 GB repussa kulkevaksi kuvapankiksi Raid 1:llä.
Enemmän juttua juuri tästä värkistä: http://tekniikanihmelapsi.com/2008/07/0 ... arvostelu/

adele: Mulla ei oo kotona kun 100mbit verkko, kyllä tuo TeraStation sen jaksaa täyttää.

En kyllä moista laitetta gigaseen verkkoon laittais, vois mennä hermo vaan. Pitänee katsoa tulevaisuuden vaihtoehtoja kun tuo tulee täyteen, josko sit uuden hankkiessa päivittäis verkonki gigaseen.

Kermi kirjoitti:Periaate menee, että nykästään yksi levy irti, vaihdetaan se isompaan, rakennetaan RAID-array uudestaan. Toistetaan kaikille levyille.

Miten tämä käytännössä menee? Jos vaihdat esim. 500 GB RAID1-pakkaan (2x500GB) toiseksi levyksi gigaisen, niin silti paketti on 500 GB. Sitten kun vaihtaa toisenkin levyn, niin saako paketin laajennettua gigaiseksi ilman mitään kikkailuja?

mremonen kirjoitti:

Kermi kirjoitti:Periaate menee, että nykästään yksi levy irti, vaihdetaan se isompaan, rakennetaan RAID-array uudestaan. Toistetaan kaikille levyille.

Miten tämä käytännössä menee? Jos vaihdat esim. 500 GB RAID1-pakkaan (2x500GB) toiseksi levyksi gigaisen, niin silti paketti on 500 GB. Sitten kun vaihtaa toisenkin levyn, niin saako paketin laajennettua gigaiseksi ilman mitään kikkailuja?

Noin se menee ainakin tuolla Netgear Prolla, jos on valinnut RAID 1 ja on kaksi levyä käytössä. RAID 1:n (peilaus) valinta, jos on kolme tai useampia levyjä käytössä, ei ole järkevää.

Eli monilevyjärjestelmään mieluummin RAID 5, joka on tietysti nopeampi ja kestää yhden levyn paukahtamisen. RAID 6 tietysti kestää kahden levyn tuhon, mutta tilaa on tietysti vähemmän.

Netgearilla on mahdollista tavallisen flex-RAIDin ohella käyttää X-RAID2, joka on RAID 5 lisäominaisuuksilla. Voi aloittaa vaikka yhdellä levyllä, jolloin mitään turvaa ei tietysti ole. Kahdella levyllä järjestelmä on aluksi RAID 1 ja kun kolmas lisätään se muuttuu RAID 5:ksi. Vikaantuneen levyn tai lisätilaa voit vaihtaa lennossa. Levyt pitää (tietysti) vaihtaa yksitellen, jotta järjestelmä ehtii rakentaa järjestelmän uudestaan.

Flex-RAID (0, 1, 5, 6) tukee myös "Hot spare"-levyä eli järjestelmässä voi olla yksi levy varalla, ja kun yksi vikaantuu ylimääräinen astuu kehiin. Myös usean volumen pito on mahdollista, jossa kaikissa voi olla eri RAID.

5-RAIDissa käytettävissä oleva tila on käytössä olevien levyjen määrä vähennettynä yhdellä kerrottuna pienimmän levyn tilavuudella, eli 6 x 1T levy antaa 5Teraa tilaa, joka kestää yhden levyrikon. Ymmärrettävästi moisen systeemin eteen on jonkinlainen UPS suositeltava.

adele kirjoitti:Noin se menee ainakin tuolla Netgear Prolla, jos on valinnut RAID 1 ja on kaksi levyä käytössä. RAID 1:n (peilaus) valinta, jos on kolme tai useampia levyjä käytössä, ei ole järkevää.

Joo, RAID-teknologia sinänsä on tuttua: ensimmäiset RAID5-pakat tuli rakennettu joskus -90 -luvun puolessavälissä (3x370 MB levyt). Niillä toteutettiin Telen Telekehityskeskuksen kotihakemistopalvelu. Enivei, ihmetystä herätti se, että kuluttajaRAIDeja voi dynaamisesta laajentaa tänä päivänä. Volumen kokohan ei tuossa muuttune, vaan lisätilaan pitänee tehdä uusi volume (tai käyttää jotain apuohjelmaa)?

Kolmisen viikkoa NASsin käyttöä takana.
Piintyneen Mac-käyttäjän silmissä NetGear ReadyNAS Pro Pioneer Edition on täyttänyt sen mitä laitteelta odotin.

Koska ajatus oli pistää vähän tärkeämmät munat osin yhteen koriin, ilman verkkolevyjärjestelmän totaalista varmuuskopiointia, niin hommasin sähkökatkojen varalta APC Back-UPSin, joka mahdollistaa NASsin alasajon hallitusti sähkökatkon aikana. Heitin UPS:n perään muitakin laitteita mm. modeemin, joita olen saanut kaksi kappaletta kärvähtämään urani aikana ukkosen takia.

Asensin NetGearin UPS:n kanssa edellisten rojujen sekaan vaatekomeroon, pyörillä varustettuun kaappiin.



MacProssani on hyrrännyt ilman mitään ongelmia jo pari vuotta Samsungin F1 levyjä, joista olen tehnyt kaksi RAID-0 pakkaa. NetGear toimitetaan ilman levyjä. Kokemuksen perusteella oli helppo valinta nakata laitteeseen 6 kappaletta Samsungin F3:a; 1 Teran levyjä, jotka ovat maailmalla saaneet hyvät arvostelut. Levyt kiinnitettiin noihin auki olevan oven takana näkyviin irroitettaviin kelkkoihin.



Johdot kiinni ja ihmettelemään. Olin hakenut ja asentanut jo valmiiksi koneelleni NetGearin RAIDar-ohjelman, joka löysi heti laitteen verkosta päästäen tekemään säätöjä.

Netgearin asetukset tehdään selainpohjaisella ohjelmalla, joka on selkeä ja yksinkertainen. Valitsin Netgearin oman 5-RAIDia muistuttavan systeemin, joka kestää yhden levyrikon ja joka on tarpeen vaatiessa laajennettavissa levyjen kokoa lisäämällä.



Mac-käyttäjää miellytti laitteen yhteensopivuus OS X:n kanssa. Laite ilmaantui Finderiin, oli heti käytettävissä muiden koneiden ja palvelimien kanssa. Jokaiselle käyttäjälle oli helppo laittaa pääsy tarvittaviin yhteisiin tietoihin ja samalla synty jokaiselle omat yksityiset kansiot:



Netgear tukee suoraan TimeMachinea, joten nyt kaikki viisi taloudessa olevaa konetta varmuuskopioivat itsensä ilmateitse tai langalla, miten nyt sattuvat olemaan verkossa, suoraan NetGearin uumeniin. Voit asetuksista koska tahansa säätää kuinka paljon haluat TM:lle tilaa yhteensä käyttää.



Samoin on iTunesin ja streemauksen kanssa. Yhdistin koneiden musiikkikirjastot ja siirsin kirjaston verkkoon. NASsilla olevaa kirjastoa voi käyttää joko jaettuna, tai sen voi avata koneen varsinaiseksi iTunes kirjastoksi.




Makuuhuoneessa on kotiteatterin virkaa hoitanut jo vuosia MacMini. Koska se on täysin äänetön ja vie vähän virtaa, on se yleensä päällä 24/7. Auki on aina 4 kanavaa. Ohjasin EyeTV:n (TV-ohjelma) käyttämään NASsia tallennuksiin ja välivarastointiin. Koska Nassissa on tilaa käytettäväksi, niin säädin EyeTV:lle 80 Gt varastoa/kanava. Sen avulla pystyn palaamaan millä tahansa aukiolleella kanavalla n 2 vrk taaksepäin. EYETv mahdollistaa myös jo esitettyjen, mutta vielä muistissa olleiden ohjelmien tallennuksen jälkikäteen.



Netgeariin on myös saatavissa wiggetti Dashboardiin.



Widgetti kertoo kaiken oleellisen laitteen toiminnasta ja levyjen terveydestä ym, osoittelemalla widgetin eri kohtia. Mahdollisista ongelmista laite lähettää sähköpostiin viestin. Kaiken huipuksi kytkemällä UPS:stä johdon suoraan Netgeariin, se osaa valvoa sähkön saannin tilaa ja osaa sammuttaa itsensä hallitusti.



Suorituskyky näyttää pyörivän siinä 35-40MB/sek kohdalla, joka on toistaiseksi riittänyt. En tosin ole vielä yrittänyt ottaa mm jumbo freimeja käyttöön, joka lukemani mukaan auttaa nostamaan siirtonopeuksia. Samoin toinen ethernet-linja on kytkemättä. Onhan tässä paljon muutakin mutta jääköön ensi kertaan.

Hyvältähän tuo kuulostaa. Ainoa vika näin kotikäyttäjän näkökulmasta on hinta, esim. 3x 1.5TB levyjen kanssa tuon Netgearin hinta huitaisee yli tonnin.

Itse rakentelin Intel dual-core Atomista linux-palvelimen ja rykäisin sisään 3x WD:n 1.5TB levyjä linuxin Raid-5:seen, kokonaishinta jäi jonnekin ~500e kieppeille. Koteloon sinällään saisi ängettyä vielä 5 levyä lisääkin, mutta tuolla pikkuemolla eivät riitä liittimet.

Käyttöönotto tosin vaatii IT-ammattilaisen tasoista osaamista ja tietoturvan jne. konffailu jotain ymmärrystä. Itse osaan (ja vielä jotenkin ihmeessä jaksan) säätää, sekä "tarvitsin" palvelinta kotiin, joten valinta oli minulle selkeä.

Näissä laitteissa voi mennä muutakin rikki kuin kovalevy. Mitä tehdä jos emolevy (tai sitä vastaava) menee rikki, voiko kovalevyjen tiedot jotenkin pelastaa?